Miljardien liikevaihtoa takovan Kansainvälisen Olympiakomitean uskottavuus on ollut viime vuosina koetuksella. Muun muassa Sotshin, Pekingin ja Rion olympialaisia ovat varjostaneet ympäristön tuhoaminen, ihmisoikeuksien polkeminen tai korruptio.
KOK:ssa on jo pitkään kirjoiteltu papereita, joissa on hienoja sanoja, kuten kestävä kehitys, hyvä hallinto ja tasa-arvo. Hiljalleen sanat ovat alkaneet siirtyä monista juhlapuheista ja powerpoint-esityksistä todelliseen maailmaan. Vuoden 2022 talviolympialaiset Kiinassa on vielä helppo kyseenalaistaa, mutta sen jälkeen olympiakisoja järjestetään demokraattisemmissa maissa. Pariisi, Milano ja Los Angeles tuskin häätävät tuhansia ihmisiä kodeistaan ja rakentavat paikalle stadionia, jolle ei olympialaisten jälkeen ole käyttöä. Myös demokratia ja ihmisoikeudet ovat tulevissa isäntämaissa huomattavasti kovemmassa huudossa kuin monella 2010-luvun olympianäyttämöllä.
Nyt uskottavuutta edistetään Helsingissä. Länsi-Saksan joukkueessa vuonna 1976 florettimiekkailun olympiakultaa voittanut Thomas Bach on ollut KOK:n puheenjohtajana vuodesta 2013 asti. Bach on saapunut Suomeen edistääkseen yhtä KOK:n ohjelmiinsa kirjaamaa tärkeää sanaa, tasa-arvoa.
Helsingissä huipentuva New leaders on koulutusohjelma, jossa 15 naista ja 15 miestä opiskelevat vastuullista ja tasa-arvoista johtajuutta. Koulutuksen takana on KOK:n tasa-arvotyöstä Women and Sport Trophylla palkitsema Birgitta Kervinen. Kervinen on murskannut urheilun lasikattoja jo 50 vuotta.
Thomas Bachilla on uusien johtajien juhlavassa tilaisuudessa avauspuheenvuoro.
– Tämä on ohjelma, joka on linjassa Olympic agenda 2020 -periaatteemme kanssa. Sukupuolten tasa-arvo on tärkeää. Tarvitsemme naisia, myös johtajan paikoille, Bach lausuu.
Lisää naisia urheilun johtopaikoille
Koko viime vuosisadan nainen oli urheilujohtajien joukossa kummajainen, poikkeus. 2000-luvun edetessä tilanne on parantunut, ja myös Kansainvälinen Olympiakomitea on nostanut yhä enemmän naisia vaikuttajarooleihin.
– KOK:n jäsenten osalta olemme nostaneet naisten osuuden 21 prosentista 35 prosenttiin. Viiden vuoden sisään se nousee 45 prosenttiin. Meillä on jo paljon taitavia naisjohtajia, Bach sanoo Yle Urheilulle.
KOK:n komissioihin on viime aikoina valittu yhä enemmän naisia. KOK julkaisi sopivasti New leaders -tilaisuuden yhteydessä Sari Essayahin pestin Milano-Cortinan 2026 talvikisojen koordinaatiokomission puheenjohtajana. Myös naisurheilijoiden määrä olympialaisissa on noussut lähelle 50 prosenttia. KOK:n palkitsema Birgitta Kervinen sanoo suunnan olevan oikea, muttei epäröi antaa kritiikkiä.
– Jos puhutaan ihan puhtaasti johtamisesta, se on hyvin vahvasti miesten käsissä. Vielä on matkaa siihen, että nainen kohoaisi kansainvälisen urheilujärjestön presidentiksi, Kervinen sanoo.
– Eipä ole näkynyt naisia Suomen olympiakomiteassa pääsihteerinä tai puheenjohtajana, kansainvälisestä olympiakomiteasta tai Euroopan olympiakomiteasta puhumattakaan. Tässä on todella suuri vaje. Johtajuus on se, jolla ratkaistaan, mitä tapahtuu.
Kansainvälisen Olympiakomitean johtokunnassa naisten osuus on vaatimaton. Puheenjohtajiston viidestä henkilöstä vain yksi on nainen ja kymmenestä jäsenestä naisia on kaksi. Bach selittää heikkoa suhdelukua äänestyksellä ja KOK:n jäsenmaiden erilaisilla kulttuureilla.
– Suomen tilanne on erilainen kuin Saudi-Arabian. Se riippuu paljon maan kulttuurista ja ilmapiiristä. Urheilun naisjohtajien puute kansallisella tasolla vaikeuttaa meidän mahdollisuuksiamme rekrytoida naisjohtajia. KOK:n jäsenäänestykseen kutsuttiin naisia, jotka ovat mukana urheilussa mutta eivät järjestötyössä. Näin pystymme auttamaan heitä tulemaan roolimalleiksi.
Suurin naisjohtajuuden vaje on juuri kansallisissa olympiakomiteoissa. Monessa maassa naisjohtajien osuus on olematon. Kansalliset olympiakomiteat ovat itsenäisiä järjestöjä, mutta KOK voisi ohjata valintoja vahvemmin jakamillaan miljardeilla.
– Olemme edistyneet hyvin, mutta meidän on jatkettava työtä. Olemme kaukana tavoitteista kansallisten olympiakomiteoiden ja kansainvälisten järjestöjen osalta. Siksi olemme aloittaneet sukupuolten tasa-arvo -ohjelman, jossa ei pelkästään arvioida vaan myös toteutetaan muutoksia, Bach puolustautuu.
Birgitta Kervisen mielestä KOK voisi käyttää järeämpiäkin keinoja.
– Presidentti Bachin ohjelmalla on ollut suuri vaikutus, mutta haaste on siinä ettei kansallisten olympiakomiteoiden ole pakko noudattaa niitä. Suurin haaste on se, miten me saamme nämä puheet ja kirjoitetut paperit eläväksi elämäksi ja muutokseksi.
Miehet johtavat naistenkin urheilua
New leaders -ohjelmaan osallistunut hollantilainen Marieke van der Plas kertoo esimerkin kotimaastaan. Hän johtaa Hollannin Voimisteluliittoa.
– Suuri osa voimistelijoista on naisia, mutta johtajat ovat kaikki miehiä. Minä olen ensimmäinen naistoimitusjohtaja liiton 150-vuotisessa historiassa. Jopa naisten urheilussa on vaikea murtaa vallitsevaa tilannetta, van der Plas sanoo.
Toimitusjohtajan mielestä on tärkeää, että Kansainvälinen Olympiakomitea vaatii urheiluun muutosta. New leaders -koulutus on van der Plasin mielestä antanut hänelle työkaluja valtarakenteiden murtamiseen.
– Haluan tehdä muutoksen paitsi Hollannissa, myös koko maailmassa. On ollut hienoa tutustua muihin Euroopan nuoriin johtajiin. Voimme yhdistää unelmamme ja toimia yhdessä.
Muutos ei ole helppoa, vaikka tukena olisivat KOK:n hartiat. Valtaan päässeet eivät helpolla luovu asemastaan.
– Valta kiehtoo. Se on kiehtonut miehiä hyvin pitkään. Koko tämä urheilujärjestelmä, miten naiset valikoituvat johtopaikoille, sitä pitäisi ehdottomasti muuttaa, Birgitta Kervinen sanoo.
Nuoria tarvitaan
Kansainvälinen Olympiakomitea yrittää pysyä maailman muutoksen perässä. Se on ottanut olympialaisten ohjelmaan lukuisia nuorten suosimia lajeja surffauksesta ja rullalautailusta breakdanceen. Töitä riittää, jotta uudet sukupolvet kiinnostuisivat olympiakisoista. Silloin on paitsi pysyttävä mukana maailman kehityksessä, myös oltava uskottava ajamissaan arvoissa.
– Sanoit yhden tärkeän sanan: arvot. Arvoista meidän on pidettävä kiinni ja vahvistettava niitä, Thomas Bach toteaa.
– Meidän on mukauduttava digiaikaan ja nuoren sukupolven viestintään ja mielenkiinnon kohteisiin. Sen takia tarvitsemme nuoria johtajia.
KOK kosiskelee mielellään nuoria, mutta sen todellisiin johtopesteihin eivät nuoret ole juuri kelvanneet. Urheilijakomissioon on päässyt mukaan myös nuoria vaikuttajia, mutta Kansainvälisen Olympiakomitean johtokunnan 15-henkisestä jäsenistöstä vain yksi on alle 55-vuotias. Valta on yhä keskittynyt eläkeikäisille miehille.
Birgitta Kervisen mielestä olympialiike on pohjimmiltaan kansanliike, jossa pitäisi olla paikkansa kaikille.
– Se ei ole ylätason liike, jollaiseksi se on muodostunut. Se elää ja kehittyy vain sitä kautta, että uusi sukupolvi on myös mukana muokkaamassa jo nyt tulevaisuutta, Kervinen sanoo.
– Eikä niin, että kuten minulle on käynyt. 50 vuotta on mennyt tässä matkassa. Se ei ole oikein. Minä toivon ja haluan, että nuoret ihmiset saavat nyt sen mahdollisuuden.
Lue myös:
Entinen maajoukkuepelaaja edistää tasa-arvoa johtajan roolissa: "Lisää naisia johtotehtäviin"