Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Ahdistaako ilmastonmuutos? Sama täällä.
Muun muassa siksi, että Etelä-Suomessa ei pääse enää nykytalvina hiihtämään. Näin on jatkossa yhä useampana talvena. Lumet ovat huvenneet jo nyt puoleen entisestä, puhumattakaan kuluvasta, lähes lumettomasta talvesta. On matkattava vuosi vuodelta yhä pohjoisemmaksi päästäkseen laduille.
Tänä talvena pitää matkata talvilomalla Lappiin tai Kainuuseen asti lumen perässä. Onko näin myös 10 vuoden päästä? Sitä ei vielä tiedetä. Se riippuu muun muassa siitä, millaisia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi lähivuosina tehdään.
Siksi etsin syksyn aikana kahdeksan tapaa miten päästä ilmastoahdistuksesta ilmastotekoihin.
Tapasin mahtavia tyyppejä, jotka ovat tehneet omilla tahoillaan merkittäviä valintoja ilmaston hyväksi. Vai mitä sanotte Samulista, joka asuu pakettiautossa? Tai Osmasta, joka käyttää 15 vuotta vanhaa kännykkää? Entä Katri, joka sanoo ei pikamuodille ja selviää 50 vaatteella? Tai Kaisa, joka halusi lapsen, ja antaa lapselleen henkilökohtaista hiilibudjettia, kun elää itse kolmasosalla keskivertosuomalaisen päästöistä?
Vinkkejä ja inspiraatiota ahdistuksen tilalle
Nuoret ja nuoret aikuiset ilmastoahdistuvat. Ylen teettämän tutkimuksen mukaan huoli ilmastonmuutoksesta nousi yhdeksi päähuolenaiheeksi.
Kyselystä kävi myös ilmi, että on tarvetta konkreettisille vinkeille, mitä voi itse tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Teimme Ilmasto-Jenni-video- ja podcast-sarjat juuri teitä ajatellen.
Katso Areenassa:
Videoista ja podcasteista saa monia käytännön vinkkejä omaan elämäänsä, jos haluaa toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Vaikka monet videoilla esiintyvät ihmiset ovat tehneet isoja tekoja, pienikin teko vie maailmaa parempaan suuntaan. On parempi jättää edes yksi lento lentämättä kuin olla ajattelematta koko asiaa.
Päävastuu ilmastonmuutoksen torjunnasta on poliitikoilla ja yrityksillä, ja ilmastonmuutoksen riittävä torjunta vaatii rakenteellisia muutoksia yhteiskunnassa. Silti yksittäinen ihminenkin voi tehdä paljon ilmaston hyväksi. Siitä on Ilmasto-Jenni-sarjassa monta hyvää esimerkkiä:
- Katri pärjää 50 vaatteella, joita käyttää vuodesta toiseen, ja painaa vaatepäästönsä sillä alas
- Kaisan kolmehenkinen perhe elää yhden suomalaisen keskipäästöillä
- Jonna ja Lotta ajavat biokaasuautoilla
- Suvin lentolakko on kestänyt vuoden ja avannut silmät lomailun mahdollisuuksiin
- Elina on ollut jo 18 vuotta vegaani ja jakaa parhaat reseptinsä nykyään meille kaikille
- Roosa istutti puun taimia sitomaan päästöjä
- Osma käyttää äitinsä vanhaa känykkää ja taistelee kulutuskulttuuria vastaan
- Samuli teki radikaalin valinnan ja muutti pakettiautoon
Jennin ilmastohaaste -podcast-sarjassa haastoin teitä kokeilemaan erilaisia ilmastotekoja. Testiryhmäläiset kokeilivat viikon ajan muun muassa miltä WWF:n suosittelema planetaarinen ruokavalio maistuu, miltä tuntuu asua kylmemmässä kodissa tai miten sujui ensimmäistä kertaa junailu Brysseliin.
Kuuntele Areenassa: Jennin ilmastohaaste -podcast-sarja
Minun hiihtämiseni ei ole mitään naalin rinnalla
Latujen puute on vähäisimmästä päästä ilmastonmuutoksen aiheuttamista ongelmista. Monille eläinlajeille, esimerkiksi naalille, pohjoisemmaksi vetäytyminen on elinehto. Kunnes Jäämeri tulee vastaan.
Hiihtämistä ja vaikkapa ruuantuotannon vaikeutumista maapallolla ilmastonmuutoksen takia ei voi edes verrata keskenään. Silti ne kytkeytyvät toisiinsa. Sekä hiihtämistä että ruuantuotantoa voi vaalia ja suojella samoilla toimenpiteillä.
Monelle suomalaiselle lumen näkeminen ja kokeminen talvella tuntuu olevan jonkinlainen välttämättömyys. Ainakin niin paljon sen perään on etelässä tänä talvena haikailtu. Some täyttyy onnellisista lumikuvista pohjoisempaa.
Ennen ilmastoahdistuksen aikoja moni hoki marraskuussa, että on pakko päästä etelän aurinkoon. Nyt niin ei kehdata enää sanoa. Ehkä sen tilalle on tullut pakko päästä jonnekin, missä vielä on lunta.
Tämä juttu on osa Ilmasto-Jenni-sarjaa, jossa Jenni Frilander etsii (ja löytää) kahdeksan tapaa torjua ilmastonmuutosta ja ilmastoahdistusta.
Lue myös:
Aiheesta voi keskustella ti 25.2. kello 23.00 asti.