Atte Ahokas ei halua tavata ennen puolta päivää, hän haluaa nukkua pitkään – kuten kuka tahansa 16-vuotias.
Ahokkaalla on koeviikko. Lukion ensimmäistä luokkaa käyvä Ahokas lähtee Berliiniin tapaamaan Euroopan muita ilmastoaktivisteja. Verkostoitumaan, jotta tulevaisuudessa voidaan järjestää yhteisiä tapahtumia pitkin maailmaa.
On kulunut vuosi siitä, kun Ahokas järjesti ensimmäisen ilmastomielenosoituksensa kotikunnassaan Jokioisilla. Vuodessa hänestä on tullut yksi Suomen tunnetuimmista ilmastoaktivisteista, joka on toiminut nimenomaan nuorten äänitorvena.
Tiistaina Atte Ahokas valittiin vuoden hämäläiseksi. Viime vuonna Eurooppanuoret valitsivat Ahokkan vuoden nuoreksi eurooppalaiseksi.
Vuoden aikana hän on saanut myös paljon ryöpytystä niskaansa.
Palaute tulee netistä, puhelimitse ja jopa kirjeitse
Palautetta pöllyää somen täydeltä. Ahokas saa paljon tsemppiviestejä, mutta postilaatikosta löytyy myös törkyä.
– Haukutaan, käydään henkilökohtaisuuksiin, lähetetään alentavia viestejä. Uhkauksia en muista, että olisin hirveästi saanut, mutta kyllä niitäkin löytyisi netistä. Ei ole tapana lukea niitä.
Samaa lokaa on tullut myös kirjeenä kotiin. Ja koululle. Ja puhelimitse.
– Olen hyväksynyt, että kun puhuu julkisesti, tällaista tulee. Jos antaa niille huutelijoille valtaa, he pääsevät tavoitteeseensa hiljentää, Ahokas sanoo.
Törky somessa pelottaa osaa nuorista, sanoo Ahokas. Hän tietää, ettei kaikista ole ottamaan negatiivista palautetta vastaan – onhan 16-vuotias Ahokas itsekin joutunut totuttelemaan negatiiviseen palautteeseen. Siksi omista näkemyksistä jopa vaietaan.
– Olen saanut viestejä, että nuoret puhuisivat ilmastoasioista ja kävisivät mielenosoituksissa, mutta eivät uskalla, koska pelkäävät. Toisilta nuoriltakin tulee ilkeätä palautetta ja kiusaamista – varsinkin pienillä paikkakunnilla.
Keskusteluilmapiirin kärjistymisestä on puhuttu viime vuosina paljon. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen mukaan suomalaisista puolet pitää Suomessa käytyä ilmastokeskustelua tarpeellisena, kun taas melkein 40 prosenttia tarpeettomana vouhotuksena. Keskusteluilmapiiriin otti kantaa myös tasavallan presidentti Niinistö uudenvuodenpuheessaan. Niinistö esitti huolensa siitä, että julkisesta keskustelusta on tullut kärjistävää ja vihamielistä (HS).
Atte Ahokas ei kuitenkaan usko, että Suomen kansa olisi vahvasti kahtiajakautunut. Viestejä ja kritiikkiä lähettävät ovat pieni, äänekäs joukko. Sen joukon kanssa keskustelu saattaa olla täysin turhaa.
– Jos ihminen on fanaattisesti päättänyt kantansa, siinä ei käydä keskustelua. Ilmastodenialistien käännyttäminen on taistelu, joka ei ole voitettavissa.
Mutta työ on tuottanut tulosta. Atte Ahokas uskoo, että vuodessa asenneilmapiiri on muuttunut. Nuorten ilmastoahdistus on ruvettu ottamaan tosissaan, hän sanoo.
Koulu ja ilmastotyö vievät voimia
Ilmastoahdistuksesta Ahokas puhuu paljon. Häntä ahdistaa, miten maapalloa tuhotaan hitaasti, eikä konkreettisiin tekoihin ole ryhdytty.
16-vuotiaan vuosi on ollut kiireinen: Ilmastolakkoa aina perjantaisin, verkostoitumista somessa, paremman ilmaston puolesta puhumista – ja oppivelvollisuuden päättäminen, lukion aloittaminen.
Ahdistus on vienyt aikaa unilta, joita olisi tarvittu.
– Ei ole koskaan ollut näin paljon tekemistä. Vaalien alla varsinkin oli hullunmyllyä ja ajoittain raskasta. Tulee sanottua, että haudassa ehtii levätä.
Ahokas viettää ilmastolepopäiviä, jos vauhti tuntuu liian kovalta. Silloin hän sulkee somet ja keskittyy muihin asioihin.
– Mieluummin olisi sillä tavalla, että aikuiset, päättäjät, hoitaisivat ilmastoasioita ja mä voisin kotona lukea scifi-kirjoja.
– Tykkään lukea, piirtää ja maalata, mutta ne ovat jääneet vähemmälle. Kun on aikaa, olen niin väsynyt muista hommista, ettei jaksa tehdä mitään aktiivisesti, vaan ottaa vaikka päikkärit.
Usko omaan tekemiseen on kasvanut
Enemmän vuosi on antanut kuin ottanut, korostaa Ahokas. Hän on saanut uusia ystäviä, päässyt purkamaan ahdistusta, tekemään itse ja käyttämään omaa ääntään yhteiskunnassa.
Kirkkaimpana hänelle on jäänyt mieleen nuorten ensimmäinen kansainvälinen ilmastolakko, joka järjestettiin maaliskuussa. Paikalle odotettiin muutamaa sataa henkeä, mutta lopulta tuhannet koululaiset ympäri Suomen osoittivat mieltään ja vaativat muutoksia ilmastonmuutosta vastaan.
– Jos haluaa, että jokin asia tulee tehdyksi, ei kannata odottaa, että muut alkavat tekemään. Itsevarmuuteni omaan tekemiseen on kasvanut tosi paljon. Asioita pystyy muuttamaan, kun uskaltaa aloittaa.
Atte Ahokas on valittu Vuoden hämäläiseksi. Hän pyysi, että Hämeen liitto sijoittaa Luonnonperintösäätiön Ikimetsää hiilinieluksi.