Kuopiolainen Juha Hytönen alkoi epäillä sairastavansa uniapneaa kesken työpäivän auton ratissa.
– Pidemmillä matkoilla piti välillä pysähtyä tien varteen pitämään silmiä kiinni hetken aikaa, jotta jaksoi jatkaa matkaa.
Hytönen hakeutui työterveyteen. Lopputulos: keskivaikea uniapnea.
Suomessa riittää Hytösen kohtalotovereita, sillä uniapneaa sairastaa ainakin 300 000 ihmistä. Sairastavien määrä myös nousee jatkuvasti, kun ylipaino yleistyy ja väestö vanhenee.
Uniapneassa hengitys katkeilee nukkumisen aikana. Sen oireita ovat muun muassa kuorsaus, väsymys ja keskittymiskyvyn puute. Se lisää monien pitkäaikaissairauksien riskiä ja voi aiheuttaa onnettomuuksia.
Yö-yhtyeen laulaja Olli Lindholm kuoli sairauskohtaukseen viime vuoden helmikuussa. Hänen tiedettiin sairastavan uniapneaa.
Lindholmin kuolema räjäytti uniapneahoitoon hakeutuvien määrän ympäri Suomea. Niin kävi myös Kuopion yliopistollisessa sairaalassa, kertoo KYS:n keuhkosairauksien erikoislääkäri Päivi Salonen.
Uniapneatestejä tehdään pelkästään KYS:n keuhkosairauksien yksikössä vuosittain noin 750 ja neurofysiologian puolella jonkin verran lisää. Diagnostiikkaa tehdään myös paljon KYS:n ulkopuolella, kuten työterveydessä.
Kasvanut tietoisuus on hyväksi uniapneasta kärsiville, mutta se kuormittaa sairaanhoitoa. Resurssit ovat tiukilla, kun äkillisesti kasvanutta lähetesumaa puretaan.
Apua voi löytyä tutkimuksesta. Itä-Suomen yliopistossa työskentelee unitutkimusryhmä, joka pyrkii siihen, että uniapnea voitaisiin diagnosoida entistä tarkemmin ja helpommin.
Hengitys katkeaa, mutta kuinka pitkäksi aikaa?
Unitutkimusryhmän mukaan uniapneaa ei diagnosoida nykyään niin hyvin kuin olisi mahdollista.
Kun ihmisellä epäillään uniapneaa, hänen nukkumistaan mitataan niin sanotulla polygrafiarekisteröinnillä. Rekisteröinti tehdään laitteella, joka viedään yöksi testattavan kotiin.
Laitteesta voidaan saada paljon dataa, jota ei kuitenkaan usein hyödynnetä diagnoosia tehdessä.
Pääasiassa rekisteröinti mittaa apnea-hypopnea-indeksiä eli AHI-lukua. AHI kertoo, kuinka monta kertaa hengitys katkeaa yön aikana.
AHI ei kuitenkaan yleensä huomioi sitä, kuinka pitkiä katkokset ovat. Unitutkimusryhmän tutkimuksen mukaan katkosten pituus kuitenkin vaihtelee. Katkoksia on myös yleensä sitä enemmän, mitä pidemmälle aamua kohti mennään.
AHI ei mittaa myöskään veren happipitoisuutta. Ryhmän tutkimuksen mukaan se kuitenkin vaikuttaa uniapneapotilaan oireisiin.
Jos nämä asiat huomioitaisiin, diagnoosit voisivat olla erilaisia, sanoo unitutkimusryhmässä työskentelevä yliopistotutkija Timo Leppänen.
– Erityisesti keskivaikean uniapnean diagnooseja pitäisi tarkentaa, Leppänen toteaa.
Potilasjonon purkaminen helpottaisi sairastaviakin
KYS:n Päivi Salonen on tutkijoiden kanssa samaa mieltä siitä, että nykyään käytetyt diagnoosin mittarit eivät aina kuvaa taudin vaikeusastetta oikein: lievät tapaukset saatetaan tulkita vakavampina kuin ne ovatkaan.
Ylidiagnosointi on ongelma, kun potilasjonot ovat muutenkin pitkät. Myös monen uniapneapotilaan olo voisi helpottua, jos huonon unen muihin syihin puututtaisiin tehokkaammin.
– Lievä uniapnea ei aiheuta terveysriskejä eikä siihen kuole. Yleisimmät syyt väsymykseen ovat minun kokemukseni mukaan liian vähäinen unensaanti ja mielenterveysongelmat, sanoo Salonen.
– Jos kehityksen tuloksena saataisiin yksinkertainen, perusterveydenhuollon käytettäväksi soveltuva diagnoosimenetelmä, sehän olisi hienoa.
Itä-Suomen yliopiston tutkimusryhmä on myös kehittänyt kokonaan uusia tapoja uniapnean mittaamiseen, kuten elektrodipannan, jolla potilaan kotona voidaan mitata myös aivosähkökäyrä.
Pannalla saadaan tietoa unen rakenteesta: nukkuuko potilas kevyttä vai syvää unta. Sillä saadaan lisää tietoa siitä, miten yö on tosiasiassa mennyt.
Toinen uusi keskintö on tekoälyyn perustuva tapa analysoida aivosähkökäyrän tietoja. Tällä hetkellä aivosähkökäyrää tulkitaan ihmisvoimin, jolloin yhden yön läpikäymiseen voi mennä jopa tunteja.
Tietokone voi tehdä sen sekunneissa yhtä tarkasti kuin ihminen.
Viime syksynä Juha Hytönen sai uniapnean hoitoon CPAP-laitteen, joka hän käyttää öisin. Se on helpottanut oloa.
– Aikaisemmin oli sellaista, että hetkeksi kun istahti alas, niin hyvin äkkiä silmät painuivat kiinni. Nyt ei ole semmoista ollut, Hytönen sanoo.
Lue lisää:
Päänsärkyä, väsymystä, kovaäänistä kuorsausta – yhä useammat kärsivät uniapneasta
Uniapnea-lähetteiden määrä kasvoi rajusti – lääkäri arvioi liittyvän Olli Lindholmin kuolemaan