Artikkeli on yli 5 vuotta vanha

Kaksi pirkanmaalaista aikuista on sairastunut tuhkarokkoon – noin 100 ihmisen arvioidaan altistuneen

Sairastuneet ovat kaukomatkalta palanneita, rokottamattomia nuoria aikuisia.

Eristyshuone Taysin infektio-osastolla.
Tuhkarokkoon sairastuneet ovat hoidossa Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Kuvassa infektio-osaston eristyshuone. Kuva: Antti Eintola / Yle
  • Elina Nieminen

Kaksi pirkanmaalaista on sairastunut tuhkarokkoon kaukomatkan jälkeen. Sairastuneet ovat rokottamattomia nuoria aikuisia, jotka ovat matkustaneet samassa seurueessa tammikuussa.

Sairastuneet ovat joutuneet sairaalahoitoon voimakkaiden oireiden takia. Koska rokottamattomien henkilöiden tuhkarokko on erittäin tarttuva, taudille altistuneet on kartoitettu ja heihin ollaan yhteydessä.

– Olemme tehneet tiistain jälkeen kattavan selvityksen sairastuneiden liikkeistä Pirkanmaalla. He ovat olleet niin sairaita, että ovat liikkuneet hyvin vähän. Mutta koska kyseessä on hyvin tarttuva tauti, nekin vähäiset liikkeet ovat aiheuttaneet toimenpiteitä, kertoo infektiosairauksien apulaisylilääkäri Reetta Huttunen Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä.

– Paikoissa, joissa he ovat olleet on noin satakunta altistunutta, joihin on oltu yhteydessä tiistain ja keskiviikon aikana. Heiltä on tarkistettu rokotesuoja ja osa on rokotettukin nyt.

Sairastuneet henkilöt ovat nyt erityksissä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Huttusen mukaan heidän oireensa ovat niin voimakkaat, että he tarvitsevat sairaalahoitoa senkin vuoksi.

Rokotus suojaa tuhkarokkoa vastaan

Tuhkarokko tartuntaan riittää oleskelu samassa tilassa sairastuneen kanssa. Suoja tuhkarokkoa vastaan edellyttää joko sairastettua tuhkarokkoa tai kahden MPR-rokotuksen antamaa suojaa.

Tuhkarokkoa vastaan alettiin rokottaa Suomessa vuonna 1975 ja MPR-rokotukset käynnistettiin seitsemän vuotta myöhemmin, vuonna 1982. Nyt sairastuneet ovat sen ikäisiä, että heidät olisi pitänyt rokottaa neuvolassa. Reetta Huttunen sanoo, ettei voi kommentoida, miksi sairastuneita ei ole rokotettu.

Vielä 1960-luvulla Suomessa esiintyi laajoja tuhkarokkoepidemioita. Useimmilla ennen vuotta 1965 syntyneillä on suoja tuhkarokkoa vastaan. Vuosina 1965-74 syntyneillä saattaa olla puutteita rokotussuojassa, eivätkä he välttämättä ole sairastaneet tuhkarokkoa. Jos ei ole varma rokotussuojastaan, MPR-rokote kannattaa ottaa.

Reetta Huttunen muistuttaa, että erityisesti matkailijoiden kannattaa huolehtia MPR-rokotesuojastaan. Jos on sairastanut taudin tai saanut kaksi rokotusta tuhkarokkoa vastaan, on suojassa.

– Tuhkarokko on yleistä monessa maassa – erityisesti Aasiassa ja Afrikassa, mutta Euroopassakin on epidemioita. MPR-rokote antaa kuitenkin hyvän suojan sitä vastaan ja hyvä rokotuskattavuus ehkäisee näitä tauteja, hän sanoo.

Tuhkarokko on yleinen useissa suosituissa matkailumaissa, kuten Aasiassa. Laajoja epidemioita esiintyy myös Euroopan maissa, Italiassa, Romaniassa ja Puolassa.

Korkea kuume ja ihottuma oireina

Tuhkarokkoon sairastuneella on ensin korkea kuume ja hengitystieoireita. Silmät ovat usein valonarat. Ihottuma alkaa 3 - 5 vuorokauden kuluttua ja kestää runsaan viikon. Ihottuma alkaa yleensä ensin korvien takaa, leviää kasvoihin ja vartalolle.

Rokottamaton tuhkarokkoon sairastunut on tartuttava neljä vuorokautta ennen ihottumaa ja neljä vuorokautta ihottuman puhkeamisen jälkeen. Rokotetun henkilön tuhkarokkotartunnat eivät ole yleisiä, mutta vahvassa altistustilanteessa mahdollisia. Rokotetun oireet ovat lievempiä kuin rokottamattoman, eivätkä he tartuta tautia eteenpäin. Rokotus myös suojaa vakavilta jälkitaudeilta.

Lue myös:

Hyvin harva vauva jää Suomessa rokottamatta