Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
– Sain ensimmäisen puhelimeni rippilahjaksi. Kun se meni rikki, sain tämän äitini vanhan puhelimen. Nyt tuntuu, ettei uutta puhelinta tarvitse ostaa, sanoo Osma Naukkarinen.
Nokian kapulat tuntuvat Osmasta ehtymättömältä luonnonvaralta. Niin paljon hän on niitä sukulaisten nurkista ottanut itselle talteen.
– Että varapuhelimia löytyy, jos joku sattuu menemään rikki.
Osmalla on siis vasta elämänsä toinen puhelin käytössään. Toista se on meillä muilla.
Älypuhelinta käytetään Suomessa keskimäärin pari vuotta ja sitten hankitaan uusi. Muualla Euroopassa käyttöikä on kolme vuotta.
Uusia puhelimia valmistetaan hurjaa tahtia ja se tarkoittaa sitä, että metalleja pitää louhia maaperästä aina vain enemmän ja kiihtyvään tahtiin.
Osma vastustaa tätä kaikkea ja käyttää siksi ikivanhoja, muiden käyttämiä puhelimia.
– En kaipaa kaivoksia Suomeenkaan, niin en itse myöskään jatkuvasti ruoki sitä järjestelmää, joka tarvitsee mineraaleja, Osma sanoo.
Päästöt vähenisivät yllättävän helposti
Jos ei halua palata 2000-luvun alkuun puhelimensa kanssa, niin kuin Osma, niin ilmaston kannalta olisi parempi, että käyttää nykyistä puhelintaan edes mahdollisimman pitkään.
Euroopan tasolla on laskettu, että jos kaikki käyttäisivät puhelimiaan vuoden pidempään, se leikkaisi päästöjä vuodessa kahdella miljoonalla tonnilla vuoteen 2030. Määrä vastaisi sitä, että teillä olisi miljoona autoa vähemmän.
Mitä muita keinoja on puhelimen päästöjen vähentämiseksi, katso Ilmasto-Jenni-video: https://areena.yle.fi/1-50426229 Videolla Osma kertoo myös, miten pärjää ilman älypuhelinta.
Kuuntele myös miten Sini Lehtinen ja Kalle Videnoja keräsivät Jennin ilmastohaaste -podcastissa mahdollisimman paljon laatikoissa lojuvia kännyköitä kierrätykseen:
Keskustelu on auki 7.3. klo 23.00 asti.
Lue lisää:
Tämä juttu on osa Ilmasto-Jenni-sarjaa, jossa Jenni Frilander etsii (ja löytää) kahdeksan tapaa torjua ilmastonmuutosta ja ilmastoahdistusta.
