Kokenut mainosammattilainen Altti Papinsaari sai kuusi vuotta sitten tilauksen laatia keksittyjä henkilöprofiileja uudelle, valtakunnalliselle deittipalvelulle. Eihän uutta palvelua voi julkaista ilman pesämunaa.
– Feikkiprofiilien haamukirjoittaminen oli pitkän mainosurani sydäntäsärkevin tilaus. Se satutti sielua.
Papinsaari sai toimeksiannon, jossa piti luoda muutamia kymmeniä, kuviteltuja miesten ja naisten profiileja. Hän siis loi henkilöitä, joiden takana ei ollut oikeaa, aitoa ihmistä.
– Tai olinhan minä aito ihminen, mutta toimin nimimerkkien takaa. Siinä palvelussa ei kuitenkaan manipuloitu kuvia eikä käytetty kuvapankkia.
Altti Papinsaari muistelee, miten profiilien luominen oli alkuun hyvinkin hauskaa. Luovana ihmisenä hän pääsi leikittelemään stereotypioilla, kaavamaisilla mielikuvilla ihmistyypeistä.
– Pystyin hyödyntämään kaunokirjallisia taitojani ja luomaan samaan aikaan sekä Hertta-sarjaa että Jerry Cottonia.
Hauskuuden rinnalle nousi kuitenkin pian eettinen epäily. Deittipalvelun käyttäjät vastasivat yllättävän nopeasti hyvin henkilökohtaisilla tiedoilla. Papinsaaren mukaan he kertoivat avoimesti asioita, joita he eivät olleet kertoneet välttämättä edes lähimmille ystävilleen.
Deittipalvelujen käyttäjät turvautuvat itsekin valeprofiileihin
Kuinka yleisiä valeprofiilit ovat deittipalveluissa? Digitaalisen kulttuurin tutkija Anne Holappa Turun yliopistosta viimeistelee väitöskirjaa kulttuurisista malleista suomalaisissa deittiprofiileissa, mutta hänelläkään ei ole tietoa keksittyjen profiilien määristä.
Hän kertoo nähneensä amerikkalaisen – tosin vahvistamattoman – väitteen, että yksi kymmenestä deittipalveluiden profiileista olisi keksitty. Niissä ei kuitenkaan ole kyse palvelun luomista valeprofiileista, vaan palvelualustaa väärinkäyttävistä ulkopuolisista. Tapauksiin liittyy esimerkiksi nettiromanssihuijauksia.
– Kyllähän tavallisetkin deittipalvelujen käyttäjät voivat luoda useita, toisistaan eriäviä profiileja. Onhan sekin tavallaan feikkausta, toteaa Holappa.
Juuri näin mainosammattilainen Altti Papinsaarikin on tehnyt. Parinhaku oli hänelle itselleen ajankohtaista muutama vuosi sitten, ja hän myöntää luoneensa silloin itsestään erilaisia versioita sosiaaliseen mediaan.
Miesviha nollautui tekaistun profiilin edessä
Palataan kuuden vuoden takaiseen tilanteeseen, kun Altti Papinsaari kirjoitteli parinhakupalvelussa tekaistujen profiilien nimissä. Mitä tapahtui, jos deittipalvelussa vastapuoli ehdotti tapaamista haamuprofiilille?
– Päämieheni linjasi, että ehdotuksiin ei vastata. Ne jätettiin huomiotta, ja kyseinen profiili ghostattiin eli häivytettiin, muistelee Papinsaari.
Hänelle on jäänyt erityisesti mieleen kaksi sydäntäsärkevää tarinaa. Toinen oli kolmekymppinen mies, joka vastasi kuvitteellisen naisen profiiliin. Mies oli suhtautunut kaikkeen nettideittailuun hyvin kielteisesti, eikä hän ollut käyttänyt koskaan mitään parinhakupalvelua.
Miehen paras ystävä oli löytänyt itselleen naisen palvelusta. Sen innoittamana mies itsekin perusti profiilin. Papinsaaren kehittelemän naisen persoona miellytti miestä kaikin tavoin. Nainen vastasi hänen kaikkia mahdollisia ihanteitaan.
– Mies vastasi hyvin henkilökohtaisella kirjeellä, jossa hän kertoi itsestään avoimesti lyyrisellä ja herkällä otteella. Se oli kuin täydellinen Ensitreffit alttarilla -osuma.
Toinen Papinsaaren kohdalle osunut tapaus oli avioeron kokenut nainen, jota puoliso oli pettänyt vuosia. Nainen luuli, ettei hän voisi koskaan enää kokea uutta romanssia.
– Sitten hän ihastui luomaani miesprofiiliin, ja miesviha nollautui. Tuli pitkä tilitys, että hän olisi valmis parisuhteeseen juuri tällaisen herkän miehen kanssa, jolle hän oletti kirjoittavansa.
Altti Papinsaari ei jatkanut viestittelyä enää. Hän kiitti rehellisistä vastauksista.
– Kerroin löytäneeni elävästä elämästä itselleni seurustelukumppanin ja toivotin kaikkea mahdollista hyvää jatkoon.
Eettisesti kyseenalaista?
Tutkija jää mietteliääksi valeprofiilien moraalista. Anne Holapan mielestä sopimusoikeudellisesti niiden luominen ja käyttäminen omassa deittipalvelussa voi ollakin laillista.
Asiasta saattaa olla maininta niin sanotusti pienellä painetussa osassa – siis sopimustieto-osassa, jota kukaan ei oikeasti lue, mutta joka pitää hyväksyä ennen kuin voi käyttää palvelua.
– Eettisesti ja moraalisesti se on vähintäänkin kyseenalaista. Ihmiset todellakin voivat hyväuskoisesti avautua asioistaan olettaen, että vastapuolena on todellinen henkilö. Luulisi, että kuvitellut profiilit lopulta kääntyvät itseään vastaan ja luovat palvelulle uskottavuusongelman, pohtii Anne Holappa.
Miesten ja naisten välinen epäsuhta
Altti Papinsaari muistelee, miten tietyt ammattiprofiilit erottuivat deittipalvelun käyttäjistä.
– Esimerkiksi naisopettajat, varsinkin kolmekymppiset, pistivät silmään. Heidän tarpeensa eivät tuntuneet kohtaavan henkisellä tasolla samanikäisten miesten kanssa.
Papinsaari kiinnitti huomiota myös miesten ja naisten väliseen määrälliseen epäsuhtaan. Vilpittömästi liikkellä olevia naisia oli monta kertaa enemmän kuin miehiä.
– Oletan, että deittipalvelujen pyörittäjät ovat tästä syystä pulassa. Kunnollista miesainesta ei tahdo löytyä.
Miehille ei olisi pahitteeksi tutustua hiukan Tommy Tabermannin runouteen. Sen tunteminen voisi toimia valttikorttina.
Altti Papinsaari
Vapaita, sisäsiistejä kolmevitosia miehiä, jotka ovat kultturelleja ja kosmopoliitteja, saa Papinsaaren mukaan etsiä. Tarjonta ei vastaa tarvetta.
– Oman kokemukseni mukaan miehille ei olisi pahitteeksi tutustua hiukan Tommy Tabermannin runouteen. Sen tunteminen voisi toimia valttikorttina.
Tutkija Anne Holappakin vahvistaa epäsuhdan sukupuolten määrissä, tosin täysin toisin päin.
– Miehiä on aina ollut deittipalveluissa enemmän kuin naisia. Myös oma aineistoni vuodelta 2012 tukee tätä.
Holappa tietää, että deittipalvelujen sukupuoli- ja ikäjakaumasta sekä koulutus- ja ammattiryhmistä on kansainvälisellä tasolla olemassa paljonkin tietoa. Suomeen tilastojen soveltaminen ei kuitenkaan välttämättä toimi.
– Omassa aineistossani nuoret naisopettajat eivät olleet mitenkään erityisen suuri ryhmä. Edes akateemisen koulutuksen saaneita ei voi nimetä enemmistöksi.
Väestötieteelliset osuudet voivat vaihdella paljonkin eri deittisivustoilla, sillä ne on usein kohdistettu tietyille ryhmille – esimerkiksi luonnossa viihtyville sinkuille (vaellussinkut), metallimusiikista kiinnostuneille tai 50+-vuotiaille.
Nopeasti kasvokkain vai ensin kunnon viestittelyt?
Deittipalvelujen käyttäjiin liittyy toinenkin asia, joka jakaa mainosammattilaisen ja digitaalisen kulttuurin tutkijan näkemykset.
Altti Papinsaari suosittelee painokkaasti, että deittipalvelussa kannattaa hyvinkin nopeasti lopettaa kirjoittelu ja pyytää henkilökohtaista tapaamista.
– Kirjoittaminen voi syöstää odotukset väärille raiteille. Siksi sanon: tavatkaa toisenne nopeasti!
Tutkija taas vetoaa tutkimuksellisen näytön puutteeseen siitä, että deitti kannattaisi tavata mahdollisimman nopeasti. Se lienee persoonakysymys.
– Jos haluaa varmistaa halunsa tapaamiseen, miksi ei kirjoittelisi ensin pitempään. Jos taas pelkää muodostavansa epärealistisen kuvan kirjoittelemalla, miksi ei ehdottaisi tapaamista pian. Ei ole yhtä oikeaa tapaa toimia, sanoo Anne Holappa.
Onko sinulla kokemuksia tekaistuista profiileista deittipalveluissa? Voit kommentoida aihetta Yle Tunnuksella. Keskustelu sulkeutuu 8.3. kello 23.
Lue lisää: