Jukka Niemi aloitti tupakanpolton 15-vuotiaana. Hän poltti 50 vuotta, joista viimeiset kolmekymmentä vuotta meni yli kolme askia päivässä. Yksi tupakka vajaan vartin välein.
Silti Jukka Niemi sanoo, että kun hän lopetti, se oli yllättävän helppoa. Käsi hamusi tupakka-askia taskusta aika ajoin vielä pari kuukautta lopettamisen jälkeen, mutta ei enää.
– Joskus käy mielessä, että tupakka voisi tehdä hyvää, mutta se menee nopeasti ohi, koska olen tehnyt päätöksen, etten polta enää koskaan.
Tupakan ajatellaan olevan mielenterveysongelmaisen ainoa ilo
Suomessa alkoi 11 sairaanhoitopiirin alueella vuonna 2017 hanke, jonka keskeinen tavoite oli mielenterveys- ja päihdeongelmaisten tupakoinnista vieroittamispalvelujen kehittäminen.
Kehittämissuunnittelija Reetta-Maija Luhta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirista sanoo, että Etelä-Pohjanmaalla haluttiin lähteä mukaan, koska mielenterveys- ja päihdeongelmaisten tupakoinnin lopettaminen on ihan yhtä tärkeää kuin muidenkin.
– Näistä ongelmista kärsivät jäävät usein ilman tukea, mutta haluavat lopettaa siinä missä muutkin. Terveydenhuollossa asenne on kuitenkin ollut vähän se, että tupakointi voi olla ainut ilo heidän elämässään – ei sitä voi ottaa pois.
Luhta sanoo, että hankkeella pyrittiin vaikuttamaan asenteisiin ja antaa henkilökunnalle työkaluja tarttua asiaan. Lisäksi hankkeessa koulutettiin kokemusasiantuntijoista savuttomuuskoutseja, joiden kanssa asiakas voi pohtia motivaatiota tupakoinnin lopettamiselle.
Koutsi auttaa savuttomuuteen omalla esimerkillä
Ensimmäinen sairaanhoitopiirin savuttomuuskoutsiksi kouluttaman kokemusasiantuntijan vetämä vertaistukiryhmä alkoi Seinäjoella marraskuussa 2017.
Kokemusasiantuntija, savuttomuuskoutsi Irene Kuru innostui toiminnasta, koska koki, että voi omalla esimerkillään auttaa muita samassa tilanteessa olevia.
– Yhdessä etsitään näiden savuttomaksi pyrkivien kanssa motivaatiota. Olen siinä esimerkkinä, kuinka vaikeaa itselläkin oli siihen päästä ja kuinka helppoa se sitten on, kun se onnistuu. Eli rohkaisen, ettei tarvitse pelätä muutosta, ja siihen voi lähteä pienin askelin.
Vertaistukityötä mielenterveysongelmaisten parissa tekevä Jukka Niemi lähti syksyllä 2017 Irene Kurun ja Reetta-Maija Luhdan vetämään vertaitukiryhmään mukaan. Hänen tarkoituksensa oli kuitenkin oppia tukemaan toisia tupakanpolton lopettamisessa, ei lopettaa itse.
Sanoin suoraan, että älkää yrittäkö painostaa, minulla ei ole motivaatiota lopettamiseen.
Jukka Niemi
– Sanoin suoraan, että älkää yrittäkö painostaa, minulla ei ole motivaatiota lopettamiseen. Menin ryhmään, että pystyisin neuvoa muita. Mutta jotenkin siellä jäi sisäinen tunne, että ehkä jonain päivänä minäkin.
Reetta-Maija Luhta sanoo, että ryhmän tavoite onkin nimenomaan herätellä motivaatiota.
– Lopettamiseen voi tarvita paljon aikaa. Ryhmässä voi käydä vain pohtimassa omaa motivaatiotaan lopettamiseen. Niinkin voi käydä, että henkilö lopettaa tupakanpolton vasta sitten, kun on lopettanut ryhmässä käymisen.
Jukka Niemi lopetti kertaheitolla ja se oli yllättävän helppoa
Jukka Niemi kävi vertaistukiryhmässä marraskuusta maaliskuuhun kerran viikossa. Mutta poltti tupakkaa edelleen.
Niemen tupakointi jäi lopulta sairaalareissulle. Ensin keuhkoputkentulehdus vei hänet sairaalaan ja myöhemmin hän joutui vielä toiseen operaatioon Tampereen yliopistolliseen keskussairaalaan syksyllä 2018. Kun hän ei toimenpiteen jälkeen päässyt pariin päivään tupakalle, hän alkoi miettiä, että se voisi olla oikea hetki lopettaa kokonaan.
– Ajattelin, että nyt on mahdollisuus kokeilla, pystynkö pitää lakon. Siihen se jäi.
Niemi lopetti ilman vieroitustuotteita. Vieroitusoireitakaan hän ei kokenut, vaikka niillä oli peloteltu: painonnousulla, hikoilulla ja paniikkioireilla.
– Se oli lopulta yllättävänkin helppoa. Olen esimerkki siitä, että aina voi lopettaa, kun vain löytää oikean motivaation.
Jukka Niemi painottaa motivaation tärkeyttä moneen kertaan. Ja sitä, että päätös lopettamisesta pitää tulla itseltä - jos painostusta lopettamiseen tulee muualta, se ärsyttää ja ajaa enemmänkin toiseen suuntaan.
Olen tehnyt vertaistukityötä 12 vuotta ja koen esimerkin antamisen hyvin tärkeäksi. Kaikesta voi selviytyä.
Jukka Niemi
Niemi listaa, että häntä motivoi kolme asiaa: talous, terveys ja vertaistukitoiminta.
Kun poltti yli kolme askia savukkeita päivässä, rahaa on puolessatoista vuodessa säästynyt tuhansia euroja. Niin paljon, että Niemi on saanut hankittua uuden auton.
– Olen tehnyt vertaistukityötä 12 vuotta ja koen esimerkin antamisen hyvin tärkeäksi. Kaikesta voi selviytyä.
Nyt hän on ollut 19 kuukautta savuttomana.
Etelä-Pohjanmaalla suitsitaan tupakointia aktiivisesti
Etelä-Pohjanmaalla on tehty savuttomuustyötä aktiivisesti vuosia. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri julistautui ensimmäisenä sairaanhoitopiirinä savuttomaksi vuonna 2002.
Hyviä tuloksia on saatu muun muassa lapsiperheiden savuttomuuden tukemisesta. Vuodesta 2004 raskauden alussa tupakoivien äitien määrä on puolittunut.
Lasta odottaville perheille on perustettu oma tupakasta vieroituksen hoitoketju ja alueen neuvoloihin on hankittu häkämittarit, jotta tupakointi on helpompi ottaa puheeksi.
Reetta-Maija Luhdalla on huoli savuttomien työpaikkojen vähäisyydestä maakunnassa. Lisäksi leikkaukseen tulevia asiakkaita pitäisi kannustaa savuttomuuteen aktiivisemmin. Tarvitaan hoitohenkilöstön asennemuutosta ja rohkeutta puhua asiasta.
– Eivät kaikki tupakoivat edes tiedä, että heillä on oikeus hakea tukea tupakoinnin lopettamiseen. Nikotiiniriippuvuus on sairaus ja siihen on tarjottava apua.
Terveyskeskuksen ja työterveyshuollon täytyy järjestää tupakastavieroitukseen yksilö- ja ryhmäohjausta. Lääkäri tai terveydenhoitaja ottaa aluksi tupakoinnin puheeksi vastaanotolla ja arvioi nikotiiniriippuvuuden ja lopettamishalukkuuden. Sen jälkeen tulee tarjota keinoja tupakoinnin lopettamiseen.
Keinoja voivat olla vieroituslääkehoito tai nikotiinikorvaushoito sekä yksilö- tai ryhmäohjaus. Muutokseen valmiina olevien kanssa voi sopia lopettamispäivän.
Savuttomuuden edistämisessä auttaa yhteiskunnan tiukentunut suhtautuminen tupakointiin ja Savuton Suomi 2030 -tavoite.
Tavoitteeseen pääsemiseen tarvitaan Luhdan mukaan muun muassa tupakasta vieroituspalvelujen kehittämistä koko maassa. Myös sen eteen on tehtävä jatkuvasti työtä, että lapset ja nuoret eivät aloita tupakointia.
Juttua muokattu 11.3.2020 kello 11.25 ja lisätty loppuun tietoa terveyskeskuksen ja työterveyshuollon tupakastavierotusohjauksesta.
Lue lisää:
Uusi tutkimus selvitti miten keuhkot alkavat elpyä tupakoinnin lopettamisen jälkeen
Nuorten päivittäinen tupakointi vähentynyt merkittävästi kymmenessä vuodessa.