Kun koronavirus maaliskuun puolivälissä iski ensimmäiset rajoitukset suomalaisten arkeen, turkulaisessa Bar Ö:ssä juhlittiin vielä viimeisen kerran.
Hallitus oli pari päivää aikaisemmin päättänyt kieltää yli 500 hengen tapahtumat.
Ravintoloitsija Tuomas Sara pohti, voiko 85-paikkaisessa ravintolassakaan enää järjestää mitään. Lopulta klubi pidettiin.
Maaliskuinen lauantai-ilta on toistaiseksi viimeinen, jolloin Saran omistaman kulttuuriravintolan kassaan on virrannut rahaa.
Sen jälkeen hän on elänyt lähinnä säästöillään, sillä päätös ravintoloiden tukemisesta koronan keskellä on viipynyt.
Hallitus aikoo julkistaa ravintolatuet viimein kuluvan viikon aikana. Saran ja muiden ravintoloitsijoiden odotus on kuitenkin ollut pitkä.
Klubi-illasta Bar Ö:ssä on kulunut kuusi viikkoa.
Sen jälkeen Suomessa alkoivat poikkeusolot ja valmiuslaki tuli voimaan. Hallitus suositteli ensin, ettei julkisilla paikoilla enää liikuttaisi ilman järkevää syytä.
Ravintoloissa suositus näkyi heti, vaikka päätöstä niiden sulkemisesta ei vielä tehtykään.
Aika oli Saran mukaan piinaavaa.
– Asiakkaat katosivat ja myynti loppui, mutta baari oli auki ja palkkakulut juoksivat.
Samalla Saran työntekijöitä alkoi tippua sairauslomille, sillä kotiin kuului jäädä pientenkin flunssaoireiden takia.
Työnantaja maksaa sairausloman palkan ensimmäisiltä päiviltä, ennen kuin Kela myöntää tukea.
Kerran Sara oli lähellä maksaa jopa kolminkertaisen hinnan yhdestä työvuorosta, kun tuuraajakin ilmoittautui sairaaksi.
Kun hallitus teki ensimmäisen kädenojennuksensa koronakriisissä painiville yrittäjille, työntekijän lomautukseen vaadittavaa 14 päivän määräaikaa lyhennettiin viiteen.
Sara ilmoitti henkilökunnalleen lomautuksista heti. Hän ei jäänyt odottamaan hallituksen päätöstä ravintoloiden sulkemisesta.
Työntekijöiden vuoroja vaihdettiin niin, että Bar Ö pistettiin ensin porukalla pakettiin. Oluthanat pestiin ja jääkaapit tyhjennettiin pilaantuvista ruokatarvikkeista.
– Se ei ollut ollenkaan helppo päätös, mutta oli hirveä helpotus, kun baarin sai kiinni, Sara sanoo.
Ravintolan suurin kuluerä, palkkakulut, lakkasivat juoksemasta. Muut kulut kuitenkin jäivät.
Suuri osa ravintoloitsijoista on maksanut vuokraa toiminnan pysähtymisestä huolimatta. Sarakaan ei ole saanut siihen mitään alennusta, vain maksuajan lykkäystä.
Saralla on omien sanojensa mukaan melko pieni vuokra, sillä ravintola sijaitsee purku-uhan alla olevassa rakennuksessa. Useimmat ravintolat pulittavat poikkeusoloissakin useita tuhansia euroja kuussa.
Toinen iso kuluerä on arvonlisävero, joka maksetaan alkoholin ja ruuan myynnistä yleensä puolentoista kuukauden viiveellä.
Helmi- ja maaliskuun arvonlisäverot ovat siis erääntyneet keskellä koronaa, kun tuloja ei ole ollut.
Saralle se on tarkoittanut neljästä viiteen tuhanteen euron kuluja.
Aluksi Bar Ö:n kassassa oli rahaa, mutta se hupeni kuluihin nopeasti.
Helpotusta on toistaiseksi tullut lähinnä maksuaikojen pidennyksen muodossa. Lykkäystä on herunut paitsi vuokraan myös veroihin.
– En pysty olemaan ajan tasalla niissä maksuissa, Sara sanoo.
"Rahaa saavat ne, jotka osaavat kirjoittaa, mitä BF haluaa"
Kun hallitus huhtikuun alussa päätti sulkea ravintolat, Tuomas Saran toiveet olivat korkealla.
Eduskunta edellytti selvästi, että hallituksen tulee selvittää, miten ravintolayrittäjien vahingot korvataan.
– Pidin itsestäänselvänä, että korvauksia tulee. Ravintolat olivat ainoa toimiala, jota kiellettiin lakimuutoksella toimimasta.
Uutisia silmä kovana kärkkynyt Sara sanoo, että epätoivo iski viimeistään kehysriihen kohdalla. Hallitus ei vielä lisätalousarviossaankaan maininnut ravintoloita.
Viime viikolla julkisen kohun keskelle päätyneitä Business Finlandin tukia ovat toki voineet hakea myös ravintoloitsijat. Rahaa on jaettu myös ELY-keskusten kautta.
Ravintoloitsijoita ei kuitenkaan löytynyt tuensaajien kärkipäästä.
Saran mielestä syy on selvä. Hän oli itsekin heittää kädet pystyyn, kun kuuli tukimuodosta ensi kertaa.
Business Finland edellyttää, että yrityksen pitää laatia toiminnan kehittämiseen tähtäävä hanke, jota on myös rahoitettava itse. Se tuntui absurdilta, kun rahaa olisi pitänyt saada välttämättömiin kuluihin.
Lopulta hän kuitenkin laati hakemuksen. Tapahtumatuottajana toimineelle Saralle rahoitusjargonin pyörittely ei ollut vaikeaa. Monet muut ravintoloitsijat ovat hänen mukaansa olleet neuvottomia.
– Tämä on isosti mokattu, kun on päätetty, että pitää tehdä jotain kehityshankkeita. Rahaa saavat ne, jotka osaavat kirjoittaa sen, mitä Business Finland haluaa kuulla.
Tuensaajien kärjestä onkin löytynyt rahoitushakemuksiin tottuneita konsultti- ja ohjelmistotoimistoja.
Sara sai lopulta tukea livestreamkeikkojen suunnitteluun. Hupaisaa on hänen mielestään, että rahaa saa todella käyttää pelkkään suunnitteluun eikä esimerkiksi suunnitelman toteuttamiseen – puhumattakaan vuokranmaksusta.
Välttämättömien kulujen kattamiseksi Sara onkin aloittanut joukkorahoituskampanjan.
Bar Ö:n naapuribaariin, legendaariseen Dynamoon tukea ei herunut. Ravintoloitsija Jussi Lehtinen haki Business Finlandilta rahaa vanhassa puutalossa toimivan ravintolansa remontointiin.
Siihen olisi ollut aikaa ja hyvä tilaisuus nyt, kun ravintola on suljettu. Lehtinen haki tukea ensimmäisten joukossa, ennen kuin tietoa myöntämisen perusteista oli juurikaan saatavilla.
– Ajattelin, että remontin on oltava kelvollinen syy, koska tämä oli ainoa ravintoloitsijoillekin suunnattu tukimuoto, Lehtinen sanoo
Lehtinen kuvaa tiliotettaan pelkästään maaliskuun osalta karuksi.
Toiminta on miinuksella paljon, että vaikkapa parin tuhannen euron tuki kattaisi siitä alle kaksi prosenttia, Lehtinen laskee.
Ravintoloiden tukemista on selvitelty pitkään
Sekä Sara että Lehtinen arvostelevat aikaa, joka tukien odotteluun on ravintoloissa kulunut.
Työ- ja elinkeinoministeriöstä sen sijaan kerrotaan, että ravintoloiden menetysten korvaamista on selvitetty siitä lähtien, kun päätös niiden sulkemisesta tehtiin.
Osastopäällikkö Antti Neimala sanoo, että selvitystyö aloitettiin heti, kun eduskunta sitä maaliskuun lopulla edellytti. Hänen mukaansa Business Finlandin ja ELY-keskusten sekä Finnveran tuelle oli valmiit kanavat ja perusteet. Siksi ne saatiin ensin myös toimintaan.
– On kokonaan uusi tilanne, kun haetaan ratkaisuja ravintola-alan rajoitusten kielteisten vaikutusten lieventämiseen ja menetysten kohtuulliseen kompensoimiseen, Neimala sanoo.
Julkisuudessa on arvioitu, että paketti olisi 150 miljoonan euron suuruinen. Siitä korvattaisiin ravintoloiden kiinteitä kuluja sekä tuettaisiin sitä, että ne voisivat palkata ihmisiä takaisin töihin.
Summa kuulostaa sekä Lehtisen että Saran mielestä kohtuulliselta, vaikka ravintola-ala onkin esittänyt tarvitsevansa jopa 350 miljoonan euron tuen.
– Sillä olisi jo konkreettista merkitystä useimmille paikoille, Lehtinen sanoo.
Saran mielestä arvonlisäveroihin liittyvät helpotukset olisivat paras tapa auttaa yrityksiä. Sen voisi tehdä vaikkapa laskemalla arvonlisäveroa väliaikaisesti sitten, kun toiminta palaa normaaliksi.
Nyt hallitus on luvannut, että yritykset voivat hakea maksamiaan arvonlisäveroja takaisin. Ne pitää kuitenkin maksaa myöhemmin, kolmen prosentin korolla.
Sara sanoo, ettei aio tarttua tilaisuuteen.
– En ole ensisijaisesti hakemassa arvonlisäveroja takaisin, sillä lainaa saa halvemmalla pankista.
Business Finlandin käyttämistä tukikanavana on arvosteltu, ja niin tekee myös Sara.
Sääntöjensä mukaan se ei edes olisi voinut myöntää tukea palkkakustannuksiin tai tappioiden korvaamiseen, sillä sen tehtävä on jakaa rahaa juuri tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
– Olen ollut aika raivoissani luettuani, mihin kaikkialle tukea on myönnetty ja minkälaisia summia. Tämä homma on mokattu perusteellisesti alkumetreillä.
Sara on kuitenkin saamastaan tuesta kiitollinen.
– Se ei kata tappioita, mutta suurin merkitys on ollut henkinen. SIllä on ollut tosi iso merkitys oman jaksamisen kannalta.
Ravintola-alan tulevaisuuden ratkaisee Saran mukaan lopulta se, kuinka kauan koronarajoitukset jatkuvat. Ja niiden päätyttyä se, kuinka pian ihmiset uskaltavat palata ravintoloihin.
Lue lisää: