Kouluterveydenhuollon käynnit putosivat peruskoululaisten etäopetuksen aikana noin 20–25 prosenttiin siitä, mitä käyntimäärät tavallisesti vastaavaan aikaan ovat. Luvut selviävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) valtakunnallisesta rekisteristä.
Oppilaiden siirryttyä etäopetukseen kouluterveydenhuollon käyntejä on ollut noin 10 000 viikossa, kun vuosi sitten keväällä käyntejä oli noin 40 000–50 000 viikossa, kertoo THL:n opiskeluhuollon asiantuntija, ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola.
Hietanen-Peltolan mukaan pudotus selittyy vain osittain sillä, että lapset eivät olleet lähiopetuksessa. Koronaepidemian alussa palveluita purettiin ja esimerkiksi kouluterveydenhoitajia siirrettiin kunnissa toisiin tehtäviin. Myös kuraattori- ja psykologipalveluiden saatavuuden koettiin heikentyneen kunnissa.
Sosiaali- ja terveysministeriön huhtikuisessa selvityksessä tuli ilmi, että osa kunnista oli vähentänyt korona-aikana erityisesti opiskeluhuollon palveluja. Opetus- ja kulttuuriministeriön tekemässä kuntakyselyssä selvisi toukokuun alussa, että oppilashuolto toteutui poikkeustilan aikana tavallista huonommin joka kolmannessa kunnassa.
Opiskeluhuollon palveluiden eli terveydenhoitajan, lääkärin, kuraattorin ja psykologin palveluiden olisi kuitenkin pitänyt olla saatavilla myös etäopetuksen aikana. Lain mukaan opiskeluhuolto kuuluu lapsille silloin kun he käyvät koulua, eikä lainsäädäntöä muutettu poikkeusolojen myötä, Hietanen-Peltola kertoo.
– Palvelujen olisi pitänyt olla tarjolla samalla tavalla kuin lähiopetuksessakin.
Poikkeusolot kuormittavat erityisen paljon
Myös toisen asteen koulutuksen opiskeluterveydenhuollossa huomattiin käyntien vähentyneen poikkeusaikana. Samaan aikaan Suomen Lukiolaisten Liiton kyselyn perusteella 60 prosenttia vastaajista koki etäopiskelun henkisesti raskaaksi, ja Suomen Ammattiin Opiskelevien Liiton Sakki ry:n kyselyn mukaan noin puolet vastaajista koki etäopiskelun aiempaa kuormittavampana.
Hietanen-Peltolan mukaan huolta herättääkin se, että palveluja on purettu samaan aikaan kun koronavirustilanne ja etäopetus ovat kuormittaneet lapsia ja nuoria.
Kotona perheiden arki on muuttunut erilaiseksi, ja monet vanhemmat ovat voineet kohdata esimerkiksi lomautuksia. Poikkeusolojen ilmapiiri kotona on voinut olla kuormittava ja ahdistava tavallisessakin perheessä, Hietanen-Peltola lisää.
Äärimmäinen esimerkki on julkisuudessa esille noussut perheväkivallan ja poliisin kotihälytysten kasvu. Kun lapset eivät ole olleet palveluiden piirissä, lastensuojeluilmoituksia ei ole tehty yhtä paljon kuin tavallisesti. Sen sijaan lasten kiireellisiä sijoituksia on tehty enemmän.
Seuraukset voivat olla vakavia
Poikkeusolot voivat ahdistaa monia nuoria ja lapsia. Ehkäisevien ja tukevien palveluiden tarve on koronan takia kasvanut entisestään, Hietanen-Peltola arvioi.
– Hetken voi olla ilman palveluita, mutta jossain on jääty ilman niitä koko kevääksi. Jotkut kunnat ovat kysyneet, että pitääkö niitä syksylläkään järjestää. Ajattelen, että lapset ja nuoret jätettiin aika yksin.
Pahimmillaan seuraukset voivat olla vakavia. Hietanen-Peltola vertaa tilannetta 1990-luvun lamaan, jolloin lasten ja nuorten ehkäisevistä palveluista leikattiin. Tuolloin nähtiin voimakas kasvu lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon tarpeessa. Tutkimuksen mukaan ongelmat kasvoivat eniten niissä kunnissa, joissa palveluista leikattiin eniten.
Kouluterveydenhuollossa esiin nousevat myös muut asiat nuorten elämässä, kuten päihteet ja tupakointi. Lisäksi rokotuksia on annettu keväällä selvästi normaalia vähemmän.
Kouluterveydenhoitajat kertoivat käyttäneensä raskauden ehkäisyyn liittyviin asioihin selvästi vähemmän aikaa etäopetuksen aikana kuin tavallisesti. Miltei kolmannes etäopetuksen aikana kouluterveydenhuollossa työskennelleistä terveydenhoitajista ei tehnyt lainkaan siihen liittyvää työtä, selvisi THL:n kouluterveydenhuollon verkostolle tekemästä kyselystä.
– Kun palvelut toimivat huonosti, jää tällaiset perusasiatkin helposti hoitamatta, Hietanen-Peltola sanoo.
Palvelut tarjolle myös kesäloman aikana
Lähiopetukseen palattiin kouluissa viime viikolla. THL:llä ei ole vielä tietoa siitä, miten opiskeluhuollon palvelut ovat palautuneet etäjakson jälkeen.
THL on ohjeistanut kuntia, että opiskeluhuollon palveluita pitäisi olla nyt loppukevään ajan vähintään entiseen malliin ja mielellään enemmän.
– Nyt pitäisi olla ikään kuin ovi raollaan koko ajan. Voi tehdä terveystarkastuksia ja oppimistutkimuksia, mutta niin, etteivät ne olisi tärkein asia. Nuoret voisivat tulla vaikka ilman ajanvarausta paikalle kaikkiin näihin palveluihin, Hietanen-Peltola toivoo.
Toiveena olisi myös, että opiskeluhuoltopalveluissa olisi aikaa opettajille, jotta he voivat kertoa havaitsemistaan huolista ja ongelmista oppilaisiin liittyen.
Reilun kahden viikon lähiopetuksen jälkeen siirrytään jo kesälomalle, jolloin ollaan samassa tilanteessa kuin etäopetuksen aikana. THL:n mukaan palveluita tulisi olla tarjolla myös kesällä. Osassa kuntia palveluja ylläpidetään esimerkiksi kesäterkkari-toiminnalla.
– Lapset ja nuoret tarvitsevat tukea ja apua koko ajan. Niitä tulisi olla saatavilla eikä tauottaa niitä kesällä.
Opetusministeri Li Andersson (vas.) on aiemmin kertonut, että erityisopetuksen, opinto-ohjauksen sekä tuki- ja lisäopetuksen resursseja tullaan lisäämään, koska oppilaiden tuen tarve kasvoi etäopetusjakson aikana. Lisätuki opiskeluhuollon palveluille on jäänyt vielä epäselväksi.
Lue lisää: