Sukeltaja vajoaa turkoosinsiniseen meriveteen Antibesin rannikolla Etelä-Ranskassa. Kalojen sijaan näköpiiriin ilmestyy muoviroskaa: vesipullojen lisäksi kasvomaskeja ja muovikäsineitä.
Pelkästään Ranska on tilannut koronaviruspandemian vuoksi kaksi miljardia kertakäyttöistä kasvosuojaa, muistuttaa Laurent Lombard Opération Mer Propre -kansalaisjärjestöstä.
– Meillä on pian riskinä se, että Välimeressä on enemmän maskeja kuin meduusoja, Lombard kirjoitti järjestön Facebook-sivulla.
Järjestö siivoaa merenpohjasta muovijätettä säännöllisesti.
Muovijätteen määrä varsinkin meressä on toki ollut ongelma jo kauan ennen pandemiaa. Esimerkiksi Välimereen päätyy muovia vauhdilla, joka vastaa 33 800 muovipulloa minuutissa, vertaa Maailman luonnonjärjestö WWF.
Korona toi kuitenkin ihan uudenlaisia ongelmia muovin suhteen: maskeja, suojakäsineitä, käsidesipulloja, ruumissäkkejä, kertakäyttöruiskuja, lääkepulloja... Toisaalta myös kuluttajien tottumukset ovat muuttuneet jälleen muovia suosivaksi.
Listasimme kuusi kehitystä pandemian ajalta:
1. Maskit ja muut suojavälineet päätyvät luontoon
Suojavälineitä on jo nyt päätynyt meriin kaikkialla maailmassa. Esimerkiksi Hongkongin edustalla Sokon saarella aktivistit löysivät satoja maskeja vain viikkoja sen jälkeen, kun ihmiset alkoivat käyttää niitä läheisessä Kiinassa.
– Emme ole huomanneet niin paljon maskeja aiemmin niin syrjäisessä paikassa, sanoi OceansAsia -järjestön Gary Stokes Deutsche Wellen mukaan.
Kasvomaskit on useimmiten valmistettu polypropyleenista, muistuttaa Côte d’Azur'n alueen ranskalaispoliitikko Éric Pauget.
– 450 vuoden elinkiertonsa vuoksi nämä maskit ovat ekologinen aikapommi, ja ne jättävät pysyviä ympäristövaikutuksia planeetallemme, Pauget kirjoitti kirjeessään presidentti Emmanuel Macronille The Guardianin mukaan.
Henkilökohtaiset suojavälineet muodostavat ainutlaatuisen ongelman meriin.
– Suojavälineiden rakenne tekee niistä erityisen tuhoisan merien eläimistölle. Esimerkiksi hanskat, samoin kuin muovipussit, saattavat vaikuttaa meduusoilta tai muuntyyppiseltä ruualta merikilpikonnille. Maskien nauhat muodostavat sotkeutumisvaaran, sanoo Greenpeace USA:n meriohjelmajohtaja John Hocevar CNN:lle.
– Jos ne heitetään kadulle, kun alkaa sataa, hanskat ja maskit päätyvät ennen pitkää mereen, muistuttaa Kreikassa toimivan Archipelagos Institute of Marine Conservation -tutkimuslaitoksen meribiologi Anastasia Miliou.
Heikkojen jätejärjestelmien maassa maskit ja käsineet saattavat joka tapauksessa päätyä mereen, vaikka ne laitettaisiinkin roskiin.
Mereen joutuva muovi taas päätyy lopulta – ellei merieläimien vatsoihin – mikromuoviksi. Sen haittoja sekä ihmisille että eläimistölle vasta tutkitaan. Mikromuovi kerää jätevesijärjestelmän läpi kulkiessaan mukaansa bakteereja, jotka voivat sitten päätyä mikromuovin mukana ihmiskehoon.
- Lue tästä uutisestamme (2018), kuinka pullotetussa vedessä on isoja määriä mikromuovia.
2. Noutoruoka ja vesipullot
Koronaviruspandemia on pakottanut kymmenet miljoonat ihmiset pysymään kodeissaan eri puolilla maailmaa viikkojenkin ajan. Monet ovat tukeutuneet noutoruokaan, joka pakatataan kertakäyttöisiin muoviastioihin.
Esimerkiksi Thaimaassa kauppojen muovipussit kiellettiin tammikuussa. Suotuisa kehitys kuitenkin kääntyi koronan myötä: muovijätteen määrä nousi yli 30 prosenttia. Valtaosa tästä jätteestä oli peräisin ruokapakkauksista, kertakäyttövälineistä ja juomapulloista.
Pelkästään Bangkokissa kulutettiin huhtikuussa 62 prosenttia enemmän muovia kuin 12 kuukautta aikaisemmin.
Bangladeshissa puolestaan koronaviruksen ensimmäisen eristyskuukauden aikana tuotettiin lähes 16 000 tonnia vahingollista muovijätettä. Singaporessa kahdeksan viikon eristyksen aikana 5,7 miljoonaa asukasta tuottivat 1 470 tonnia muovijätettä pelkästään ruokapakkauksista.
3. Yksittäispakattujen ja kertakäyttötuotteiden paluu
Kaiken kaikkiaan tutkijat arvioivat, että muovipakkausten ja -tuotteiden markkinat kasvavat maailmanlaajuisesti reilut viisi prosenttia tämän vuoden aikana koronaviruksen vuoksi.
Yhdysvalloissa tutkijat arvioivat, että kertakäyttöisen muovin kulutus on kasvanut koronaviruksen aikana 250–300 prosenttia. Tämä johtuu esimerkiksi yritysten päätöksistä ottaa kertakäyttöiset astiat uudelleen käyttöön. Muun muassa kahvilaketjujätti Starbucks kielsi kestokuppien käytön noutokahveissaan.
Myös pulloveden kulutus on noussut valtavasti eristysaikoina eri puolilla maailmaa.
Koronapandemiasta hyötyvä muoviteollisuus luonnollisesti lobbaa tuotteitaan. Kuluttajille pyritään luomaan mielikuvaa siitä, että kertakäyttötuotteet olisivat hygieenisempiä muovimateriaalinsa vuoksi.
Todellisuudessa muovi ei olekaan niin turvallinen kuin sen väitetään olevan: The New England Journal of Medicine -tiedejulkaisussa julkaistun tutkimuksen mukaan koronavirus näyttäisi itse asiassa viihtyvän paremmin muovipinnalla. Tutkimuksen mukaan koronavirus eli muovissa 72 tunta eli reilusti pidempään kuin esimerkiksi pahvissa.
Myös pandemian aiheuttamat talousvaikutukset ovat saaneet monet hallitukset pyörtämään päätöksiään.
Esimerkiksi Britanniassa on lykätty kertakäyttöisten muoviesineiden kieltoa huhtikuusta lokakuuhun. Lykkäyksellä on hallituksen mukaan varmistettu, että yrityksillä on tarpeeksi aikaa löytää vaihtoehtoisia materiaaleja esimerkiksi pilleille, sekoitustikuille ja vanupuikoille.
4. Lisää pakkausmuovia
Kaupat olivat kiinni ja ihmiset kodeissaan. Shoppailun nälkää tyydytettiin siis nettikaupoissa.
Esimerkiksi Amazon kertoi 65 prosentin kasvusta. Kiinassa yli 25 prosenttia tavaroista ostettiin verkosta ensimmäisen vuosineljänneksen aikana.
Kaikki nämä tavarat on kiedottu moninkertaiseen muoviin kuljetusta varten, jotta ne pysyisivät ehjinä rahdissa. Pakkausmuovia on myös käytännössä mahdotonta kierrättää sen sekalaisen laadun takia.
5. Muovipussien paluu
Sekä Yhdysvalloissa että Britanniassa kiellettiin asiakkaiden omien ostoskassien käyttö koronaviruksen pelossa. Yhdysvalloissa Mainessa ja New Jerseyssä siirrettiin aiottua muovipussikieltoa tuonnemmas. Kaliforniassa poistettiin jo käytössä ollut muovipussikielto.
Britanniassa myös lykättiin aikeita muuttaa muovipussit maksullisiksi online-tilauksien yhteydessä.
Myös esimerkiksi Intiassa useissa osavaltioissa on lykätty kertakäyttöisten muovipullojen ja muovipussien kieltoa vähittäismyynnissä.
Vastaavia esimerkkejä löytyy ympäri maailman koronan ajalta. Kaikkien lykkäysten ja kieltojen on sanottu olevan väliaikaisia, mutta miten kauan ne lopulta ovat voimassa, jää nähtäväksi.
Maailmanpankin ympäristöasioiden johtava ekonomi Grzegorz Peszko on kirjoittanut blogissaan siitä, kuinka kuluttajien psykologia ja käytös voi uudelleen muuttua muovipusseja suosivaksi uuden tottumuksen myötä. Samaan aikaan muoviteollisuus lobbaa tuotteitaan voimakkaasti, Peszko muistuttaa.
6. Öljyn hinnan lasku – kierrätys on kalliimpaa
Pandemia on aiheuttanut dramaattisen pudotuksen jo ennestään alhaalla olleisiin öljyn hintoihin. Muun muassa lentomatkustus pysähtyi käytännössä täysin, mikä pudotti kysyntää.
Muovi on valmistettu öljystä, joten sen raaka-aine on nyt erityisen halpaa. Uusien tuotteiden valmistaminen on edullista – paljon edullisempaa kuin vanhan muovin kierrättäminen uusiokäyttöön. Niinpä kierrätysmuovi löytää yhä vähemmän ja vähemmän ostajia ja päätyy sen sijaan muuhun jätteeseen.
Voit keskustella aiheesta 31.7. klo 23 asti
Lue lisää:
Jäteongelmien kanssa painiskeleva Kiina kieltää muovipussien käytön suurkaupungeissaan