Koronaviruspandemiasta on opittavaa myös EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan osalta, sanoo Saksan puolustusministeri Annegret Kramp-Karrenbauer.
– Emme olleet varautuneet pandemiaan Euroopassa niin hyvin kuin meidän olisi pitänyt olla. Pandemiasta on opittava. Meidän on kysyttävä, miten voimme tehdä Euroopasta kestävämmän ja valmiimman toimimaan.
Ulkopoliittisen instituutin verkkoseminaarissa puhunut Kramp-Karrenbauer totesi koronakriisinkin osoittaneen osaltaan, etteivät turvallisuusuhat ole pelkästään perinteisiä.
– On esimerkiksi hybridiuhkiin liittyviä kysymyksiä. Suomi on ollut tässä asiassa (hybridiuhkien torjunnassa) erittäin aktiivinen. Kokonaisuus muodostuu hybridiuhista ja disinformaatiokampanjoista, joita on koronaviruksen yhteydessä ollut.
Saksan johdolla tehdään uhka-arvio
Saksa aloitti heinäkuun alussa EU:n puheenjohtajamaana. Maan tavoitteena on tehdä EU:sta puolustusasioissa entistä autonomisempi. Tämä tarkoittaa muun muassa Euroopan aseman vahvistamista sotilasliitto Natossa.
Turvallisuus- ja puolustusasioissa Saksan puheenjohtajuuskauden ensimmäisiä tehtäviä on yhteisen uhka-arvion muodostaminen.
– Vain hyväksymällä yhteiset uhat voidaan tehdä oikeat linjaukset turvallisuuspolitiikassa.
Annegret Kramp-Karrenbauer huomautti, että Euroopassa on erilaisia käsityksiä operaatioista ja myös erilaisia käsityksiä uhista, myös naapureistamme.
Vaikka koronakriisin hoitaminen on ensisijaisesti kunkin jäsenmaan asia, on kriiseihin vastaamisessa Kramp-Karrenbauerin mukaan oltava EU:n tasolla toimivat yhteiset rakenteet.
Sekä EU:ssa että Natossa tutkitaan, miten koronakriisin ensimmäisinä kuukausina onnistuttiin vastaamaan tilanteeseen.
Kramp-Karrenbauer arvioi, että Naton piirissä koronakriisiin pystyttiin paikoin vastaamaan tehokkaammin kuin EU:ssa esimerkiksi yhteisessä lääkintätarvikekuljetuksissa.
– On varmistettava, ettemme aloita kilpailua EU:n ja Naton välillä. Ei pidä muodostaa päällekkäisiä rakenteita. Koronakriisin aikana kenelläkään ei ole siihen varaa.
– Euroopan hybridiuhkien osaamiskeskus on erinomainen esimerkki yhteistyöstä. Juuri sen kaltaisia rakenteita tarvitaan, jotta yhteistyö EU:n ja Naton välillä olisi todella hyvää.
Hybridiuhkien osaamiskeskus sijaitsee Helsingissä. Keskus on osa EU:n ja Naton laajempaa varautumista uusien uhkien varalta.
Venäjän kanssa vuoropuhelua
Venäjästä Kramp-Karrenbauer sanoi, että ongelmista huolimatta vuoropuhelua on ylläpidettävä EU:n ja Venäjän välillä.
Saksan puolustusministeri totesi, että jokaisella maalla on intressinsä, mutta niiden toteuttaminen ei saa loukata muiden valtioiden itsemääräämisoikeutta.
– Aivan äskettäin Saksan parlamentin tietojärjestelmää vastaan tehtiin hybridi-isku. Lisäksi on väitteitä, että Berliinin keskustassa tehtiin muutama kuukausi sitten Venäjän järjestämä salamurha.
Viime elokuussa Berliinissä tehtyä tšetšeenimiehen murhaa on verrattu Sergei Skripalin tapaukseen.
Suomen ja Saksan välisestä yhteistyöstä Kramp-Karenbauer nosti esille arktisen alueen ilmastokysymykset.
Lue lisää: Saksa on EU:n puheenjohtajana erittäin vaikeassa tilanteessa. Tässä jutussa kerrotaan puheenjohtajakauden lähtökohdista.
Saksa saavuttaa Naton menotavoitteen lähivuosina
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti kesäkuussa vetävänsä amerikkalaisia joukkoja pois Saksasta.
Trump syytti Saksaa, koska maa ei täytä Naton tavoitetta käyttää kahta prosenttia bkt:sta puolustusmenoihin.
Kramp-Karrenbauer totesi Ulkopoliittisen instituutin verkkoseminaarissa, että paradoksaalisesti kahden prosentin tavoite on mahdollista saavuttaa nopeammin talouden taannuttua koronaviruspandemian takia.
– Saksa on sitoutunut tarjoamaan noin kymmenen prosenttia Naton sotilaallisesta kapasiteetista vuoteen 2030 mennessä. Siihen tarvittiin ennen koronavirusta noin kaksi prosenttia bkt:sta.
Koronakriisin oloissa rahaa tarvitaan terveydenhuoltoon, mutta suurista varusteluprojekteista ei Kramp-Karrenbauerin mukaan kannata työllisyyden takia luopua.
– Ei ole taloudellisesti tai poliittisesti järkevää, jos otamme paljon lainaa kulutuksen lisäämiseen, mutta toisaalta vetäytyisimme varusteluprojekteista, joka vaarantaisi suuren määrän työpaikkoja.
Lisää aiheesta: