MOGADISHU Vanha keltainen moottoripyörä pysähtyy kahvilan ulkopuolelle hiekkaisella tiellä Mogadishussa. Kuljettaja hyppää sen selästä iso punainen laatikko selässään ja livahtaa sisään.
Kahvilassa nuoret mogadishulaiset työskentelevät läppäreillään ja siemailevat kuumia juomia. Lasin takana on herkullisen näköisiä kakkuja ja muffinsseja. Paikka on etenkin paluumuuttajien suosiossa.
Kuljettaja tulee hetken päästä ulos ja lähtee ajamaan. Joku saa pian tilauksensa.
Sen varmistaa kuljetusfirma Gulivery, jonka Deeq Mohamed perusti kolmisen vuotta sitten. Deeqin vanhemmat pakenivat Somalian sisällissotaa 1990-luvulla, ja hän vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Iso-Britanniassa.
Neljä vuotta sitten hän muutti takaisin vanhempiensa kotimaahan.
– Somaliassa olemme kolmisenkymmentä vuotta naapurimaita jäljessä sisällissodan takia. Kaikilla sektoreilla olemme lapsenkengissä. Mutta oikealla asenteella ja pääomalla voi menestyä, hän sanoo.
Guliveryn avulla Mogadishussa voi tilata ruokaa kotiin ravintoloista joko sovelluksen avulla tai puhelimitse. Somalimaan Hargeisaan perustettu yritys on laajentanut suurimpiin kaupunkeihin Somaliassa.
Suurin osa sovelluksen käyttäjistä ovat paluumuuttajia. He arvostavat sitä, ettei kotoa tarvitse lähteä jos tekee mieli pizzaa, Deeq sanoo.
– He ovat kasvaneet länsimaissa ja ovat tottuneita tällaiseen. Mutta myös nuoret täällä kasvaneet arvostavat palveluamme, hän sanoo.
Kyse ei ole pelkästään ajankäytöstä, vaan myös turvallisuudesta. Mogadishussa liikkumisessa on aina riskinsä.
Kahvia kotiovelle
Keltainen moottoripyörä jatkaa matkaansa pitkin Mogadishun vilkkaita katuja. Se kulkee ohi muistomerkin, joka pystytettiin tuhoisan pommi-iskun jälkeen. Rekkapommi tappoi yli 500 ihmistä iskussa vilkkaassa risteyksessä vuonna 2017.
Somaliaa 15 vuotta terrorisoinut ääri-islamistinen al-Shabaab-liike on edelleen uhka. Se ei ottanut vuoden 2017 iskua nimiinsä, mutta teki viime vuodenvaihteen liepeillä kymmeniä ihmisiä tappaneita iskuja Mogadishussa ja sen lähistöllä.
Moottoripyörä ajaa eteenpäin pienelle sivukadulle ja lopulta kujalle. Mustan metalliportin takaa tilaustaan odottaa Abdullahi Mohamed. Hän muutti takaisin Somaliaan Ruotsista pari vuotta sitten. Pohjolassa tuli vietettyä 13 vuotta.
– Tilasin vain kahvia tänään, hän sanoo ruotsiksi ottaessaan pahvimukillisen käteensä.
Kahvi on hieman läiskinyt yli ja muki kastunut vauhdikkaan matkan seurauksena.
Abdullahille oli aina itsestäänselvyys, että hän palaisi rakastamaansa kotikaupunkiin. Somalia on ottanut valtavia harppauksia eteenpäin kehityksessä viime vuosina, mutta Abdullahi käyttää mielellään lähettifirmoja välttääkseen turhaa ulkonaliikkumista.
– Ihmiset eivät mene ulos kahville tai syömään noin vain turvattomuuden takia. Siksi on kätevää tilata ruokaa netistä, hän sanoo.
Hän on iloinen siitä, että Mogadishuun tulee uusia palveluita koko ajan, vaikka Ruotsiin verrattuna paljon toki puuttuukin. Abdullahi työskentelee nyt viestinnän parissa ja yrittää parantaa tiedonkulkua tavallisten ihmisten ja poliitikkojen välillä.
– Ihmiset ovat nyt poliittisesti aktiivisia ihan eri tavalla kuin ennen, ja se on hyvä merkki maan kehityksestä, hän sanoo.
Tuhoisan sisällissotansa takia Somalia oli yksi Afrikan viimeisimpiä maita, jonne saatiin verkkoyhteys. Edelleenkin vain muutama prosentti somalialaisista pääsee nettiin, mutta heidän määränsä kasvaa koko ajan. Uusia digitaalisia yrityksiä perustetaan jatkuvasti, ja se muuttaa somalialaisten tapaa kuluttaa.
Haluaa Afrikan Amazoniksi
Ennen kaikkea yritykset synnyttävät työpaikkoja – ja se on yksi edellytys rauhan rakentamiselle.
Köyhyys ja työttömyys ovat sekä syy turvattomuudelle että sen seuraus. Turvattomuuden kierteen katkaiseminen olisikin äärimmäisen tärkeää Somalian kaltaiselle maalle.
Jos nuorilla on huonot edellytykset työllistyä, heitä on helpompi houkutella terroristijärjestöjen riveihin.
Afrikkalaiset maat käyvät todella vähän kauppaa keskenään. Vain 15 prosenttia kaupasta on mantereen sisäistä. Siihen halutaan nyt muutosta.
Koko Afrikan kattava vapaakauppasopimus on ollut vireillä jo vuosia, ja sen oli määrä astua voimaan heinäkuun alusta. Koronapandemian takia neuvottelut maiden välillä ovat kuitenkin hidastuneet, ja nyt sopimuksen täytäntöönpano on siirtynyt ensi vuodelle.
Kaikki Afrikan maat, Eritreaa lukuun ottamatta, ovat allekirjoittaneet sopimuksen.
Kun tuonti ja vienti muiden afrikkalaisten maiden kanssa helpottuu vapaakauppasopimuksen myötä, Somalia saattaa vaurastua nopeastikin.
Sitä toivoo ainakin Mogadishussa kasvanut 27-vuotias Abdifatah Mohamed Abdi. Hän istuu tietokoneensa takana kirjoituspöydän ääressä konttorissaan Mogadishun niin kutsutulla vihreällä vyöhykkeellä. Se on kaupungin tiukimmin vartioitu alue, jota turvaavat Afrikan unionin sotilaiden miehittämät tiesulut.
Nurkassa pyörivä tuuletin ei juurikaan auta kuumaa ilmaa vastaan, ja hiki valuu Abdifatanin ohimolta. Tilassa on paljon erilaisia tavaroita – tilauksia, jotka ovat lähdössä vastaanottajilleen.
Abdifatah perusti Aboosto-yrityksen kolmen ystävän kanssa pari vuotta sitten. Nyt hän pyörittää nettikauppaa ja lähettää nyt tavaroita ympäri Somaliaa. Tavoitteet ovat kuitenkin korkeammalla, ja tässä vapaakauppasopimus voi olla suureksi avuksi.
– Unelmamme on tulla Itä-Afrikan suurimmaksi ja parhaaksi verkkokaupaksi, hän sanoo.
– Kiinalla on Alibaba ja länsimaissa on Amazon, me haluamme olla sellainen Afrikassa, Abdifatah jatkaa.
Matkaa tällaiseen menestykseen kuitenkin vielä on. Abdifatah täyttää tilauslistan. Yksi tämän hetken hittituotteista on saunavyö, jonka avulla asiakkaat toivovat laihtuvansa ja kiihdyttävänsä aineenvaihduntaan.
Myytävät tavarat Aboosto tilaa itse tällä hetkellä lähinnä Turkista ja Kiinasta, mutta Abdifatah toivoo, että kauppaa voisi käydä jatkossa enemmän myös afrikkalaisten maiden kanssa.
“Täällä voi oikeasti takoa rahaa”
Turvallisuus on kuitenkin Aboostollekin haaste. Tiesulkujen läpi ei pääse suljettujen pakettien kanssa, eikä vastaanottajat uskalla ottaa vastaan paketteja tarkistamatta, että se varmasti on juuri tilattu tavara.
Yksi ongelma on myös, että jos vie tavaraa al-Shabaabin hallitsemille alueille saattaa joutua maksamaan terroristijärjestölle tiesulkujen läpipääsemisestä.
– Se on ongelma, en voi sitä kieltää. Mutta me olemme jo niin tunnettu tekijä, että se ei juurikaan meitä enää häiritse, Abdifatah Mohamed Abdi sanoo.
Kumpaakin yrittäjää motivoi toivo turvallisesta Somaliasta.
Deeq Mohamedille turvallisuusongelma on kuitenkin kaksijakoinen. Toisaalta juuri turvattomuuden takia hänen firmansa tarvitaan.
– En pidä siitä, mutta jos tilanne on päällä ja suuret tiet ovat suljettuina, niin tilausmäärät nousevat kattoon. Ihmiset ovat silloin riippuvaisia meistä ja muista kuljetusfirmoista, jotka voivat ajaa moottoripyörillä takakatuja pitkin ja toimittaa kotiin, hän sanoo.
Deeq Mohamedi puhuu mieluummin Somalian mahdollisuuksista.
– Tämä on viesti myös suomalaisille sijoittajille, sijoittakaa Somaliaan! Meillä on Manner-Afrikan pisin rannikko, ja kaikilla alueilla on markkinarakoja. Maataloudessa on paljon kehitettävää ja ala voi kasvaa huimasti. Täällä voi oikeasti takoa rahaa, hän sanoo.
Deeq Mohamedille kuljetusfirma on elinkeinon lähde, mutta samalla myös tapa taistella turvattomuutta vastaan.
Kehittämällä työpaikkoja ja palveluita saadaan talous nousuun ja maan toimimaan, ja siten väkivalta vähenee, hän sanoo.
– Jotkut haluavat levittää pelkoa tappamalla, me haluamme taistella vastaan ja näyttää, että toivoa on, Deeq Mohamed sanoo.
Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma heinäkuussa Afrikassa ja Afrikasta
Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma keskittyy heinäkuussa Afrikkaan.
Teemasarjassa kuultiin 4.7. Afrikka-komissaari Jutta Urpilaisen haastattelu EU:n ja Afrikan yhteistyöstä ja 11.7. Afrikan tukijoista koronapandemian jälkeen.
25.7. käsitellään ebolan ja muiden sairauksien antamaa oppia koronaviruksen voittamiseen. Sarjan päättää 2.8. ohjelma naisten oikeuksien kehittymisestä Afrikassa.
Afrikka on heinäkuussa teemana myös Yle Radio 1:ssä. Katso Afrikka-aiheiset ohjelmat tästä.
Lue lisää:
"Rakastamme Erdoğania!" – Turkin vaikutusvalta näkyy jo kaikkialla rutiköyhässä Somaliassa