Suomalaisessa koronarokotteen tutkimuslaboratoriossa otetaan lähipäivinä merkittävä harppaus. Kolmen suomalaisprofessorin hankkeessa edetään tositoimiin, kun koronaviruksen nujertamista aletaan tutkia eläinkokeissa.
Eläinkokeiden tulokset puolestaan määräävät, milloin ja missä laajuudessa edetään ihmisillä tehtäviin kokeisiin. Tutkimusta johtava Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela uskoo, että rokote voisi olla käytössä ensi vuoden syksynä.
Koronarokotetta kehitetään myös Tampereen yliopistossa, mutta työ on Helsingin yliopistoa varhaisemmassa vaiheessa ja tähtää epidemian myöhäisempään vaiheeseen.
Kansainvälisillä lääkejäteillä on puolen vuoden etumatka, mutta Saksela korostaa, että ei niilläkään valmista ole ja matkaan voi tulla vielä monta mutkaa.
Laboratoriotakkeja ei siis kannata jättää naulaan siksi, että omia testejä ei ole päästy aloittamaan ensimmäisenä.
Tutkimukset ensimmäisenä aloittanut ei ehkä pääse maaliin ensimmäisenä
Rokotteen pitää olla “tehokas ja turvallinen”. Tavoite voi kuulostaa yksinkertaiselta, mutta käytännössä se on äärimmäisen raskas ja kallis velvoite, joka voi hyvinkin tarkoittaa, että viime metreillä rokote todetaan tehokkuuden tai turvallisuuden kannalta vajavaiseksi. Silloin tutkimuksessa palataan ehkä lähtöruutuun saakka.
Siksi on tärkeää, että on olemassa pitkällä olevia muita tutkimushankkeita. Ei ole siis ole välttämättä lainkaan myöhäistä, jos Sakselan ja akatemian professorien Seppo Ylä-Herttualan ja Kari Alitalon vasta eläinkokeisiin ehtivä rokote saataisiin myyntiin yli vuoden kuluttua.
Myös sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila uskoo, että suomalainen työ ei valu hukkaan.
Pisimmällä olevissa kehityshankkeissa on vielä auki monta keskeistä kysymystä, muun muassa se, toimiiko rokote eri ikäisille ihmisille sellaisenaan.
Varhila muistuttaakin mahdollisuudesta, että tarvitaan "rokotteiden kombo", jossa yhdistetään eri valmisteita.
– Näissä jatkoissa suomalaiset ovat varmasti mukana, hän vakuuttaa.
Tehoste vaatisi tuplatuotannon
Käytännön testeissä pisimmälle ehtinyt amerikkalainen Moderna on juuri aloittanut koronarokotetutkimuksensa 30 000 koehenkilöllä. Sen osakekurssi on noussut vuodessa 480 prosenttia. Oxfordin yliopiston kanssa yhteistyössä oleva ruotsalais-brittiläinen Astra-Zeneca on saanut lupaavia tuloksia pienellä koehenkilöjoukolla tehdyistä kokeista. Osakekurssissa nousua vuodessa 30 prosenttia.
Venäjä on puolestaan kertonut, että sillä olisi rokote käytettävissään jopa tänä kesänä, elokuun aikana. Suomen Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet arveli kuitenkin keskiviikkona A-studiossa, että Euroopassa sille ei heltiäisi myyntilupaa, koska rokotteen ihmiskokeet on tehty vain runsaan tuhannen ihmisen joukolla.
Tutkimuksissa pisimmälle ehtineistä rokotteista on selvittämättä myös niiden tehon kesto. Toimiakseen kunnolla ne saattavat vaatia yhden tai useamman tehosterokotteen. Silloin maailmassa tarvittava miljardien rokoteannosten määrä saattaa kaksin- tai kolminkertaistua.
Myös rokotteiden valmistustapoja on monia ja Saksela pitää mahdollisena, että luvatuista miljardien annosten tuotantomääristä joudutaan pyyhkäisemään pois nolla tai pari.
Muitakin yllätyksiä voi olla luvassa, sillä kokeita tehdään nyt terveillä aikuisilla. Saattaa siis olla, että rokote ei tepsikään esimerkiksi vanhuksille tai lapsille.
Kuka tekee miljardit rokoteannokset?
Useiden miljardien rokoteannosten valmistaminen voi siis osoittautua pullonkaulaksi.
Suomessa lopetettiin oma rokotetuotanto vuonna 2003 liian kalliina. Sen jälkeen teknologia on kehittynyt ja menetelmät halventuneet.
Sakselan mukaan esimerkiksi Kuopiossa toimiva Finvector voisi helposti valmistaa suomalaisten tarvitseman rokotemäärän niin sanottuun vektoriteknologiaan perustuen. Yhden rokotteen tuotantokustannus olisi "senttejä tai euroja".
Finvector on ryhmässä olevan Ylä-Herttualan perustama. Hän on enää pienosakas ja pääomistajana on brittiläinen Trizell. Finvectorilla on jo lääkevalmistuslupa, eikä luvan saaminen rokotteen valmistamiseen pitäisi olla Sakselan mukaan ylitsepääsemätöntä.
Ministeriö: Tuskin onnistuu Suomessa
STM:n Varhila myöntää, että ei tunne rokoteteknologiaa ja sen kustannuksia, mutta ei pidä realistisena, että suomalainen rokotekehitys johtaisi suomalaiseen rokotetuotantoon.
– Tuntuu aika epätodennäköiseltä, että myös tuotanto olisi Suomessa, ellei sitten jostain löydy hyviä investoijia, jotka haluavat tuotantoa Suomeen pystyttää. Ei se toki mahdotonta ole.
Saksela on eri mieltä. Tuotantoa ei täydy pystyttää, sillä sitä on jo valmiina.
– Juuri tällaisten vektorirokotteiden tuotantoon meillä on ensiluokkainen valmius. Meillä on jo tuotantokapasiteettia varattuna, ei koko maailman, mutta Suomen tarpeisiin kyllä.
Hän korostaa oman tuotannon tärkeyttä jo huoltovarmuudenkin takia.
Hänen mukaansa ei ole mitenkään varmaa, että rokotteita saadaan riittävästi Suomeen, vaikka kehitteillä olevat projektit pääsisivät maaliin eli myyntilupaan saakka.
Varhila taas uskoo kansainvälisiin hankkeisiin ainakin alkuvaiheessa. Mutta hänen mukaansa Suomi on mielellään mukana hankkeissa, joissa rokotetta voitaisiin tuottaa Suomessa lisenssillä.
Tehonyrkki jäi perustamatta
Suomessa kehitystyön aikataulu olisi voinut olla nopeampikin, mutta Sakselalle on tullut tunne, että muualla kuin tutkimuslaboratorioissa kiireen tuntu on hellittänyt, kun epidemian synkimmät odotukset eivät olekaan toteutuneet.
Jos koronarokotteen kehittämiseen olisi todella haluttu vauhtia, olisi pienen maan pitänyt Sakselan mielestä koota voimat yhteen.
Kun koronakriisi oli rajuimmillaan keväällä, Saksela kertoo ajatelleensa, että riittää, kun tutkijat kehittävät hyvän rokoteaihion. Sen jälkeen tutkijat, hallinto ja alan sääntelijä olisivat perustaneet "suomalaisen tehonyrkin" , joka olisi vienyt rokotekehitystä vauhdilla eteenpäin.
Hallinto tarkoittaa käytännössä sosiaali- ja terveysministeriötä sekä terveyden- ja hyvinvoinnin laitosta, sääntelijä lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeaa.
Tällaista "nyrkkiä" ei koskaan syntynyt.
Sen sijaan tutkijoita kehotettiin jatkamaan työtään, ja jos se tuottaisi tulosta, perustamaan yhtiö. Tällainen "oikeushenkilö" voisi sitten hakea aikanaan myyntilupaa rokotteelle.
Nyt tehdään työtä käskettyä.
– Me olemme pian perustamassa voittoa tavoittelemattoman yrityksen, ja kun se hakee myyntilupaa, siihen suhtaudutaan kuin mihin tahansa maailman yritykseen.
Kotimainen tutkimus ei pääse etusijalle
Rokotekysymykset ovat mutkikas juttu myös laboratorion ulkopuolella. Saksela toivoo, että asiantuntijuus ja toimivalta olisivat samassa paikassa.
Nyt sosiaali- ja terveysministeriössäkin aihepiiri on jaettu kahdelle ministerille, eikä työnjako ole ongelmaton. Ministeriössä joudutaan pohtimaan erikseen kunkin kysymyksen kohdalla kummalle ministerille se kuuluu.
Tosin nyt ministerit Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja Krista Kiuru (sd.) ovat lomalla. Niinpä heidän sijastaan kansliapäällikkö Kirsi Varhila vastaa kysymykseen, onko suomalaista rokotetutkimusta hyödynnetty parhaalla mahdollisella tavalla koronaepidemiassa.
Varhila haluaa ainakin rohkaista tutkijoita.
– Olemme todella iloisia, että tähän koronavirukseen on Suomessa rokotekehitystä.
Kannustuksen lisäksi mitään ohituskaistaa kotimaiselle kehitystyölle ei ole luvassa.
– Hankintaprosessit ovat hankintalailla ja EU:n hankitasäännöillä niin säänneltyjä, että niissä ei voi kotimaiselle toimijalle antaa mitään etulyöntiasemaa.
Suuret ovat nopeimpia, mutta eivät välttämättä maalissa ensimmäisinä
Suomalaisprofessorien perusteilla oleva ja voittoa tavoittelematon yritys on siis rokotekisassa samalla viivalla kansainvälisten lääkejättien kanssa. Kilvassa myyntiluvista on ratkaisevaa, että rokote on tehokas ja turvallinen – olipa valmistaja suuri tai pieni.
Mutta lääkebisneksessä koolla on väliä. Lääkkeiden moniportaiset testausvaiheet ovat kalliita.
Viimeinen, ihmisillä tehtävä koevaihe maksaa vähintään 20 miljoonaa euroa. Tavallisesti kokeiden käytännön järjestäminen ostetaan niihin erikoistuneilta yrityksiltä. Mitä suurempi kassa, sen suurempia koehenkilöjoukkoja voidaan hankkia ja sitä nopeammin saadaan tuloksia – ja myyntivalmis tuote. Nopeimmalle on luvassa huikeat myyjän markkinat tilanteessa, jossa virus on pysäyttänyt kokonaisia yhteiskuntia kuin seinään.
Sakselan, Ylä-Herttualan ja Alitalon ryhmä puolestaan pohtii, mistä voittoa tavoittelematon yhtiö löytää rahoittajia.
Heidän tutkimusprojektinsa sai alkukesällä yhteensä 1,9 miljoonaa euroa Suomen Akatemialta tutkimukseen ja tuotantoon.
Saksela on kiitollinen tuesta. Summa kantaa hanketta ihmiskokeiden kynnykselle saakka. Mutta läheskään maaliin saakka se ei vie.
– Se on varmistanut, että heinäkuun alusta on saatu kiinnitettyä ensimmäiset henkilöt, jotka tekevät töitä vain tämän hankkeen eteen. Ja nyt tiedämme että meillä on varaa maksaa koe-eläinkulut.
Elokuussa vasta jonotustietoa
Suomi selvittää juuri nyt, mihin kansainvälisten rokotevalmistajien jonoihin kannattaa lähteä. Jonottaminen eli esisopimusten tekeminen ei ole nimittäin ilmaista.
– Me olemme mukana kolmessa eri ryhmittymässä. Nyt käydään kiivaasti neuvotteluja ja elokuun aikana tiedetään näistä kokonaisuuksista, Varhila kertoo.
Suomessa rokotehankintaan on varattu 110 miljoonaa euroa. Se ei riitä välttämättä ainakaan koko kansan piikittämiseen.
Financial Times -lehden saamien epävirallisten tietojen mukaan Modernan yhden rokoteannoksen hinnaksi olisi tulossa Yhdysvalloissa noin 25 euroa. Suomelle se tarkoittaisi 125 miljoonan euron laskua, jos suunnilleen kaikki haluttaisiin rokottaa.
Hintatiedot ovat vielä hataria. FT:n mukaan EU-mailta olisi pyydetty kalliimpaa hintaa kuin Yhdysvalloilta. Moderna onkin sanonut pyrkivänsä tekemään rokotteella voittoa, kun taas Astra Zeneca on kertonut, että voittoa ei tavoitella ainakaan alkuvaiheessa ja vaikean kriisin ollessa vielä ajankohtainen.
Aiheesta voi keskustella sunnuntaihin 2.8. klo 23 saakka.
Lue myös:
Halutaanko Suomeen suomalainen vai paras rokote? THL:n mukaan molempia ei ehkä voi saada