Koronakriisi iski täydellä voimallaan Suomeen keväällä. Yhteiskuntien joka puolella maailmaa sulkeutuessa heräsivät myös Suomessa pelot konkurssiaalloista ja massairtisanomisista.
Pahimmat pelot eivät näytä ainakaan toistaiseksi toteutuneen, mutta koronan tuoma työttömyys on osunut erityisesti nuoriin ja nuoriin aikuisiin. Kesäkuussa yli 50 000 alle 34-vuotiasta jäi vaille työtä edellisvuoteen verrattuna. Myös aiemmat taantumat vuoden 2008 finanssikriisistä 90-luvun lamaan ovat kolhineet nuoria.
– Kyse on aika pitkälti siitä, että nuoret ovat kiinnittyneet heikosti työmarkkinoihin. Ei ole sitä vakituista työsuhdetta tai pitkää kokemusta, Evan ekonomisti Sanna Kurronen sanoo Ylen 8 minuuttia ohjelmassa.
Koronakriisi osuu myös vaiheeseen, jossa taustalla on finanssikriisistä kestänyt pitkän heikon kasvun kausi.
– Vähän päälle kolmekymppisillä on ollut työuran aikana kaksi isoa taantumaa. Ensin finanssikriisi, jonka aikana mahdollisesti valmistui, eikä saanut ensimmäistä pysyvää työpaikkaa. Juuri kun Suomen talous lähti vähän vauhtiin tuli seuraava hyvin voimakas taantuma. Se tekee työmarkkinoille pääsyn nuorille hyvin vaikeaksi, Kurronen sanoo.
Aiempiin taantumiin verrattuna koronakriisin erityispiirteenä on ollut kova isku palvelualoille, kun ravintolat suljettiin ja matkailu käytännössä loppui kokonaan. Isku on osunut erityisesti nuoriin naisiin.
– Nuoret naiset määrä- ja osa-aikaisilla sopimuksilla. Siinä on yksittäinen ryhmä, joka on kärsinyt erityisesti, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen.
Epävarmassa tilanteessa yritykset eivät palkkaa uusia työntekijöitä, mikä heikentää vastavalmistuneiden asemaa. Myös kesätöitä on ollut tänä kesänä tarjolla aiempaa vähemmän.
Työllistymisvaikeuksien lisäksi koronakriisi heijastuu nuoriin myös kuntien säästölistoissa, sanoo Pellervon taloustutkimus PTT:n ennustepäällikkö Janne Huovari.
– Kunnat ovat ongelmissa ja pyrkivät säästämään. Säästöjä haetaan koulutuksesta ja se näkyy esimerkiksi opetusalan työntekijöiden lomautuksissa, Huovari sanoo.
Osa kunnista on lomauttanut opettajia lukuvuoden alkaessa. Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n mukaan kaikkiaan 23 kuntaa aikoo lomauttaa opettajia syksyn tullen.
Epäsuorasti nuoriin vaikuttaa myös velan kasvaminen koronakriisin seurauksena. Tulevaisuudessa ratkaisuja odottaa myös ilmastokriisi, muistuttaa Evan Sanna Kurronen.
– Suomen valtio velkaantuu voimakkaasti ja sehän on selvää, että lasku jää nuorille. Sitä laskua ei vielä seuraavan viiden vuoden aikana makseta, sanoo Kurronen.
Koulutuspaikkoja ilman työtä jääneille
Koronakriisin vaikutuksia nuoriin ekonomistit pehmentäisivät satsaamalla koulutukseen.
Kurronen listaa keväällä ilmestyneessä Evan arviossa tärkeimpinä toimina opiskeluvelvollisuuden pidentämisen ja opiskelupaikkojen lisäämisen.
Hallituksen ajaman oppivelvollisuusiän pidentämisen ja koulutuspaikkojen lisäämisen nostaa esiin myös PT:n Pylkkänen.
– Pitkäaikaistyöttömyyden ja syrjäytymisen hoitaminen tulee aina kalliimmaksi kuin koulutus. Jos nuori ei ole saanut hyvää ammatillista koulutusta ja ajautuu syrjäytymiskierteeseen, on pääsy työelämään hyvin vaikeaa, Pylkkänen sanoo.
Ennustepäällikkö Huovari pitää tässä vaiheessa kaikkein tärkeimpänä tautitilanteen saamista hallintaan niin, että ihmiset uskaltaisivat käyttää palveluita. Koulutuspanostukset ovat Huovarinkin listalla.
– Työtä vaille jääneille nuorille olisi tärkeää saada koulutuspaikka, Huovari sanoo.
Alkavana syksynä koulutuspaikkoja onkin tarjolla tavallista enemmän. Korkeakoulut lisäävät aloituspaikkoja yli neljällä tuhannella koronapandemian vuoksi laaditun elvytyslisäbudjetin turvin.
Sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta Kurronen parantaisi puuttumalla myös vanhempien ikäluokkien etuihin. Hän ehdottaa niin kutsutun eläkeputken poistoa ja leskeneläkkeiden uudistusta niin, että leskeneläkkeitä leikkaava uudistus koskisi kaikkia, ei vain vuoden 1975 jälkeen syntyneitä.
– Työmarkkinajärjestöjen ehdottama leskeneläkkeen uudistus on surullinen esimerkki. Jälleen kerran vanhemmat ikäluokat saisivat pitää vanhat edut ja nuoret maksaisivat ne heille, mutta eivät olisi itse oikeutettuja siihen, Kurronen sanoo.
Kurrosen ehdottamalle eläkeputken, eli työttömyysturvan lisäpäivien poistamiselle on ekonomistien piirissä laaja kannatus. Palkansaajien tutkimuslaitoksen Pylkkänen pitää eläkeputken poistamista tärkeänä toimena, jolla ikääntyneiden työllisyysastetta saataisiin nostettua.
Taustalla on vanha keskustelu väestön ikääntymisestä, mikä lisää painetta työikäisten pienenevälle joukolle. Koronakriisin aikaan työelämään siirtyvien nuorten olisi tulevaisuudessa pystyttävä maksamaan sekä kasvavat eläkkeet että julkiset palvelut.
Eläkeputken poistamisen lisäksi Pylkkänen toivoo, että valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) esitys eläkeläisten verotuksen uudistamisesta etenee.
– Toivon todellakin, että se toteutetaan. Ruotsissa se on ollut menestyksellinen toimenpide. Siellähän yli 65-vuotiaiden työllisyys on kasvanut 20 prosenttiyksikköä aikaisemmasta, Pylkkänen sanoo.
Parhaillaan selvityksessä olevan esityksen mukaan eläkkeellä tehtävä työ ei vaikuttaisi eläkkeen verotukseen, minkä olisi tarkoitus kannustaa töiden tekemiseen myös eläkkeelle siirtymisen jälkeen.
Lisää aiheesta: