TUKHOLMA Tuoreen tutkimuksen mukaan Grönlannin mannerjäätikkö sulaa, vaikka ilmaston lämpeneminen saataisiin pysäytettyä heti.
Jäätikkö jatkaisi kutistumista jopa tilanteessa, jossa ilmasto viilenisi.
Tiedelehti Naturessa julkaistu tutkimus osoittaa, että valtamereen purkautuvaa jäätä on paljon enemmän kuin lunta, jota kertyy jäätikön päälle.
Joukko kansainvälisiä tutkijoita analysoi yli kolmen vuosikymmenen kuukausittaisia satelliittitietoja yli kahdestasadasta suuresta jäätiköstä, jotka virtaavat Grönlannin ympärillä olevaan valtamereen.
Tiedoista voidaan esimerkiksi nähdä, kuinka nopeasti jäätiköt virtaavat, kuinka paljon jäätiköt ohenivat ja kuinka paljon lumisateet puolestaan auttoivat mannerjäätikköä palautumaan.
Tutkijat havaitsivat, että Grönlannin mannerjäätikön sulaminen on kiihtynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen.
Muutos alkoi vuosituhannen vaihteessa
Noin vuoteen 2000 asti tilanne oli useimmiten sulaneen tai lohjenneen jään ja uuden lumen kertymisen suhteen tasapainossa.
Mannerjäätikkö menetti yleensä vuosittain noin 450 gigatonnia eli noin 450 miljardia tonnia jäätä jäätikön reunamille virtaavien poistojäätiköiden kautta, mutta uusi lumi korvasi menetetyn jäämassan lähes joka vuosi.
Tilanne muuttui vuosituhannen vaihteen jälkeen. Tutkijat havaitsivat, että seuraavina vuosina Grönlannin jääpeitteen kutistuminen kiihtyi.
Nyt mannerjäätikkö menettää noin 500 gigatonnia jäätä joka vuosi. Se on 14 prosenttia enemmän kuin vuosien 1985 ja 1999 välillä, eikä lumisade pysy enää tahdissa mukana.
Lue lisää ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Grönlantiin:
Mannerjäätikön pinnan lämmin sulamisvesi virtaa railojen ja jäätikön sisäisten kanavien kautta kohti jäätiköiden pohjaa yhä useammin.
Sulamisvesien vaikutuksesta jäätikön virtausnopeus kohti mannerjäätikön reunamia voi kasvaa. Reunamilla jäätikkö ohenee ja myos sulaa tai lohkeaa nopemmin.
Tutkijat havaitsivat virtausnopeuden kasvaneen. Se on huomattava tekijä Grönlannin mannerjäätikön kutistumisessa.
Syy virtausnopeuden kasvamiseen on vielä epävarma.
Aineistosta apua ennusteiden laatimisessa
Vanhempi tutkija, arktiseen alueeseen erikoistunut Anna Sinisalo pitää Nature-lehdessä julkaistua tutkimusta tärkeänä lisätietona.
– Tutkimus vahvistaa ja täydentää aiempia havaintoja. Nyt saadaan myös yksityiskohtaisempaa tietoa vuodenaikaisvaihteluista, hän sanoo Ylelle.
Sinisalo työskentelee Norjassa GRID-Arendal -järjestössä, joka toimii yhteistyössä YK:n ympäristöjärjestön kanssa. Hän on toiminut aiemmin muun muassa Arktisen keskuksen jäätikkötutkijana Suomessa.
Jäätiköiden sulamisella on suora vaikutus merenpinnan nousuun.
Sinisalosta ratkaisevaa on, kuinka paljon kasvihuonekaasupäästöjä ja siten maapallon lämpenemistä pystytaan rajoittamaan tulevaisuudessa.
– Ratkaisevaa on myös se, kuinka kauan tarvitaan siihen, että kutistunut mannerjäätikkö mahdollisesti pääsee tasapainoon ilmasto-olosuhteiden kanssa.
Tutkijoiden käyttämä menetelmä sopii hänestä Grönlannin lisäksi muidenkin laajojen alueiden tutkimiseen.
– Nykyään on käytössä hyvin tarkkoja mittausmenetelmiä satelliiteista käsin. Yhdistämällä niitä kenttämittauksiin voidaan kerätä ainulaatuista tutkimusaineistoa laajoilta alueilta. Tätä aineistoa voidaan myös hyödyntää mallinnettaessa tulevaa, Sinisalo sanoo.
– On tärkeää tuntea ilmaston lämpenemisen vaikutukset yhä yksityiskohtaisemmin. Näin voimme varautua paremmin myös tuleviin muutoksiin ja tehdä kaikkemme kiihtyvän lämpenemisen hillitsemiseksi.