Kannonkoskella Keski-Suomessa, pikkuruisen Ruuhilammen rannalla sijaitsevan rintamamiestalon pihapiiri huokuu loppukesän rauhaa. Aamupäivän usva on vaihtumassa auringonpaisteeksi, vaikka taivaanrannassa kummittelee sinisenmustien pilvien massa.
Outi Ruuska kävelee saunarantaan ja avaa tietokoneen. Tuore 3D-mallinnus samasta rannasta piirtää suvun vapaa-ajan kodin taivaalle toisenlaisia pilviä. Havainnekuvassa tontilta itään avautuva maisema on täynnä noin 300 metriä korkeita tuulivoimaloita.
3D-kuvat ovat Ruuskalle ensimmäinen kurkistus siihen, miltä tilalla voisi näyttää, jos ABO Wind -yhtiön suunnitelmat suuren tuulipuiston rakentamisesta Kannonkosken Vuorijärvien alueelle toteutuisi.
– Olen kauhuissani, Ruuska myöntää.
Lapsuuden maisemien muuttumisen lisäksi Ruuskaa surettaa luonnon kohtalo. Hän pelkää, että jopa 60 tuulivoimalan rakentaminen vaikuttaisi lähellä sijaitsevien Pyhä-Häkin kansallispuiston ja Kivetyn Natura-alueiden monimuotoisuuteen.
3D-mallilla haetaan hyväksyntää jättihankkeelle
Kannonkosken tuulivoima-alue on kaavoituksen osalta vasta ensimmäisellä portaallaan eli vireilletulovaiheessa (Kannonkosken kunta). Toteutuessaan se olisi yksi Suomen suurimpia tuulipuistoja.
Moni alueen kiinteistönomistaja on jo huolestunut, mitä tuulivoimalat tarkoittaisivat oman kodin tai loma-asunnon kannalta. Näkyisivätkö ja kuuluisivatko myllyt oman laiturin nokkaan?
Voimaloiden maisemavaikutusten arvioimiseen on Kannonkosken hankkeessa käytetty laajaa 3D-mallintamista, ensimmäistä kertaa Suomessa.
3D-malleja ja videoita on toki ennenkin tehty erilaista rakennushankkeista, mutta Kannonkosken tapauksessa poikkeuksellista on sekä mallin koko että sen käyttäjäkunta.
Nettiselaimella käytettävään karttasovellukseen (Kannonkosken kunta) on mallinnettu kaikki maa-alueet ja kiinteistöt noin 15 kilometrin säteellä tuulivoimapuistosta ja kuka tahansa voi käydä katsomassa, miten tuulivoimalat sijoittuvat maisemaan.
Mallin tärkein tavoite on lisätä avoimuutta hankkeen suunnittelussa.
– Toivon tietenkin, että moni toteaa, ettei ne niin pahalta näytäkään. Mutta toki joku voi yllättyä siitäkin, kuinka hyvin tuulivoimalat lopulta näkyvät, pohtii alueen kaavoitusta suunnittelevan konsulttiyhtiö FCG:n projektipäällikkö Janne Tolppanen.
Viestintä voi vähentää valittamista
Aloite 3D-mallin tekemiseen tuli tuulivoimapuistoa suunnittelevalta ABO Windiltä. Projektijohtaja Pasi Toivanen kertoo, että alueen suuri koko oli yksi syy kokeilla uutta teknologiaa maisemavaikutusten arvioinnissa. Tornit levittäytyisivät yhteensä noin 5 400 hehtaarin alueelle, joka ulottuu neljän eri kunnan rajoille.
Tavallisesti sitä, kuinka pitkälle tuulivoimalat näkyvät, havainnollistetaan kartalle tehtyjen näkemäanalyysien ja valokuviin sovitettujen havainnekuvien eli kuvasovitteiden avulla.
Kannonkosken hankkeessa oli kuitenkin ennakoitavissa, että lähikuntien asukkaiden kiinnostus nähdä havainnekuvia eri paikoista olisi niin suuri, ettei siihen pystyttäisi vastaamaan. Nyt tehty 3D-malli mahdollistaa tuulivoimaloiden katselun mistä tahansa pisteestä kuvantamisalueella.
Tuulivoimahankkeen valmisteluun liittyvä lainsäädäntö ei vaadi maisemavaikutusten arviointia näin laajasti. ABO Wind kertoo kuitenkin pyrkivänsä siihen, että ihmisillä olisi hyvät mahdollisuudet arvioida voimaloiden vaikutuksia jo etukäteen.
– Toivottavasti avoimuus lisää hankkeen yleistä hyväksyntää. Se vaikuttaa poliitikkoihin, jotka päättävät kaavoituksesta, kertoo FCG:n projektijohtaja Janne Tolppanen.
Toiveena on, että runsas tiedon tarjoaminen ja kansalaiskeskustelu kaavoituksen valmisteluvaiheessa vähentäisi valittamisen tarvetta kaavan edetessä.
Asia on merkittävä taloudellisesti, sillä oikeuskäsittelyt kaavojen valmistelusta kestävät usein pitkään ja tuovat kustannuksia sekä suoraan että hankkeen viivästymisen kautta.
Tarkkaa tilastointia ei ole viime vuosina tehty, mutta Suomen tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkosen karkea arvio on, että jopa 70 prosenttia tuulivoima-alueiden kaavoituksesta päätyy hallinto-oikeuden arvioitavaksi.
Mikkosen mukaan hankkeissa, joissa kuntalaisia on jo kaavan valmisteluvaiheessa kuultu laajasti ja keskustelu on ollut avointa, valituksia tulee vähemmän.
Jos siis reilut 10 000 euroa maksanut 3D-mallinnus riittää rauhoittamaan joidenkin potentiaalisten valittajien mielen, se on investointina kannattava.
Karkea malli tulevaisuuden maisemista
Mutta toimiiko 3D-malli niin kuin hankkeen valmistelijat toivoisivat?
Outi Ruuska epäilee, että vaikutus voi olla jopa päinvastainen. Kun vasta teoriassa esitelty tuulivoima-alue konkretisoituu ensimmäisiksi kuviksi, se saattaa aktivoida ihmiset vastustamaan sitä.
– Hyvää on se, että tässä tulee esille, miten massiivisesta alueesta on kysymys. Mutta se ei tosiaankaan rauhoita mieltä, Ruuska sanoo.
Huono puoli 3D-mallissa on sen laatu. Näin suurelle alueelle tehty mallinnus on hyvin karkea esitys todellisuudesta. Kiinteistöt ovat suuria valkoisia laatikoita, puut jättimäisiä vihreitä palloja. Tuulivoimaloiden lentoestevalojen vaikutusta maisemaan ei ole huomioitu lainkaan.
Ruuskan mielestä mallin heikoin lenkki on puiden kuvantaminen. Erityisesti kiinteistöjen lähipuut piirtyvät kuvaan epärealistisen suurina ja peittävät näkyvyyttä tuulivoimaloille enemmän kuin todellisuudessa. Puut voi jättää mallista kokonaan pois, mutta se puolestaan vääristää näkymää toiseen suuntaan.
– Onhan tämä tyhjää parempi. Mutta kuvittelisi, että nykytekniikalla tuloksesta saisi luonnollisemman näköisen, Ruuska arvioi.
Mallin toteuttaneen FCG:n mukaan piirrosmainen toteutus ja yksityiskohtien häivyttäminen on välttämätöntä, että ohjelmiston pyörittäminen on mahdollista kotikoneella.
Sovellus perustuu kartta-alusta Mapboxin maastonmuototietoihin ja Maanmittauslaitoksen avoimeen dataan rakennusten ja puuston sijoittumisesta maastoon. Kaikki aineistot eivät ole täysin yhteensopivia ja mallin toteuttaminen oli teknisesti haastavaa.
– Alue on suuri, eikä meillä ollut esikuvia puuston vaikutuksen huomioivasta mallista. Kompromisseja jouduttiin tekemään paljon, kertoo FCG:n interaktiivisen median asiantuntija Olli Poutanen.
3D-kuva kaipaa rinnalleen käytännön kokemusta
Kannonkosken kokemukset tulevat olemaan ratkaisevia siinä, hyödynnetäänkö 3D-mallintamista myös ABO Windin tulevissa tuulivoimahankkeissa.
Projektijohtaja Pasi Toivanen toivoo, että kaikkien käytettävissä oleva sovellus johtaisi hyvään keskusteluun aluetta suunnittelevan yhtiön ja lähiseudun asukkaiden kanssa.
– Voimme hyödyntää ihmisiltä tulevaa palautetta esimerkiksi voimaloiden sijoittelussa, Toivanen sanoo.
Muokattava 3D-malli on käyttökelpoinen myös suuren tuulivoimahankkeen edetessä. Jos voimaloiden määrä tai sijoittelu muuttuu, nettipohjaista karttaa on joustava muokata uutta tilannetta vastaavaksi.
Outi Ruuskan mukaan moni alueen asukas tarvitsisi 3D-mallien rinnalle henkilökohtaisen kokemuksen tuulivoimaloiden koosta. Hän kertoo, että yleisessä keskustelussa alueelle kaavailtuja 300 metriä korkeita voimaloita on verrattu yksityisten kiinteistöjen pihassa oleviin pieniin tuulimyllyihin.
– Eihän niistä voi puhua samana päivänä. Jos ei ole nähnyt oikeasti suurta tuulivoimalaa, tämä malli ei auta saamaan todenmukaista kuvaa, Ruuska sanoo.