Koululääkärien ja neuvolalääkärien vastaanotot ovat ruuhkautuneet pahoin ympäri maata.
Esimerkiksi Jyväskylässä koululääkärin tarkastukseen jonottaa noin 900 lasta, ja vielä kuukausi sitten neuvolaankin oli 500 asiakkaan jono. Tampereella koululääkärille jonottaa parhaillaan 600 oppilasta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) syksyllä tekemän kyselyn perusteella jonoja puretaan joka puolella maata, ja osa lakisääteisistä lääkärintarkastuksista jää todennäköisesti kokonaan tekemättä.
THL:n tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulinen on tilanteesta huolissaan.
– Kun tarkastuksia jää välistä tai avun saanti viivästyy, voi jäädä havaitsematta ongelmia, sairauksia ja oireita. Neuvolan henkilöstö on ilmaissut painokkaasti, että tulemme maksamaan tästä hintaa vielä pitkään.
Syy ruuhkiin on neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon palveluiden supistaminen viime kevään poikkeustilanteen aikana. Suuri osa keväälle ja alkukesälle ajoitetuista lääkärintarkastuksista jäi tekemättä, koska henkilöstöä siirrettiin epidemian varalta toisiin tehtäviin.
– Osassa maata tarkastuksia ei karsittu ollenkaan, osa karsi palveluita aivan mielivaltaisesti. Oli terveyskeskuksia, joissa vain alle kuuden kuukauden ikäiset lapset pääsivät terveystarkastuksiin, vaikka neuvolapalvelut pitäisi järjestää kaikissa tilanteissa, Hakulinen sanoo.
"Jäimme odottamaan soittoa, muuta emme saaneet tietää"
Neuvolaan jonotti pitkään myös jyväskyläläinen Esteri Kyrönlahti. Hän täytti kesäkuussa neljä vuotta, mutta pääsi neuvolan nelivuotistarkastukseen vasta syyskuun puolivälissä.
– Meille sanottiin, että on ruuhkaa, ja se johtuu osittain koronasta. Jouduimme jonoon ja jäimme odottamaan soittoa. Muuta emme saaneet tietää, kertoo Esterin äiti, Sonja Kyrönlahti.
Tarvetta pikaiseen lääkärinpääsyyn ei kuitenkaan ollut, ja siksi jonottaminen ei huolestuttanut Kyrönlahtia.
– Tietenkin tilanne olisi meilläkin ollut ihan erilainen, jos tytöstä olisi täytynyt olla jostain syystä huolissaan.
Palveluja karsittiin koronatilanteesta riippumatta
THL:n keväällä tekemän kyselyn perusteella palveluita supistettiin kunnissa riippumatta siitä, millainen koronatilanne alueella oli. Vaikka epidemia oli voimakkain Uudellamaalla, muualla maassa palveluita karsittiin enemmän.
Korona sai aikaan paniikkireaktion samalla, kun tuen tarve lapsiperheissä kasvoi.
– Nyt neuvoloissa pyritään vastaamaan tähän lisääntyneeseen palveluntarpeeseen, tekemään viime keväältä rästiin jääneet tarkastukset sekä hoitamaan normaalit työt, Hakulinen sanoo.
Osa kyselyyn vastanneista neuvolan työntekijöistä on todennut työn muuttuneen urakkatyöksi. Ruuhka on Hakulisen mukaan johtanut siihen, että osa tarkastuksista on päätetty jättää kokonaan välistä, ja toisiaan lähellä olevia tarkastuksia on alettu omavaltaisesti yhdistellä.
– Se tarkoittaa pienen lapsen elämässä viivettä avun saantiin tai avun tarpeen tunnistamiseen.
Neuvolapalvelut ovat toimineet Suomessa perinteisesti hyvin. Vastaanotolle on päässyt nopeasti, ja asiakkaat ovat kyselyiden perusteella olleet hyvin tyytyväisiä palveluihin.
– Tätä toimivaa järjestelmää romutetaan nyt koko maassa, Hakulinen sanoo.
Kouluissa tilanne neuvoloitakin huonompi
Koululääkärille on useissa kunnissa neuvoloitakin pahemmat jonot.
THL:n syksyn kyselyyn vastanneista kouluterveydenhuollon lääkäreistä vajaa kolmannes toteaa, että vähintään 60 prosenttia kevään tarkastuksista jäi tekemättä. Vain kolme prosenttia vastaajista ilmoittaa, ettei yhtään tarkastusta jäänyt tekemättä koronatilanteen vuoksi.
Yle kysyi koululääkärien jonoista Jyväskylästä, Tampereelta, Rovaniemeltä ja Mikkelistä. Jyväskylässä tarkastuksia on rästissä 900 ja Tampereella 600. Mikkelissä jonoa todettiin olevan "jonkin verran". Rovaniemeltä luvattiin toimittaa tiedot, mutta niitä ei lopulta saatu määräaikaan mennessä lainkaan.
Peruskoulun aikana lapsille tehdään vain kolme lääkärintarkastusta. Ne ovat osa laajoja terveystarkastuksia, jotka tehdään ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla. Laaja terveystarkastus tehdään lääkärin ja terveydenhoitajan yhteistyönä, ja mukaan kutsutaan myös oppilaan molemmat vanhemmat.
Ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola THL:n lasten, nuorten ja perheiden yksiköstä pitää laajoja terveystarkastuksia erittäin tärkeinä.
– Niissä pystytään keskittymään kokonaisvaltaisesti oppilaan hyvinvointiin, murrosiän kehitykseen, mielenterveysasioihin sekä perheen sisäiseen tilanteeseen, kuten päihteiden käyttöön tai väkivaltaan.
Jos esimerkiksi viidennen luokan laaja terveystarkastus jää väliin, oppilas tapaa lääkärin vain ensimmäisellä ja kahdeksannella luokalla.
– Nyt kouluterveydenhuolto on siinä tilanteessa, että uudet tarkastukset alkavat pyöriä, ja niiden väliin voi olla vaikea saada keväältä jääneitä tarkastuksia. Niitä kaikkia ei varmaankaan pystytä korvaamaan. Se tarkoittaa, että näiden lasten kasvun ja kehityksen seuranta jää hieman vajaaksi, Hietanen-Peltola sanoo.
Jyväskylässä ruuhka aiotaan purkaa viikoissa
Jyväskylässä neuvolan lääkäriaikoja priorisoitiin kevään ja kesän aikana erityisesti raskaana oleville sekä alle yksivuotiaille lapsille. Jonoon jääneitä tarkastuksia ryhdyttiin purkamaan syyskuun alussa.
– Omat lääkärimme ovat tehneet enemmän työvuoroja arkisin, ja lisäksi olemme tarjonneet aikoja myös muutamana lauantaina. Tätä jatketaan sen aikaa, että 500 asiakkaan jono on neuvolasta purettu, kertoo Jyväskylän kaupungin neuvoloiden, koulujen ja opiskeluterveydenhuollon palvelupäällikkö Paula Käyhkö.
Kouluterveydenhuollossa jonoa alettiin purkaa 5. lokakuuta.
– Se pyritään tekemään kuudessa viikossa ylimääräisen lääkäriresurssin voimin. Tämän lukuvuoden lääkärintarkastukset pystytään näillä näkymin hoitamaan ihan normaalisti.
Epidemian yltyessä jonoutuminen jälleen vaarana
Koronaviruksen ilmaantuvuus on ollut viime viikkoina Keski-Suomessa suurempaa kuin missään muualla maassa. Paula Käyhkö myöntää, että koronatilanteen paheneminen Jyväskylässä voi saada jonot uudelleen kasvamaan.
– Voi olla että toimipaikoissa joudutaan supistamaan, tai vähentämään asiakkaiden määrää. Työntekijöitämme voidaan siirtää esimerkiksi koronaneuvontapuhelimeen tai näytteenottoon.
Siihen on Käyhkön mukaan kuitenkin varauduttu.
– Meillä on kaupungissa varautumissuunnitelma, jonka mukaan toimitaan. Sitä on kevään kokemusten perusteella päivitetty, ja koko ajan opitaan lisää siitä, kuinka tämän tyyppisessä poikkeustilanteessa toimitaan.
THL:n tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulisen mukaan kuntia on ohjeistettu ottamaan paikallinen koronatilanne huomioon ennen palveluiden supistamista. Kaikki palvelut pitäisi järjestää normaalisti niin pitkään kuin mahdollista.
– Neuvoloiden henkilöstö on ilmaissut, että keväälläkin resursseja olisi karsimisen sijaan pitänyt lisätä, ja ihmiset olisi pitänyt tavata. Mikään etäpalvelu ei korvaa tapaamista kasvokkain.
Lue lisää: