Helsingissä on todettu kolmannes koko maan koronavirustartunnoista, ja se pitää myös viruksen jäljittäjät kiireisinä.
Kun tartunta todetaan, alkaa kaupungin epidemiologisessa yksikössä puhelinralli, sillä altistuneet on saatava langan päähän.
Tähän työhön on jo viime keväästä asti osallistunut myös joukko helsinkiläisiä koulu- ja opiskeluterveydenhoitajia.
Terveydenhoitajien poissaolot kuitenkin näkyvät kouluissa: syksyn suunnitellut rokotukset saattavat viivästyä ja osa terveystarkastuksista siirtyä, sillä kouluissa ei välttämättä ole terveydenhoitajaa paikalla sovittuina päivinä.
Terveydenhoitajaliiton puheenjohtaja Tiina Mäenpää sanoo arvostavansa viruksen jäljitystyötä, mutta pitää lyhytnäköisenä, että apuvoimia otetaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta, ennaltaehkäisevästä työstä.
– Kyllähän se kertoo myös siitä, että tällaista ennaltaehkäisevää työtä ei arvosteta. Tai ei ehkä ymmärretä, mitä se tarkoittaa, koska työn tulokset eivät ole heti näkyvissä, Mäenpää sanoo.
– Kun tapaamiset siirtyvät, niin myös huolen kertomiset siirtyvät. On mahdollista, että huolet kertaantuvat, ja niistä muodostuu aina vaan isompia asioita, jotka myöhemmin vaativat paljon isompia toimenpiteitä, ja se tulee myös paljon kalliimmaksi.
Lapsella saattaa olla jopa päivittäisiä käyntejä kouluterveydessä
Jo kevään etäkoulunkäynnin jäljiltä kouluissa ja perheissä oltiin huolissaan oppilaiden hyvinvoinnista ja siitä, miten mahdolliset merkit muutoksesta havaitaan.
– Tämä yhdistettynä siihen, että sitä tuttua ihmistä ei nyt olekaan koululla, kenen luokse voisi mennä kertomaan huoliaan tai kipujaan, niin se voi olla todella kriittistä lapsille, sanoo THL:n ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola.
Radio Suomen haastattelema Hietanen-Peltola on erikoistunut lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin.
Hän muistuttaa, että kouluterveydenhuollossa tuetaan myös psyykkisesti oireilevia lapsia ja nuoria.
Lievästi masentuneita, ahdistuneita tai itsetuhoisia ajatuksia omaavia oppilaita ei välttämättä tarvitse edes ohjata erikoissairaanhoidon jonoihin kouluilla tehtävän työn ansiosta.
– Ihan pelottaa ajatus, että kun tällaisia käyntejä on jollekin lapselle sovittu viikoittain – tai jopa päivittäin – kouluterveydenhuoltoon ja yhtäkkiä se katkeaa, kun työntekijä siirretään muualle, Hietanen-Peltola lisää.
Terveydenhoitajat palaavat työhönsä, kun apuvoimia viruksen jäljitykseen löytyy muualta
Helsingin kaupunki vakuuttaa, että kouluterveydenhoitajat palaavat työhönsä heti, kun jäljitystyöhön saadaan riittävästi henkilöstöä muilla tavoin.
Tällä hetkellä lisätyövoimaa altistusten jäljittämiseen on otettu muun muassa muilta terveysasemilta, ja kaupunki yrittää palkata myös ulkopuolisia jäljittäjiä.
Kaupungin viestinnästä kerrotaan, että kaikkiaan jäljitystyötä tällä viikolla tekee 132 henkilöä, joista 15 on koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta. Heistä suurin osa tekee jäljittämistä 50-60 prosenttia työajastaan.
Koulu- tai opiskelu terveydenhoitajan poissa ollessa kaupunki ohjeistaa olemaan terveysasioissa yhteydessä omalle terveysasemalle.
Puheenjohtaja Tiina Mäenpää Terveydenhoitajaliitosta uskoo, että rokotusaikataulu ja terveystarkastusten järjestäminen kouluilla pystytään kirimään ajan tasalle, mutta se puolestaan saattaa heikentää palvelun laatua.
– Jos vastaanottoaikoja supistetaan niin, että on lyhyet vastaanottoajat ja keskitytään vain ja ainoastaan siihen rokottamiseen, aikaa ei jää vapaamuotoiselle keskustelulle, mikä on tosi tärkeää lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta, Mäenpää lisää.
Onko koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta varaa lainata työvoimaa? Voit keskustella aiheesta 13.10. kello 23:een saakka.
12.10. klo 17.28, juttuun päivitetty luvut tämän viikon henkilöstömäärästä jäljitystyössä.
Lue seuraavaksi: