Syyskuun lopulla ranskalaisviranomaiset pidättivät lähes 30 ihmistä osana virtuaalivaluuttoihin liittyvää vyyhtiä. Operaatiossa tähdättiin henkilöihin, joiden epäiltiin rahoittavan islamististen ääriryhmien toimintaa Syyriassa.
Viranomaisten mukaan rahat siirtyivä terroristeille digitaalisiin salausmenetelmiin perustuvien virtuaalivaluuttojen, eli niin sanottujen kryptovaluuttojen kautta.
Nämä verkossa toimivat valuutat ovat perinteisiä rahasiirtojärjestelmiä vaikeampia jäljittää. Tähän EU haluaa nyt muutosta.
Ensi viikon tiistaina EU-jäsenmaiden valtionvarainministerien on määrä käsitellä etäkokouksessa rahanpesua ja terroristien rahoituksen estämistä. Keskustelua käydään komission toimintasuunnitelman pohjalta. Suunnitelmassa puhutaan muun muassa yhdenmukaisemman säännöstön ja laadukkaan valvonnan luomisesta.
Lokakuussa Ranskassa virtuaalivaluutotihin liittyvässä operaatiossa luettiin myös syytteitä. Pidätetyistä kahdeksan sai syytteet terrorismin rahoituksesta ja terroristisesta salaliitosta. Viittä muuta tapaukseen liitettyä henkilöä odottaa oikeudenkäynti tämän vuoden lopulla.
Tiettävästi tämä rahoitusverkosto on ollut aktiivinen vuodesta 2019. Sen toimintamalli oli yksinkertainen: Ranskassa asuvat henkilöt ostavat kryptovaluuttakuponkeja, joiden tiedot välitettiin Syyriassa oleville jihadisteille salattujen viestintäpalveluiden kautta. He puolestaan vaihtoivat koodit riihikuivaksi rahaksi myymällä kupongit verkossa.
Tällä hetkellä arvioidaan, että verkoston kautta on välitetty satoja tuhansia euroja. Varoista ovat hyötyneet Syyriassa piileksivien al-Qaidan jäsenten ohella Isisin jihadistit.
Ovatko terrorismin rahoitusväylät siirtyneet verkkoon?
Europolin vuoden 2019 raportissa sanotaan, että virtuaalivaluuttojen väärinkäyttöä on havaittu vain pääosin pienten terrorisolujen tai yksittäisten henkilöiden kulujen kattamiseen.
Varoja on siirretty Euroopan ulkopuolelle pääosin käteisenä, rahanvälityspalveluiden kautta tai maanalaisten pankkijärjestelmien, kuten niin kutsutun hawalan kautta, kertoo Europol raportissaan.
Hawala on satoja vuosia käytössä ollut, luottamukseen perustuva rahansiirtojärjestelmä. Siirto tapahtuu ilman pankkitilejä niin, että eri maissa olevat toimijat maksavat ja ottavat vastaan rahaa.
Rahankeruu voi tapahtua myös piilossa, lailliselta vaikuttavan toiminnan takana. Esimerkiksi Espanjassa paljastui Europolin mukaan vuonna 2019 tapaus, jossa espanjalaista perheyritystä käytettiin rahanpesun kulissina. Tutkimuksissa paljastui, että perheellä oli myös kytköksiä al-Qaidaan.
Vuonna 2019 havaittiin myös useita tapauksia, joissa on rahoitettu ulkomaille lähteneiden taistelijoiden paluu takaisin Eurooppaan kriisialueilta. Ulkomaiset taistelijat myös itse etsivät aktiivisesti eurooppalaisia rahoittajia.
Rahaa kerätään myös Suomessa
Europolin raportin mukaan yksittäisen terroristin tai suppean terrorisolun tarve rahoitukselle on paljon pienempi kuin esimerkiksi terroristijärjestöillä, koska niiden ei tarvitse ylläpitää erilaisia infrastruktuureita ja toiminnan kustannukset ovat suhteellisen pieniä. Pienten yksiköiden toimintaa on rahoitettu muun muassa varastelulla ja kiristämisellä.
Yritykset rahoittaa Euroopan ulkopuolisten terrorijärjestöjen toimintaa väheni edellisiin vuosiin verrattuna, raportissa sanotaan. Yksi syy tähän on se, että varojen siirtäminen esimerkiksi Isisille on vaikeaa.
Myös Suomesta on siirretty varoja terroristijärjestöille keinoilla, joihin viranomaisten on vaikea puuttua. Ylen tv-ohjelman MOT:n selvityksen mukaan terrorismin rahoitus on Suomessa pitkäjänteistä työtä, johon liittyy pienimuotoista liiketoimintaa ja yhteisöissä kerättäviä lahjoituksia. Nopeita keinoja ovat petokset ja kulutusluotot.
Lue lisää: Talousrikoksia, hyväuskoisten lahjoituksia, pikavippejä – näin terrorismia rahoitetaan Suomessa
Lue myös:
Analyysi: Maallinen Ranska ei halua luopua karikatyyreistään islamistisen kiihkoilun edessä