Joe Biden alkaa tammikuussa johtaa supervaltaa, jolla on edessään valtava työmaa yhtä lailla omien ongelmiensa kuin globaalien haasteiden kanssa.
Demokraattipuolue on hyvin tietoinen siitä, mitä siltä odotetaan. Puolue on tehnyt tarkkoja suunnitelmia politiikan eri osa-alueille ja puolueen tavoitteet ovat tiedossa.
Jotta demokraatit voisivat saada ohjelmansa läpi, sillä pitäisi olla presidentinviran ohella enemmistöt myös kongressin molemmissa kamareissa. Nyt demokraatit näyttävät varmistaneen edustajainhuoneen enemmistön, mutta senaatin enemmistö ratkennee vasta tammikuussa pidettävissä Georgian osavaltion uusintavaaleissa.
Olemme nostaneet tähän artikkeliin neljä Bidenin hallinnon suurinta haastetta.
Koronapandemian hoitoon tehoa
COVID-19-viruksen aiheuttamia kuolemantapauksia on tähän mennessä ollut Yhdysvalloissa jo noin 243 000. Demokraatit arvostelivat rajusti presidentti Donald Trumpin hallintoa välinpitämättömästä suhtautumisesta valtavaa tuhoa aiheuttaneeseen sairauteen.
Tartuntojen määrä on lokakuusta lähtien kasvanut entistäkin nopeammin. Vaalien ja ääntenlaskennan aikana päivittäisten tartuntojen määrä on ollut jopa yli 120 000. Washingtonin yliopisto ennakoi, että tautiin kuolee vielä jopa 135 000 ihmistä ennen kuin Biden ottaa presidentin tehtävät vastaan tammikuussa.
Jo nyt Biden aikoo nimittää oman työryhmänsä hoitamaan pandemian vastaista työtä. Asiantuntijoiden mukaan on ratkaisevan tärkeää, että Bidenin ja Trumpin työryhmät kykenevät yhteistyöhön.
Yhdysvalloissa koronatestaus on viime aikoina lisääntynyt, mutta terveysasiantuntijoiden mukaan sitä on lisättävä entisestään. Vaalikampanjassa demokraatit lupasivat, että kaikille yhdysvaltalaisille tulee oikeus "säännöllisiin, luotettaviin ja ilmaisiin testeihin".
Osavaltioille on luvassa runsaasti apua rokottamiseen liittyvään logistiikkaan. Biden lupaa myös tehostaa suojavarusteiden hankintaa. Niistä on ollut edelleen pulaa, vaikka tuotantoa on tehostettu.
Osavaltioiden johdon kanssa aloitetaan neuvottelut, jotka tähtäävät maskipakon laajentamiseen julkisilla paikoilla.
Demokraatit antaisivat myös Yhdysvaltain tautivirastolle CDC:lle lisää määräysvaltaa esimerkiksi paikallisten ulkonaliikkumiskieltojen määräämisessä. Koronanvastaisen toiminnan luvataan muutenkin jatkossa perustuvan entistä vankemmin tieteelliseen tietoon.
Biden aikoo liittää Yhdysvallat takaisin Maailman terveysjärjestöön WHO:hon ja perustaa Valkoiseen taloon terveysuhkia käsittelevän valmiusryhmän, joka Trumpin aikana lakkasi toimimasta.
Kuinka paljon talouteen pumpataan elvytysrahaa?
Donald Trumpin presidenttikauden alussa Yhdysvaltain talous oli vahvassa vedossa, jota Trump avitti varakkaille ja yrityksille myönnetyillä verohelpotuksilla.
Koronapandemia muutti talouden koko kuvan. Monien yritysten talous romahti ja miljoonat ihmiset menettivät työnsä. Syksyn aikana alkanut pieni elpyminen näyttää kuihtuvan pandemian pahennuttua entistäkin rajummaksi.
Bidenin vaalikampanjassa luvattiin maan talouteen runsaasti elvytystä. Liittovaltio antaisi uusia työttömyysetuja, kotitaloudet saisivat suoraa sekkirahoitusta ja pienyrityksille sekä vaikeuksiin joutuneille osavaltioille tulisi omat avustuksensa.
Yhdysvalloissa infrastruktuuri on tunnetusti huonossa kunnossa. Biden aikoo ehdottaa 10-vuotista kunnostusohjelmaa, jonka arvo olisi yhteensä 7 300 miljardia dollaria (n. 6 100 miljardia euroa).
Sillä pantaisiin kuntoon valtion tiet ja sillat, muutettaisiin talous käyttämään puhdasta energiaa, kehitettäisiin tutkimusta ja tuotekehittelyä, varmistettaisiin lasten edullinen esiopetus, tarjottaisiin lukukausimaksuista vapaata college-koulutusta sekä tarjottaisiin edullisia asuntoja.
Talousanalyysiyhtiö Moody'sin arvion mukaan republikaanihallinnon jälkeensä jättämä talous kasvaisi vuositasolla 3,2 prosenttia ja tuottaisi 9,8 miljoonaa uutta työpaikkaa. Bidenin esitys kiihdyttäisi talouskasvun 3,8 prosenttiin ja toisi 14,1 miljoonaa työpaikkaa.
Elvytyksen teho kuitenkin riippuu siitä, hyväksyykö senaatti elvytyspaketin. Jos republikaanit säilyttävät senaatin enemmistön, elvytys jää huomattavasti suppeammaksi, arvioivat Moody'sin ja Oxford Economics -yhtiön asiantuntijat USA today -lehden haastattelussa.
Biden on ilmoittanut kattavansa elvytyspaketin kuluja nostamalla yli 400 000 dollaria ansaitsevien sekä yli miljoona dollaria osinkotuloina ansaitsevien veroja. Lisäksi yritysverotus kiristyisi 21 prosentista 28 prosenttiin.
Asiantuntijat uskovat, että veronkorotukset ajoittuisivat vasta Bidenin 4-vuotiskauden lopulle, eli aikaan, kun koronapandemia on toivottavasti selätetty.
Jos republikaanit pitävät senaatin, veronkorotukset tuskin toteutuvat. Tällöin demokraattien kaavailema elvytys olisi rahoitettava velanotolla.
Bidenin ei uskota ainakaan välittömästi purkavan Kiinalle asetettuja rankaisutulleja, mutta muuten hänen odotetaan tuovan ulkomaankauppaan toivottua ennustettavuutta.
Ilmastopolitiikassa soutamista ja huopausta
Yhdysvaltain ilmastopolitiikkaan on Bidenin voiton myötä tulossa jyrkkä käännös. Kun Trumpin hallinto nimenomaan suosi paljon ilmastopäästöjä aiheuttavaa öljy- ja hiiliteollisuutta, Biden aikoo hillitä niiden toimintaa.
Bidenin suunnitelma on purkaa Trumpin aikana saastuttavalle teollisuudelle annettuja etuja ja liittää Yhdysvallat takaisin Pariisin ilmastosopimukseen. Kansainvälisesti Yhdysvallat muuttuisi jarrumiehestä jälleen aktiiviseksi toimijaksi.
Biden on ilmoittanut, ettei halua myöntää öljy- ja kaasuyhtiöille yhtään uutta porauslupaa liittovaltion maille. Hän myös kiristäisi sähköyhtiöiden päästöehtoja.
Lain tasoisten määräysten aikaansaaminen näyttää kuitenkin mahdottomalta, jos senaatti pysyy republikaaneilla. Biden olisi pakotettu toimimaan presidentin asetuksilla, joiden kumoaminen olisi helppoa seuraavalle hallinnolle, jos sellainen nousee valtaan neljän vuoden päästä.
On kuitenkin tekijöitä, jotka suosivat ilmastonmuutoksen vastaista politiikkaa, huomauttaa esimerkiksi National Public Radion haastattelema energia-asiantuntija Scott Seagal.
Yhdysvalloissa, kuten muuallakin, kuluttajat vaativat yhä enemmän päästötöntä energiaa ja vastuullisesti tehtyjä tuotteita. Tämä pakottaa teollisuuden hakemaan joka tapauksessa ilmastoystävällisiä ratkaisuja. Monet osavaltiot ajavat myös aktiivista ilmastopolitiikkaa.
Seagal uskoo myös, että republikaanit voivat suostua yhteistyöhön demokraattien kanssa joissakin yksittäisissä asioissa, kuten akkuteknologian kehittämisessä ja energian varastoinnissa.
Yhteisen sävelen löytämistä edesauttaa ympäristöteknologian hyvä työllistävyys. Uusiutuvaan energiaan ja sen säästämiseen suuntautuvat investoinnit työllistävät kaksi kertaa niin paljon ihmisiä kuin fossiilinen energia, Seagal toteaa.
On myös muistettava, että ilmastonmuutos etenee kaiken aikaa ja aiheuttaa yhä näkyvämpiä vaikutuksia. Se muuttaa vääjäämättä mielipiteitä, Seagal uskoo. Jo nyt kaksi kolmasosaa yhdysvaltalaisista toivoo, että hallinto tekisi enemmän ilmaston pelastamiseksi.
Yhdysvaltain ilmastopolitiikka muuttuu Bidenin myötä myös sisältä käsin. Biden heittää nopeasti ulos hallinnosta ne fossiilienergian lobbarit ja ilmastonmuutoksen kiistäjät, jotka Trump asetti tärkeisiin tehtäviin maan ympäristö- ja energiahallintoon, arvioidaan Technology Review -lehdessä.
Väestöryhmien välinen vihamielisyys
Yhdysvaltain suurimpiin ongelmiin kuuluu tällä hetkellä väestön perustavaa laatua oleva kahtiajako, mikä heijastui vaalituloksessa. Demokraatit saivat enemmistön, mutta republikaanien äänimäärä ei ollut kovinkaan paljon pienempi.
Kahden puolueen kannattajien välillä vallitsee erittäin syvä epäluuloisuus.
– Monet republikaanit ja demokraatit ajattelevat, etteivät vastapuolen kannattajat ole vain väärässä, vaan he ovat pahantahtoisia, sanoo The Guardian -lehden haastattelema Claremont McKenna Collegen politiikan tutkija John Pitney.
Trumpin aikana kahteen leiriin asettuminen kiihtyi, koska presidentin hallinto suosi sitä ja nosti ilmaan käsitteen "vaihtoehtoiset faktat". Samaan aikaan republikaaneja pilkattiin avoimesti demokraattipuolelta.
Yhteiskunta on jakautunut myös kulttuurisesti, rodullisesti, maantieteellisesti ja tulonjaollisesti. Tilannetta kärjistää media, jossa totuuden kertominen on menettänyt merkitystään.
– En tiedä, miten yhteiskunnan kudosta voi korjata tilanteessa, jossa kansalaiset asuvat käytännössä eri maissa ja koska on olemassa tiedotusvälineitä, joiden omassa taloudellisessa intressissä on levittää disinformaatiota, sanoo ajatushautumo New American johtaja Anne-Marie Slaughter The Guardian -lehdessä.
Myös puolueissa on hajanaisuutta. Biden, joka edustaa puolueensa oikeaa laitaa joutuu ottamaan huomioon vasemmassa laidassa olevien hahmojen, kuten Bernie Sandersin ja Alexandria Ocasio-Cortezin viestit.
Republikaaneissa Trump-mielisillä on myös erittäin vahva asema, mikä tekee myönnytysten antamisen demokraateille hyvin vaikeaksi.
Joitakin merkkejä muutoksesta on silti näkyvissä. Väestömuutokset, teknologian kehitys ja uskonnon aseman heikkeneminen joissakin väestöryhmissä vähentää vastakkainasettelua.
Ajatushautomo Niskanen Centerin politiikan tutkimuksen johtaja Geoffrey Kabaservice uskoo, että Joe Bidenilla ja varapresidentti Kamala Harrisilla on mahdollisuudet itse vaikuttaa maan todellisuuteen.
– Uskon, että tapahtuu kaksoisakti. Biden tulee toimeen republikaanisenaattorien kanssa, on hyväntahtoinen ja voi luoda vaikutelman puolueiden yhteistyöstä, Kabaservice kertoo The Guardian -lehden haastattelussa.
– Harris puolestaan luo suhteita liberaaleihin, jotka pitävät tärkeinä vähemmistöjen ja etnisten ryhmien oikeuksia. Hän voi työntää Joeta vasemmalle, mutta ei kuitenkaan niin paljon, että se häiritsisi esikaupunkien [konservatiivisia] asukkaita.
Anne-Marie Slaughter luottaa myös, että Biden osaa vakuuttaa vastapuolen kannattajia, kun saa tilaisuuden.
– Hänen on kyettävä liittämään kaikki isoihin kansallisiin projekteihin, kuten vihreään energiaan ja infrastruktuurin kehitykseen. On saatava aikaan tunne, että nyt tehdään isoja asioita, arvioi Anne-Marie Slaughter The Guardian -lehdessä.
Kuuntele:
Lue lisää:
Uusimmat tiedot Yhdysvaltojen vaaleista
Nyt alkaa siirtymäkausi Yhdysvalloissa kohti Bidenin hallintoa: Lue tästä, mikä on aikataulu