Kiinan presidentti Xi Jinping esittää QR-koodien valjastamista maailmanlaajuisen liikkuvuuden edistämiseksi korona-aikana, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC.
Pandemian aikana ongelmaksi on noussut matkustuskieltojen, karanteenisääntöjen ja koronatestivaatimusten kirjavuus eri puolilla maailmaa, sillä kukin valtio päättää itse omista säännöistään.
Esteeksi voi nousta myös kielimuuri: kun matkustajat esittävät asiakirjoja tulomaassa vieraalla kielellä, voi niiden varmentaminen ja testilaboratorioiden todentaminen olla haastavaa.
Xi ehdottaa, että valtiot sopivat yhdenmukaisista standardeista ja säännöistä, joilla QR-koodeihin voitaisiin kirjata matkustajien terveystietoja, kuten esimerkiksi koronatestien tuloksia.
Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on ilmaissut huolensa siitä, että QR-terveyskoodit voitaisiin valjastaa palvelemaan Kiinan valvontakoneistoa.
QR-koodit ovat jo erottamaton osa kiinalaisten arkea
QR-koodilla tarkoitetaan neliön muotoista, pisteistä ja viivoista koostuvaa koodimerkintää, joka sisältää tietoa jostain kohteesta tai luo linkin esimerkiksi verkkosivuille. Käytännössä ne siis toimivat hieman samalla tavalla kuin kaupasta ostettaviin tuotteisiin tulostetut viivakoodit.
QR-koodien lukemiseen käytetään yleisesti älypuhelimia.
QR-koodit ovat löytäneet tiensä kiinalaisten perusarkeen – koodien avulla maksetaan takseja, ostoksia ja laskuja tai vuokrataan vaikka yhteiskäyttöisiä polkupyöriä. Uutistoimisto AFP:n mukaan mobiilimaksaminen on Kiinassa kirimässä jo käteisen ohitse. Esimerkiksi teknologiajätti Ant Groupin Alipayta käyttää kuukaudessa arviolta 731 miljoonaa ihmistä.
Koodeja käytetään laajalti myös Suomessa, esimerkiksi juna- ja leffalipuissa sekä maksamiseen.
Samankaltaisia järjestelyjä on kaavailtu muuallakin
Vastaavaa järjestelyä on ehdottanut myös Maailman talousfoorumi yhdessä voittoa tavoittelemattoman The Commons -projektin kanssa. Nämä tahot esittelivät reilu kuukausi sitten puitteet samalla logiikalla toimivalle CommonPass-sovellukselle.
Kehittäjien mukaan CommonPass-sovelluksessa tietoja varastoidaan vain käyttäjän puhelimeen tai ne haetaan suoraan lähteestä, esimerkiksi terveystietorekisteristä.
Sovellusta voisi esittää rajanylityshetkellä tai vaikka noustessaan lentokoneeseen.
Terveyskoodit ovat jo yleinen käytäntö Kiinassa
Varakkaiden valtioiden G20-virtuaalikokouksessa viikonloppuna puhunut Kiinan presidentti ja kommunistisen puolueen pääsihteeri Xi korosti myös, että Kiina on valmis jakamaan kehittämänsä koronavirusrokotteen koko maailman kanssa.
Kiinassa koronapandemian eteneminen on saatu pääosin hallintaan, ja maan sisäisiä matkustusrajoituksia on voimassa vain muutamia. Kiinassa on hyödynnetty terveydentilaa kertovia koodeja jo helmikuusta lähtien.
Mikäli koodi on vihreä, sen omistaja saa matkustaa vapaasti, mutta keltaisen tai punaisen koodin käyttäjää odottaa karanteeni, kertoo hongkongilainen South China Morning Post -lehti.
Ihmisoikeusjärjestö huolissaan
Human Rights Watch -järjestön johtaja Kenneth Roth kehottaa Twitterissä suhtautumaan varauksella kiinalaisten ehdotukseen terveyskoodeista. Rothin mukaan alkuperäinen käyttötarkoitus voi helposti muuttua niin sanotuksi Troijan hevoseksi, joka ulottuukin laajemmin poliittisen seurantaan ja syrjintään.
Rothin mukaan QR-koodeihin liittyy samanlaisia riskejä kuin Kiinan valvontakoneistoon ja niin sanottuun kansalaisten sosiaaliseen pisteytysjärjestelmään.
Mikäli yksilö saa huonot pisteet pistetysjärjestelmässä, siitä voi seurata rajoituksia muun muassa matkustamisoikeuksiin lentokoneilla ja junilla. Myös lainan saaminen voi olla hankalaa.
Kiinan Hangzhoussa on jo suunniteltu pysyvää versiota QR-koodipohjaisesta sovelluksesta, jonka avulla kaupungin asukkaita voidaan pisteyttää elämäntapojen, sairaushistorian ja terveystarkastusten perusteella, BBC kertoo.
Tämän lisäksi myös esimerkiksi Australiassa ja Singaporessa koodeja on BBC:n mukaan hyödynnetty tartuntojen jäljittämisessä. Niiden avulla kirjaudutaan esimerkiksi työpaikoille ja ravintoloihin.
Supertietokoneet voivat käsitellä hurjia määriä dataa päivässä
Kehittyneen teknologian avulla ihmisten valvominen ja seulominen on jo arkipäivää eri puolilla maailmaa, kertoo The New York Times -lehti.
Kiinassa tekoälyä ja geenitestejä hyödynnetään etnisten vähemmistöjen, kuten esimerkiksi uiguurien tunnistamiseen. Lehden mukaan kiinalaisyritykset ja viranomaiset väittävät, että järjestelmien avulla voidaan myös tunnistaa kommunistisen puolueen vastustaminen tai uskonnollista radikalismia.
Yhdysvalloista peräisin olevan teknologian avulla Xinjiangin alueella pyöritetään maailman nopeimpiin lukeutuvia supertietokoneita. Niiden avulla voidaan kammata läpi päivässä enemmän materiaalia kuin mitä yksi ihminen voisi käsitellä vuodessa, lehti kertoo.
Lue myös: