TAMPERE. Tero Pitkämäki, 37, pääsee aloittamaan unelmapestinsä fyysisesti kuukauden kuluttua, kun hänen tehtävänsä keihäänheiton lajivalmentajana alkaa. Henkisesti Suomen kirkkaimpiin keihäänheittäjiin kuulunut Pitkämäki on valmentautunut tähän jo pidempään, sillä hän kertoi Tampereella pidetyssä tiedotustilaisuudessa tekevänsä ajatustyötä kaiken aikaa.
– Keihäänheitto on mielessä suurimman osan päivää, Pitkämäki totesi.
Pitkämäki astuu suuriin saappaisiin, etenkin jos ajatellaan, että hän on vasta aloittanut valmentajaopinnot. Pitkämäen aisapari Petteri Piironen luottaa kuitenkin reilu vuosi sitten kilpauransa lopettaneen urheilijan panokseen.
– Odotusarvo on todella korkea. On mahtava saada tuollaisella urheilijakokemuksella oleva kaveri tekemään valmennustyötä, Piironen kertoi Yle Urheilulle.
– Toki Terolla on vielä paljon matkaa valmentajana, mutta Tero pystyy tuomaan nuorille urheilijoille tietoisuuteen sen vaatimustason, mitä se vaatii nousta aikuisten huipulle.
Pitkämäki haluaa tehdä tiiviisti työtä Piirosen, mutta myös koko keihäsperheen kanssa. Hän korostaa keskusteluyhteyttä ja haluaa nähdä keihäänheittäjien ja keihäsvalmentajien tavoittelevan kohti yhteistä tavoitetta yhteisten suuntaviivojen avulla.
– Että ei jupistaisi siellä selän takana, vaan puhallettaisiin yhteiseen hiileen. Jos on jotain sanottavaa, niin ollaan yhteydessä ja annetaan kriittistäkin palautetta. Minä ainakin tarvitsen sitä, Pitkämäki sanoi Yle Urheilulle.
Loukkaantunut urheilija ei tee tulosta
Viisi vuotta sitten Vuoden valmentajaksi valitulla Petteri Piirosella on vuosien kokemus huippuheittäjien valmentamisesta ja moninkertainen arvokisamitalisti Tero Pitkämäki on suomalaisen keihäänheiton ikoni. Tällä kaksikolla on nyt käsissään suomalaisen keihäänheiton tulevaisuus.
Mutta miten hiipunut kansallislaji pelastetaan? Pitkämäen ja Piirosen visioissa ei nähdä hokkuspokkusta, vaan raakaa työtä.
– Kovaa työtä, ei se oikeastaan muuta vaadi. Valmentajien ja urheilijoiden pitää pystyä sitoutumaan. Urheilijoiden pitää saada laadukasta valmentautumista, mutta vaatii myös urheilijalta paljon ymmärtää, mitä laadukas valmentautuminen on, Piironen sanoi.
Pitkämäki aikoo käyttää omia kokemuksiaan hyväkseen valmennuksessa, sillä hän koki urheilijaurallaan kaiken mahdollisen. Hän nousi lahjakkaana urheilijana maailman huipulle, mutta menestys ei tullut helpolla. Pitkämäki koki onnistumisia, mutta myös suuria pettymyksiä ja loukkaantumisia.
Juuri loukkaantumiset ovat Pitkämäen mielestä Suomen tämän hetken keihäänheiton suurimpia ongelmia.
– Se on yksi asia, johon paneudutaan kunnolla. Että saataisiin terveitä harjoitusviikkoja ja -kuukausia ja sitä kautta tehtyä tulosta. Loukkaantunut urheilija ei tulosta tee, Pitkämäki korosti.
Kova tavoite ravistelee lajiperhettä
Pitkämäki ja Piironen eivät aio aikailla tavoitteessaan nostaa Suomi takaisin keihäänheiton kärkimaaksi, mutta he eivät myöskään aio tehdä kaikkea työtä itse.
Viime viikonloppuna Kuortaneella nähtiin komea rivistö suomalaista keihästietämystä, kun Kuortaneen urheiluopiston rehtorin ja vuoden 1988 olympiavoittaja Tapio Korjuksen kutsusta seminaariin saapuivat kaikki kynnelle kykenevät keihäsvalmentajat.
– Lanseerasimme viikonloppuna kovan tavoitteen: vuoden 2024 kisoista olympiakultaa. Se osaltaan ravistelee lajiperhettä. Tavoite on kova ja sen eteen täytyy kaikkien ruveta tekemään täysillä työtä, että se toteutuisi, Pitkämäki sanoi.
– Se vaatii ennen kaikkea itseluottamusta. Jos valmentautumisen suhteen epäröi, niin tavoite on mennyttä.
Miesten keihäänheiton olympiakullan lisäksi suomalaiset keihäsvalmentajat haluavat nähdä suomalaisnaisen olympiamitaleilla samaisissa kisoissa. Piironen pitää täysin mahdollisena, että Pariisissa vajaan neljän vuoden kuluttua Suomi pystyy palaamaan mitalikantaan.
– Neljä vuotta on pitkä aika, kun tehdään asioita oikein. Miksei jo vuodenkin päästä, mutta neljässä vuodessa pystytään tekemään paljon hyviä asioita ja ottamaan askelia oikeaan suuntaan, hän sanoi.
Mestarit lavalla Kuortaneella
Kuortaneen keihässeminaari oli varsin harvinainen tilaisuus, sillä keihäänheitto on tunnettu nurkkakuntaisena lajina, jossa yhteen hiileen puhaltaminen ei ole kovinkaan usein onnistunut. Nyt Pitkämäen mukaan tapahtumassa luotiin yhteishenkeä paremmaksi ja yritettiin saada valmentajia keskustelemaan asioista kriittisesti.
– Yhteishenki on ollut se, mikä tässä on rakoillut viime vuodet. Vielä ei hirveästi tullut kriittistä keskustelua, mutta voimaantuneita valmentajia sieltä ainakin lähti pois, Pitkämäki hymähti.
Mukana oli myös lukuisia arvokisamitaleja saavuttanut Seppo Räty, joka on kritisoinut suomalaista keihäänheittoa, myös Tero Pitkämäkeä, varsin usein. Urheiluliiton valmennuksen ja koulutuksen johtaja Jarkko Finni oli tyytyväinen nähdessään Rädyn mukana.
– Meillä oli niin sanotusti mestarit lavalla. Tiedämme, että Seppo haluaa olla suomalaisessa keihäässä täysillä mukana ja katsotaan, mikä rooli hänelle saadaan. Se on varmasti tärkeä ja merkittävä, Finni vakuutti.
Piirosen mukaan seminaarin anti olikin nähdä eturivissä samalla suulla puhumassa niin Tapio Korjus, Seppo Räty, Tero Pitkämäki kuin Kimmo Kinnunenkin. Piirosen ja Pitkämäen mielestä muutoksen tuulet tuntuvat puhaltavan nyt lämpimästi.
– Kaikki tajuavat nyt sen, että olemme aikamoisessa sillassa. Nyt on jotain tehtävä. Ei auta puuhastella pienissä porukoissa siellä täällä. Me tarvitsemme tähän juttuun jokaista, jokaisen päänuppia ja kaikkien lihaksia, että se onnistuu, Pitkämäki sanoi.
Piirosen ja Finnin mielestä yksi yhdistävä tekijä löytyy Tero Pitkämäestä. Piironen huomasi tämän jo siinä vaiheessa, kun Pitkämäki tuli urheilijakuplastaan ulos ja nousi lajivalmentajaspekulaatioihin.
– Hän on tuonut asioita ja näkemyksiään esiin vahvasti. Näen Terolla ison roolin, että porukka alkaa yhdistyä. Hänellä on kuitenkin näyttöjä urheilijana, joten häntä kuunnellaan varmasti, Piironen sanoi.
Finni muistaa seminaarista etenkin Rädyn ja Pitkämäen hyvin pitkän keskustelun suomalaisesta keihäänheitosta.
– He totesivat, että tässä on sama tavoite ja nyt pitää laittaa haalarit päälle ja ruveta töihin.
Kenttätyöhön panosta
Pitkämäen ja Piirosen mielestä Suomesta löytyy potentiaalisia keihäänheittäjiä, mutta ei yhtään liikaa. Lajin harrastajapohja pudonnut merkittävästi ja kärki on todella kapea.
– Meillä on edelleen riittävästi lahjakkaita nuoria, riittävästi hyviä kärkiurheilijoita menestyksen saavuttamiseen, mutta meillä ei ole minkäänlaista varaa drop outiin, Piironen muistutti.
Finni uskoo, että keihäänheitto on jatkossakin suomalainen menestyslaji ja juuri siksi siihen on valittu kaksi lajivalmentajaa. Keihäänheitossa valmennusjärjestelmä ulottuu aina aluevalmentajista huippuseuroihin asti, sillä Urheiluliitto on mukana pienellä panoksella Jyväskylän Kenttäurheilijoiden Harri Leivosen, Joensuun Katajan Olavi Parjasen ja Turun Urheiluliiton Tuomas Laaksosen palkkauksessa.
– Tämä on yksi tapa olla tukemassa sitä, että he pääsevät kiinni ammattivalmentajuuteen ja valmennuksen kehittymiseen. Sillä tavalla rakennetaan suomalaista yhteistyötä eteenpäin, Finni sanoi.
Käytännössä Piironen ja Pitkämäki suunnittelevat huippuseuravalmentajien kanssa, miten alueellisesti jalkaudutaan seuroihin, Parjasella, Leivosella ja Laaksosella on koordinaatiovastuu asiasta sekä paikallisesti että alueellisesti.
Pitkämäellä kovaa intoa henkilökohtaiseen valmennukseen
Piirosen ja Pitkämäen roolit ovat paperilla selvät, sillä Piironen vastaa kokonaisuudesta, huippukeihäänheitosta, leiri- ja tutkimustoiminnasta ja valmentajakoulutuksesta. Pitkämäen vastuulla on erityisesti Kuortaneen urheiluopiston lukioikäisten päivittäisvalmennus ja nuorten maajoukkuetoiminta.
– Me teemme Petterin kanssa yhdessä keihäänheittoa. Ei meillä ole työtehtävissä mitään sellaisia veteen piirrettyjä viivoja, Pitkämäki vakuutti.
Pitkämäen tehtävä on myös vierailla urheiluseuroissa, viedä sinne keihäänheiton ilosanomaa, olla innostamassa lajin pariin ja antamassa vinkkejä siitä, miten lajia voitaisiin parhaiten opettaa lapsille ja jopa opettaa lapsia kädestä pitäen. Piironen uskoo, että tämä tehtävä luonnistuu Pitkämäeltä mainiosti.
– Kun tällainen tyyppi kuin Tero menee käymään seurassa, niin on se ihme, jos se ei herätä kiinnostusta nuorissa ja lapsissa!
Pitkämäki myöntää, että vaikka hänellä on tietotaitoa paljon, hänen pitää vielä oppia jäsentelemään asioita ja oppia vuorovaikutustaitoja. Erityisesti hänen täytyy oppia, miten hän pukee sanoiksi kaiken käytännön osaamisensa.
Pitkämäki on ilmaissut jo pidemmän aikaa, että hän haluaisi itselleen myös henkilökohtaisia valmennettavia ja julkisuudessa on nostettu esimerkiksi Oliver Helanderin nimi esiin. Pitkämäki myöntää, että intoa henkilökohtaiseen valmennukseen on, mutta sen enempää hän ei suostu kertomaan.
– Minulla ei ole varsinaista henkilökohtaisia valmennettavia nimetä tällä hetkellä, mutta on kovin todennäköistä, että sellaisia tulee kovin pian. Katsotaan, mikä tilanne on muutaman kuukauden päästä, hän sanoi.
Lue myös:
Tero Pitkämäestä keihäänheiton lajivalmentaja – Petteri Piironen vastaa huippukeihäänheitosta
SUL valitsi Tuomo Salosen huippu-urheilun valmennuspäälliköksi