Oikeuskansleri Tuomas Pöystin päätöksen mukaan ministeriöiden valmius suojainvarusteiden hankinnan ja varastoinnin ohjauksessa ei ollut koronatilanteessa riittävää. Epäselvyyttä aiheutti myös sosiaali- ja terveysministeriön organisaatio kuin myös ministereiden välinen työnjako.
Oikeuskansleri selvitti sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön toimia viime keväältä, jolloin Huoltovarmuuskeskus (HVK) teki kaksi epäonnistunutta suojatarviketilausta. Onni Sarmasteelta tilatut maskit olivat vääränlaisia ja johtivat poliisitutkintaan, Tiina Jylhän kanssa tehdyt kaupat peruttiin. Sotku johti myös Huoltovarmuuskeskuksen silloisen toimitusjohtajan eroon.
Kysyimme sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäälliköltä Kirsi Varhilalta ja Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkäseltä, miltä oikeuskanslerin päätös kuulostaa.
Huoltovarmuuden kehittäminen ja varautumistoimien yhteensovittaminen kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriölle. Huoltovarmuuden yleiset tavoitteet ja esimerkiksi varmuusvarastoinnin vaatimustason asettaa valtioneuvosto. Vastuu varautumistoimenpiteistä terveydenhuollossa kuuluu puolestaan sosiaali- ja terveysministeriölle.
Millä mielellä otitte päätöksen vastaan?
Varhila:
– Päätös on pitkä, perustellinen ja seikkaperäinen. Otamme sen nöyrästi vastaan. Siinä on paljon vinkkejä siitä mitä pitää parantaa.
Känkänen:
– Tutustumme sisältöön tarkkaan. Se on tärkeä raportti.
Oikeuskanslerin mukaan ministeriöiden välinen yhteistyö ei ole aluksi toiminut asiassa tehokkaasti, eikä sosiaali- ja terveysministeriön sisäinen vastuunjako ole ollut riittävän selkeä.
Varhila:
– Moitteet oli kohdallaan varsinkin alkukevään osalta. Tätä on jo paljon yritetty parantaa, mutta aina on parantamisen varaa. Meillä on sosiaali- ja terveysministeriössä jo uusi organisaatio. Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa meillä ollut koko ajan hyvät ja toimivat suhteet.
– Ministereiden työ- ja vastuujakoon sen sijaan ei ole tullut selkeyttä. Ministerit toimivat kyllä tiiviisti yhdessä ja meillä on yhteiset palaverit. Teimme jo edelliselle hallitukselle esityksen ministereiden työnjaon selkeyttämisestä, mutta se ei ole edennyt. Tämä asia ei ole yksittäisten ministereiden vastuulla.
Känkänen:
– Mielestäni yhteydenpito on ollut ihan mutkatonta, säännömukaista ja systemaattista. Mutta niinkuin kaikkea toimintaa, niin tätäkin voi vielä kehittää.
Oikeuskanslerin mukaan suojainvarusteiden hankinnassa ja varastoinnissa valmius ei ollut riittävää.
Varhila:
– Kyllä meidän pandemiasuunnitelma, kuten kansleri hyvin toteaa, oli suunnattu influenssapandemia-tyyppisiin tilanteisiin. Tuossa tilanteessa suunnitelmanmukainen suojavarusteiden määrä ja suunnitelmat joita sairaanhoitopiirit ja kunnat noudattivat ei ollut riitävä. Ei se ollut sitä Suomessa eikä muuallakaan maailmassa.
Känkänen:
– Keväästä on opittu ja kehitetty oikeastaan alusta alkaen hankintatoimi uudestaan eli rakennettu osaaminen, resurssit ja toimintatavat kuntoon. Uskallan sanoa, että se kestää vertailun minkä tahansa hankintayksikön kanssa.
– Olemme kiinnittäneet huomiota kustannustehokkuuteen, tuotteiden laatuun ja toimitusvarmuuteen. Olemme sitoneet tähän toimintaan noin 220 miljoonaa euroa ja hankkineet noin 750 miljoonaa erilaista suojavarustetta. Tavoitteena on ollut rakentaa kansallista puskuria terveydenhuollon käyttöön niin, että varusteita riittää kaikissa epidemian oloissa.
Oikeuskanslerin mukaan riittävän nopea päätöksenteko poikkeusoloissa on erittäin tärkeää, ja sen vuoksi vastuut ja päätöksentekomekanismit tulisi olla suunniteltuna hyvin ennalta.
Varhila:
– Tämä johtaa siihen, että katsomme oman johtamisjärjestelmämme kuntoon. Katsomme käytännöt läpi huoltovarmuuskeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Tämä johtaa myös siihen, että jatkossa pandemiasuunnitelman pitää olla laajempi. Tämä johtaa myös siihen, että jatkossa yhä enemmän meidän pitää käydä kuntien ja sairaanhoitopiirien kanssa päivittäistä tilannetta läpi.
Känkänen:
– Huoltovarmuuden suunnittelua, organisointia, toiminnan pitkäjänteisyyttä ja vastuita pitää kehittää vastaisen varalle.
– Kaikki ne opit, jotka tästä koronasta saadaan, auttaa kyllä viemään huoltovarmuuden iskukykyä eteenpäin. Teemme kaikkemme, että huoltovarmuus toimii niin hyvin kuin mahdollista.
Lue lisää: