Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Jussi Meresmaa on tehnyt työtä suomalaisen frisbeegolfin etulinjassa jo neljännesvuosisadan.
Hän on Suomen ensimmäinen kansainvälisiä turnauksia kiertänyt ammattipelaaja. Hän on ratasuunnittelija ja kilpailujärjestäjä. Ja parinkymmenen vuoden ajan on ollut myös frisbeegolf-välineiden kauppias ja valmistaja.
Koskaan ennen Meresmaa ei kuitenkaan ole kokenut samanlaista aikaa kuin koronavuosi 2020.
– Me olemme lähes kaksinkertaistamassa myyntimme noin 14 miljoonaan euroon. Kasvuvauhti olisi nopeampikin, mutta tuotanto ei ole pystynyt vastaamaan kysynnän kasvuun, hän sanoo.
– Voi sanoa, että korona on ollut frisbeegolf-välineiden valmistajille onnenpotku.
Spin18-yhtiön perustaja puhuu alan onnenpotkusta, mutta ei hän tietenkään toivo maailmanlaajuisen vitsauksen toistuvan. Korona on kurittanut Suomen kansaa ja suomalaisia yrityksiä ankarasti. Esimerkiksi matkailu- ja ravintola-ala on henkihieverissä.
Samaan aikaan korona on kuitenkin tuonut osalle yrityksistä mukanaan menestystä. Frisbeealan lisäksi tauti on tuonut kasvusysäyksen esimerkiksi polkupyörien, SUP-lautojen ja kuntosalilaitteiden myyntiin.
Korona näkyy kasvuna myös monen kuluttajatuotteita valmistavan pörssiyhtiön luvuissa. Sitä ei moni olisi keväällä uskonut.
Erikoiset korona-ajan onnenpotkut osuivat myös älysormusvalmistaja Ouran ja silmänpainemittareita valmistavaan Revenion kohdalle.
Silmänpainemittari, joka ei levitä koronaa
Koronan kaltainen onnettomuus voi kääntyä kilpailueduksi. Näin kävi esimerkiksi oululaiselle Ouralle, jonka älysormuksen algoritmit kykenevät tutkimuksen mukaan havaitsemaan koronan.
Nyt näitä sormuksia on otettu käyttöön yhdysvaltalaisissa sairaaloissa ja esimerkiksi koripalloliiga NBA:ssa.
Koronavuosi toi yllättävän onnenpotkun myös silmänpainemittareita valmistavalle Reveniolle.
Havaitseekö silmänpainemittarikin siis koronan? Ei suinkaan – mutta se ei myöskään tartuta sitä, kuten kilpailevan teknologian on väitetty tekevän.
– Silmänpainemittauksemme perustuu siihen, että magneettien avulla kertakäyttöisen anturin pää ikään kuin ammutaan silmän pintaan. Anturit mittaavat tuon kimmokkeen ja kertovat silmänpaineen, Revenion talousjohtaja Robin Pulkkinen kuvaa.
Kilpailevaa lähestymistapaa kutsutaan ilmapuhkuksi ("air puff tonometry"). Nimensä mukaisesti se perustuu puhallukseen, joka painaa silmän pintaa mittauksen aikana. Samalla puhalluksen pelätään levittävän tartuntoja.
– Tanskassa on suoraan jopa kielletty käyttämästä sitä teknologiaa, Pulkkinen sanoo.
Ilmapuhkuun ei suhtauduta kaikkialla kielteisesti. Esimerkiksi Iso-Britanniassa on todettu, ettei hoitohenkilökunnan tarvitse arastella ilmapuhkuteknologian käyttöä.
Revenion mittareiden myyntiin tuo huoli on joka tapauksessa antanut vauhtia. Silmänpainemittareiden kysynnän vetämänä Revenio odottaa loppuvuodelta vahvaa myynnin kasvua ja kannattavuutta.
Pelataan, maalataan ja hankitaan lemmikki
Viime keväänä pörssissä koettiin romahdus, kun korona säikäytti sijoittajat. Harva uskoi, että syksyllä rikottaisiin jälleen ennätyksiä.
Mikä lopulta oli koronavuoden yllättävin tulostaan kasvattanut yhtiö? Kysyimme asiaa Osuuspankin pääanalyytikko Antti Saarelta.
– En olisi uskonut helmi–maaliskuussa, jolloin korona puhkesi toden teolla, että Fiskarsin, Tikkurilan ja Harvian kaltaisille yhtiöille olisi luvassa tuloskasvua, Saari sanoo.
– Yleensä kun tulee taantuma, ihmiset siirtävät ei-välttämättömiä hankintoja.
Jos taloustilanne näyttää epävarmalta, uuden kiukaan hankinta on helppo siirtää seuraavaan kesään. Vanhalla kirveelläkin tulee vielä toimeen, eikä talon maalauskaan ole yhdestä kesästä kiinni.
Tänä vuonna suomalaiset ryhtyivät kuitenkin kotoilemaan ja mökkeilemään. He ostivat kiukaita, kirveitä ja keittiövälineitä.
Moni päätti myös hankkia lemmikin. Hamsteria saattoi joutua odottamaan viikkoja, koiraa jopa pari vuotta.
- Pentuboomin seurauksena Musti Groupin myynti kasvoi voimakkaasti.
- Metsä-Boardia taas piristi verkkokaupan ja ruokapakkausten myynnin kasvu.
- Peliyhtiö Rovio hyötyi varsinkin keväällä siitä, että ihmisillä oli enemmän aikaa tapettavanaan.
- Kuitukankaiden valmistaja Suominen hyötyi, kun pintoja pyyhittiin aiempaa enemmän.
Välttämättömyyshyödykkeiden myyjät pärjäävät taantumassa keskimääräistä paremmin. Kun ihmiset eivät syöneet ravintolaruokaa, raha käytettiin esimerkiksi Keskon ruokakaupoissa.
– Oli kuitenkin yllätys, että ruokakauppoihin käytettiin jopa aiempaa enemmän rahaa, OP:n Saari sanoo.
– Marketeista tarttui mukaan myös urheiluvälineitä ja elektroniikkaa, jota aiemmin oltaisiin ostettu muista liikkeistä
Suuri kysymys on se, missä määrin koronavuoden menestys oli ennakkoa ensi vuodesta. Jatkuuko Tikkurilan maalimyynnin kasvu ensi kesänä, jos talo on jo maalattu? Kun korona on viimein taltutettu, jatkuuko siivous?
Ja montako kirvestä yksi talous tarvitsee?
Toiasaalta esimerkiksi koiranpentu on pitkäikäinen rahareikä.
– Vaikka pentujen hankintaboomi rauhoittuisi, koiria syötetään monta vuotta. Musti Groupin myynnin kasvu on aika vakaalla pohjalla vaikka kovin kasvu rauhoittuisi, Antti Saari arvelee.
"Ihan kaikki mitä saamme tehtyä, menee kaupaksi"
Moni koronavuoden menestyjä työskentelee tavalla tai toisella koronan parissa. Turun yliopiston biotekniikan osastolta ponnistanut Abacus Diagnostica toi alkukesästä markkinoille koronatestin, joka nosti liiketoiminnan lentoon.
Toimitusjohtaja Erno Sundbergin mukaan uusi testi pohjautuu viime vuonna valmistuneeseen influenssa- ja rs-tautia tunnistavaan testiin.
– Olemme myyneet erilaisia infektiotautitestejä jo kymmenen vuoden ajan. Nyt meitä palkitaan siitä työstä, jota olemme tehneet, Sundberg sanoo.
Myynti tulee Sundbergin mukaan tänä vuonna lähes kymmenkertaistumaan 6,5 miljoonaan euroon. Toiminta on myös hyvin kannattavaa – jokaisesta myynnillä saadusta eurosta jää noin 40 prosenttia voittoa.
Abacuksen hieman mikroaaltouunia suurempia testilaitteita löytyy useimmista Suomen keskussairaaloiden laboratorioista. Viennin osuus myynnistä on yli puolet.
– Tällä hetkellä ihan kaikki mitä saamme tehtyä, menee heti kaupaksi, Sundberg sanoo.
Korona nostattaa myös oululaista kasvuyhtiö Ginolista, joka valmistaa tuotantolinjoja ja automaatiota terveysalalle. Toimitusjohtaja Teijo Fabritius odotti tälle vuodelle voimakasta kasvua, mutta ei osannut aavistaakaan, mitä tuleman pitää.
– Asiakkaat soittelevat parin tunnin välein ja meiltä kysytään, että voimmeko toimittaa uuden tuotantolinjan neljän viikon kuluttua. Jouduimme vastaamaan, että se vie neljä tai kuusi kuukautta.
Kysyntää ovat kasvattaneet etenkin koronatestit. Monessa maassa halutaan rakentaa omaa testituotantoa, koska kansainvälisiin toimituksiin ei ole voinut täysin luottaa.
Paine pakotti Ginolisin muuntautumaan nopeasti. Yhtiö muokkasi alihankkijaverkostoaan ja kehitti jopa täysin uusia tuotteita.
– Meidät pakotettiin nurkkaan miettimään, ja me keksimme ratkaisut. Toimitusaika on lyhentynyt yli puolesta vuodesta kolmeen kuukauteen.
Ginolisin myynti tulee tänä vuonna kolminkertaistumaan 17,5 miljoonaan euroon. Työntekijöiden määrä kaksinkertaistuu noin sataan henkeen.
– Kahden vuoden kuluttua myyntimme liikkuu 50 miljoonan euron paikkeilla, meillä on 150–170 työntekijää ja työllistämme myös paljon alihankkijoita, Teijo Fabritius sanoo.
Korona-ajan hittilaji
Frisbeegolf-yrittäjä Jussi Meresmaan yritysrypäs kasvaa kohisten. Koronan saapuessa hän ei olisi sitä uskonut.
– Viime keväänä ensimmäinen tunne minulla oli shokki, että miten meille käy, Meresmaa sanoo.
Sitten alkoivat lämpimät kelit. Spin18-yhtiön verkkosivuilla vierailijoiden määrä tuplaantui, kun lajista kiinnostuneet hakivat välineitä ja tietoa Suomen radoista.
– Tajusin, että tässä käy aivan toisin kuin pelättiin. Kysyntä lähti kohti taivasta.
Syitä on helppo luetella. Ensinnäkin frisbeegolf on korona-aikaan sopivaa ulkoliikuntaa, jota harjoitetaan yksin tai pienissä ryhmissä – usein perhepiirissä.
Toisaalta Meresmaan yhtiö oli myös panostanut hyvissä ajoin verkkokauppaan. Se palkitaan nyt, kun kuluttajat pysyttelevät poissa suurista liikekeskuksista.
Kolmanneksi, epävarmana aikana myös euroilla on merkitystä.
Suomessa on noin 800 firsbeegolf-rataa, ja suurin osa niistä on täysin ilmaisia. Lajiin pääsee kiinni muutaman kymmenen euron hintaisella kiekkopaketilla.
Onnea vai jotain muuta?
Koronavuosi kuritti suomalaisia yrityksiä. Kukaan ei varmuudella tiedä, millaiset jäljet se jättää.
Osa yrityksistä sattui kuitenkin olemaan oikeaan aikaan oikassa paikassa – ja heille päättyvä vuosi loi mahdollisuuksia.
Sen voi ajatella olevan vain hyvää tuuria.
Toisaalta voi ajatella, kuten nuori Kimi Räikkönen vuonna 2007. Hän totesi maailmanmestaruuden voitettuaan, ettei usko hyvään tuuriin.
Hyvä onni seuraa niitä, jotka tekevät työnsä hyvin.
Artikkelin tiedonhankinnassa saatiin apua myös Pääomasijoittajat ry:n toimitusjohtaja Pia Santavirralta sekä verkkokaupan asiantuntija Leevi Parsamalta.