Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Suomalaisten into kuntaliitoksiin laskee laskemistaan, maakuntien rajat sen sijaan siirtyvät nyt ennätyksellisesti

Ensi vuoden alussa tapahtuu vain yksi kuntaliitos, mutta viisi kuntaa vaihtaa kokonaan maakunnasta toiseen.

Ilmakuva Kuhmoisten keskustasta talvella.
Kuhmoinen selvitti ensin kuntaliitoksia, mutta päätyi lopulta vaihtamaan maakuntaa Keski-Suomesta Pirkanmaalle. Kuva: Petri Aaltonen / Yle
  • Arvo Vuorela

Kuntaliitosten kannatus on nyt kaiken kokoisissa kunnissa hyvin vähäistä ja liitosvastaisuus on kasvanut 20 vuodessa.

Oma kunta koetaan tärkeäksi, sillä vielä julkaisemattoman Kuntaliiton tutkimustiedon mukaan 70 prosenttia suomalaisista ei kannata liitosta toisen kunnan kanssa. Vuonna 2008 oman kunnan liitosta vastusti 43 prosenttia.

–Yleisellä tasolla runsas enemmistö eli 55 prosenttia ei kannata kuntaliitoksia, mutta kun kysyttiin pitäisikö oma kunta liittää, niin vastustus kasvaa 70 prosenttiin, kertoo tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta.

Liitosvastustajien osuus on kasvanut tasaisesti vuodesta 2000, jolloin mielipidettä kysyttiin Kuntalaistutkimuksessa ensimmäisen kerran.

Oma kuntani tulisi yhdistää kuntaliitoksella toiseen kuntaan / toisiin kuntiin -taulukko.
Kuntalaistutkimukseen vastasi 10 500 suomalaista 43 kunnassa eri puolilla Suomea. Kuva: Petri Aaltonen / Yle

Ajanjaksolla 1940-luvun lopulta aina 1960-luvun puoliväliin saakka Suomessa oli noin 550 kuntaa. Niistä 240 on kadonnut, kun kuntia on yhdistetty kahdessa pienessä ja kahdessa suuressa aallossa. Kuntia on nyt 310 ja niistä 16 sijaitsee Ahvenanmaalla.

Tämän vuoden alussa Valtimo liittyi Nurmeksen kaupunkiin Pohjois-Karjalassa. Vuoden 2021 alussa toteutuu vain yksi kuntaliitos, kun Kankaanpää ja Honkajoki yhdistyvät Satakunnassa. Valmistelut ovat jo pitkällä Neljän Koon eli Karstulan, Kannonkosken, Kivijärven ja Kyyjärven liitossa pohjoisessa Keski-Suomessa. Liitos on toteutumassa vuoden 2022 alussa.

– Neljän koon liitos lähti liikkeelle Kyyjärven selvitysvelvollisuudesta, kun kuntatalous oli ollut riittävän monta vuotta alijäämäinen, kertoo tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta.

Neljän Koon kuntajakoselvityksen ohjausryhmä on jakanut jo tulevan kunnan johtopaikat ja päätti, että uuden kunnan nimi on Suomenselkä. Kotimaisten kielten keskus eli Kotus ei suosita Suomenselkää nimeksi, sillä se on jo käytössä paljon kyseisiä kuntia laajemman maantieteellisen alueen nimenä ja voi aiheuttaa sekaannuksia. Kotus ei kuitenkaan voi estää nimeämistä, sillä kuntarakennelain mukaan kunnat päättävät itse uudesta nimestä.

Vaakunan ja nimen valitseminen liitoskunnille vaikeaa

Pekola-Sjöblomin mukaan uusissa kunnissa vaikeinta on yleensä vaakunan valitseminen, mutta myös nimet hiertävät. Onnistuneen esimerkin uuden kunnan nimestä hän löytää vuodelta 2009, kun Tammisaari, Karjaa ja Pohja löysivät Uudellamaalla liitoskunnalle vanhan linnan ja pitäjän nimen Raasepori. Uusi kunta teetti myös uuden vaakunan, mikä on harvinaisempaa.

Kuhmoisten kunnantalon valtuustosali.
Kuntien kokoussaleissa ei juurikaan pohdita kuntaliitoksia näinä aikoina. Kuva: Petri Aaltonen / Yle

Kiihkeimmin kuntaliitoskaruselli pyöri vuosina 2003–2017, jolloin tehtiin 91 kuntaliitosta. Ennätysvuotena 2009 toteutui 32 liitosta. Aaltoa selittää valtion Paras-uudistus, jonka merkitys korostui erityisesti vuosina 2007–2010.

Paras-uudistuksessa puitelaki velvoitti alle 20 000 asukkaan kuntia joko yhdistymään tai perustamaan vähintään 20 000 asukkaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue.

– Valtio maksoi porkkanarahaa yhdistyville kunnille ja sitä enemmän mitä nopeammin liitos toteutui. Lisäksi kuntahenkilöstölle taattiin viiden vuoden irtisanomissuoja, mitä ei muissa Pohjoismaissa tunneta, Pekola-Sjöblom kertoo.

Monikuntaliitokset yleistyneet

Kolme neljästä kuntaliitoksesta on ollut kahden kunnan kuntaliitoksia, mutta yhä enemmän tehdään monikuntaliitoksia. Erityisesti niitä toteutui 2009 alussa, jolloin tehtiin liitosten vuosiennätys.

– Edelleenkin historian suurin monikuntaliitos on Salon seudun kymmenen kunnan liitos. Kouvolassa ja Hämeenlinnassa tehtiin samana vuonna kuuden kunnan liitos.

Tuoreempi tapa on ollut kuntaliitosten ketjutus eri vuosille, kuten Mikkelissä ja Kuopiossa on tehty. Jyväskylässä Säynätsalo liitettiin kaupunkiin vuonna 1993, Korpilahti, Jyväskylän maalaiskunta ja Jyväskylän kaupunki puolestaan muodostivat uuden Jyväskylän kaupungin vuoden 2009 alusta.

Kuntamäärän kehittymisen ennustaminen vaikeaa

Kuinka kuntien lukumäärä tulee muuttumaan seuraavan 20 vuoden aikana? Kuntaliiton ARTTU2-tutkimusohjelma esittää tästä viisi arviota. Niissä kunnat joko lisääntyvät hieman tai vähenevät hieman, aaltomaisesti, jyrkästi tai dramaattisesti. Kuntien määrä vaihtelee ennusteissa 50:stä 350:een.

– Radikaalein vähentäminen vaatisi sitä, että valtiovalta ajaa tiukasti uudistusta ja melkein pakottaisi tekemään kuntaliitoksia. Kuntien lisäämistä lainsäädäntö ei salli, kertoo Pekola-Sjöblom.

Kuntia ei siis voi Suomessa jakaa useammaksi kunnaksi, kuten Ruotsissa. Siellä tehtiin 1970-luvulla paljon kuntaliitoksia ja niiden jälkeen kymmeniä kuntia on irrottautunut silloisista kuntaliitoksista. Liki kymmenen miljoonan asukkaan Ruotsissa on nyt 290 kuntaa eli 20 vähemmän kuin Suomessa.

Mies ja lapsi rattaissa Kuhmoisten Sanomien toimituksen edessä.
Kuhmoinen selvitti vuonna 2014 kuntaliitosta Jämsän kanssa ja kolmiliittoa Kangasalan ja Pälkäneen kanssa. Liittoja ei solmittu. Kuva: Petri Aaltonen / Yle

Kuntaliitosselvityksissä on nyt jarru päällä ja pääsyy siihen on selvillä: pitkään jatkunut sote-vääntö. Kunnat ovat odottavalla kannalla, että toteutuuko soteuudistus ja jos toteutuu, niin mitä se tuo mukanaan.

Maakunta- ja sote-uudistusta voidaan pitää kuntapolitiikan villinä korttina, joka vaikuttaa olennaisesti siihen, mitä jatkossa tapahtuu kuntajakoselvitysten ja kuntaliitosten rintamalla.

– Soteakin suurempia kysymyksiä ovat tietysti kuntien talous sekä toimintaympäristöjen ja väestörakenteen muutokset, tutkimuspäällikkö Pekola-Sjöblom muistuttaa.

Etelä-Savo menettää kaksi kuntaa

Juha Sipilän hallituksen ajaman soteuudistuksen seurauksena ensi vuoden alusta viisi kuntaa siirtyy omaehtoisesti toiseen maakuntaan. Etelä-Savosta Heinävesi siirtyy Pohjois-Karjalaan ja Joroinen Pohjois-Savoon. Pohjanmaa menettää Isokyrön Etelä-Pohjanmaalle, Kymenlaakson Iitti muuttaa Päijät-Hämeeseen ja Kuhmoinen Keski-Suomesta Pirkanmaalle.

Iitissä vaihdosta oli keskusteltu pidempään ja vuonna 2015 siellä järjestettiin harvinaislaatuinen kansanäänestys maakunnan suunnasta. Siinä 92 prosenttia kannatti Päijät-Hämeeseen siirtymistä.

Kuhmoinen selvitti vuonna 2014 kuntaliitoksia kolmen naapurikunnan kanssa, mutta liitoksiin ei päädytty. Kun sote- ja maakuntauudistusta vietiin eteenpäin, oli Kuhmoinen kuntana mukana vain Pirkanmaan uudistuksessa.

– Meitä moitittiin, kun olimme Keski-Suomen kuntana vain Pirkanmaalla valmistelussa, mutta siinä tahtotila vahvistui, että olemme osa Pirkanmaata, perustelee Kuhmoisten kunnanjohtaja Anne Heusala.

Kuhmoisten kunnanjohtaja Anne Heusala.
Kuhmoinen liittyy vuoden vaiheessa Pirkanmaahan, josta löytyy myös kunnanjohtaja Anne Heusalan synnyinkunta Kangasala. Kuva: Petri Aaltonen / Yle

Pirkanmaalle siirtymisen ensiaskel oli, kun Kuhmoinen vaihtoi jo vuonna 2013 sairaanhoitopiirinsä Keski-Suomesta Pirkanmaahan. Maakuntavaihdoissa kuntien tavoite onkin suuntautua maakuntaan, jonne palveluidenkäyttö ja työmatkaliikenne luontevasti suuntautuvat. Heusala kehaisee, että Tampere on hyvin vetovoimainen, kasvava kaupunki ja kaikki Pirkanmaan kunnat ovat toivottaneet Kuhmoisen lämpimästi joukkoonsa.

– Terveydenhuolto edellä tässä on menty ja sillä takaamme sen, että Pirkanmaan sairaanhoitopiirin palvelut säilyvät kuhmoislaisilla. Lisäksi meillä on paras joukkoliikenne Tampereen suuntaan, sillä Nyssehän (Tampereen paikallisliikenne) kulkee Kuhmoisiin.

Vahva kulttuuriperintö voi houkuttaa maakunnan vaihtoon

Anne Heusala nostaa vaihtoperusteeksi myös historiallisen näkökulman. Kuhmoinen on ennen Keski-Suomeen liittymistä ollut hämäläinen pitäjä ja kulttuuriperintö on säilynyt vahvana.

Uudelle kotimaakunnalle Kuhmoinen tarjoaa Päijänteen rannalla modernin maalaiskunnan, jossa on palkittu satama ja Isojärven kansallispuisto. Kuntalaisiin maakunnan vaihto ei juurikaan vaikuta, sillä lähinnä vain valtionhallinto muuttuu.

– Maakuntaliitto, AVI, ELY, pelastuslaitos, käräjäoikeus, kihlakunnan vouti ja sotilaspiiri vaihtuvat. Kuntalaisille vähän isompi juttu on vaalipiirin vaihtuminen.

Aura-auto ohittaa Keski-Suomi - Kuhmoinen -kyltin.
Tämäkin kyltti poistuu, kun Kuhmoinen ja Keski-Suomi eroavat vuoden alussa. Kuva: Petri Aaltonen / Yle

Maakuntien rajoissa on vuoden 1994 jälkeen tapahtunut suht vähäisiä muutoksia. Itsenäisesti maakuntaa ovat vaihtaneet Kiikoinen, Punkalaidun ja Vaala. Kuntaliitoksen seurauksena maakunnan vaihtoon ovat päätyneet Kuorevesi, Kangaslampi, Längelmäki, Himanka, Suomenniemi ja Kiikoinen, josta tuli kuntaliitoksen myötä paluumuuttaja.

Kiikoinen siirtyi 1997 Pirkanmaasta Satakuntaan ja kun kunta liitettiin Sastamalaan 2013, Kiikoinen palautui Pirkanmaahan.

Harvinainen kahden maakunnan liitto koettiin 2011, kun Itä-Uusimaa liitettiin Uudenmaan maakuntaan. Samalla Itä-Uudenmaan seitsemän kuntaa eli Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila ja Sipoo siirtyivät Uusimaalle.

Palataanpa vielä maakuntaa vaihtavaan Kuhmoisiin. Kannatetaanko siellä jatkossa jääkiekossa keskisuomaalaista Jyppiä vai Pirkanmaan joukkueita Ilvestä tai Tapparaa?

– Kyllä ilvesläisiäkin täältä löytyy ja muidenkin joukkueiden kannattajia - mutta kyllä se on Tappara, tunnustaa kunnanjohtaja Anne Heusala.

Aamulehti Keskisuomalaisen päällä pöydällä.
Kuhmoislaisten maakuntalehdeksi vaihtuu Aamulehti. Kuva: Petri Aaltonen / Yle

Korjaus 21.12.: Iitissä vuonna 2015 92 prosenttia kannatti siirtymistä Päijät-Hämeeseen, ei 63 prosenttia, joka oli äänestysprosentti.
Korjaus 23.12.: Mainittu Säynätsalon Jyväskylään liittymisvuosi ja uuden kunnan muodostaminen Jyväskylässä 2009.