Yhdysvaltain kongressin valtausyritys loppiaisena jätti jälkeensä monenlaisia sirpaleita. Hyökkäys Yhdysvaltain hallinnon keskukseen vaati kuolonuhreja ja rikkoi entisestään yhteiskuntarauhaa.
Mellakoinnissa syntyi myös aineellisia vahinkoja.
Kun tunkeutujat oli häädetty, varmistettiin muun muassa, että kongressin tiloihin ei ollut piilotettu räjähteitä. Sen jälkeen työnsä aloittivat siivoojat, tutkijat ja konservaattorit.
Kongressihyökkäys oli järkytys Capitolin historia- ja taideasiantuntijoille ja heidän ulkomaisille kollegoilleen. Myös Suomen kansallismuseon konservoinnista vastaava intendentti Eero Ehanti seurasi tapahtumia hämmästyneenä.
– Ainekset aika suuriinkiin vahinkoihin olivat olemassa, kun suuri ihmisjoukko ryntäsi kongressiin tunneiksi. Siellä on paljon taidetta esillä, sanoo konservointiyksikön päällikkönä toimiva Ehanti.
– Jos jotain teosta olisi haluttu vandalisoida, se olisi ollut melko helppoa.
Särkynyttä lasia ja graffiteja
Kongressin Rotunda-huoneessa on taideteoksia Yhdysvaltain historiasta, muun muassa John Trumbullin Itsenäisyysjulistus.
Patsassalissa on kymmeniä maineikkaiden amerikkalaisten patsaita keksijä Thomas Edisonista ihmisoikeusaktivisti Rosa Parksiin. Kaikkiaan Capitolin kukkulalla on sata patsasta, kaksi jokaisesta Yhdysvaltain osavaltiosta.
Lähes kaikki taideteokset ovat näytteillä, niitä ei siis säilytetä katseilta piilossa. Tämän vuoksi vahingoittumisriski oli suuri, kirjoittaa muun muassa sanomalehti The New York Times.
Rakennuksia ja kokoelmia ylläpitää ja tutkii liittovaltion virasto Architect of the Capitol. Virastosta kerrotaan Ylelle, että enimmät vahingot olivat särkynyttä lasia, murrettuja ovia ja pinnoille riipustettuja graffiteja.
Esimerkiksi Britannian yleisradioyhtiö BBC:n videolla näkyy, kuinka yhteen oveen on kirjoitettu teksti "Murhatkaa media".
– Kaiken kaikkiaan päästiin kuitenkin vähällä, sanoo intedentti Eero Ehanti.
Sprayta, sammutusvaahtoa ja tuhkaa taulunkehyksissä
Architect of the Capitol -viraston mukaan myös esimerkiksi muraalit ja patsaat kärsivät eriasteisia vaurioita.
Teoksissa on sprayn, kyynelkaasun ja pippurisumutteen jäämiä. Esimerkiksi presidentti Zachary Taylorin marmorisessa rintakuvassa on punaista väriä, joko verta tai punaista maalia.
– Korjaustapa riippuu teoksen pinnasta, esimerkiksi sen huokoisuudesta ja siitä, onko siinä ollut pinnoitetta ja siitä, miten syvälle materiaali on imeytynyt. Tahran poistaminen on mahdollista, mutta siihen tarvitaan ammattitaitoista konservaattoria. Heitä Capitolilla on käytettävissä, sanoo Eero Ehanti.
Joistakin taulunkehyksistä on löytynyt tupakantuhkaa ja palojälkiä.
– Jos kehykset ovat lehtikultaa, ne kestävät aika hyvin kuumuutta. Jos kehyksissä on vernissapinta, pintakerrokset ovat todenäköisesti vaurioituneet. Restaurointiin on kuitenkin keinoja, Ehanti sanoo.
Irtaimiston arviointi jatkuu, sillä joitakin teoksia on myös varastettu. Esimerkiksi Tiibetin hengellisen johtajan valokuva on tiettävästi edelleen kateissa. Lattialta on löytynyt tyhjiä taulunkehyksiä.
Ainakin yksi seinälle levitetty kiinalaisia kirjoitusmerkkejä sisältänyt käärö revittiin alas ja varastettiin.
Puhujakoroke löytyi käytävältä
Yksi tunnetuimmista mellakkakuvista on otos, jossa viiden lapsen isä Adam Johnson kanniskelee kongressin istunnoista tuttua puhujakoroketta.
Istuntosalin symbolin kohtalo oli epäselvä pitkään. Koroke löytyi lopulta kongressin käytävästä. Johnsonia vastaan on nostettu syytteet muun muassa varkaudesta ja väkivaltaisesta tunkeutumisesta julkisiin tiloihin. Hänet vapautettiin 25 000 dollarin takuita vastaan.
Johnson odottaa oikeudenkäyntiä viranomaisvalvonnassa. Hän ei ole kommentoinut pidätystään tiedotusvälineille. Johnsonin asianajaja sanoi televisioyhtiö ABC:lle, että hänen asiakkaansa "kääntäisi mitä ilmeisemmin aikaa taaksepäin, jos voisi".
Mielenosoittajat tunkeutuivat istuntosalin lisäksi kongressiedustajien toimistoihin ja kokoustiloihin.
Jätetäänkö osa vahingoista korjaamatta muistutukseksi?
Yleisö on päässyt normaalioloissa kongressin tiloihin järjestetyillä kiertokäynneillä. Yksittäisiä teoksia on aiemminkin yritetty anastaa tai vaurioittaa.
Viime viikon hyökkäys oli kuitenkin ensimmäinen kerta, kun arvoesineet joutuivat laajemman vandalismin kohteeksi.
Yhdysvalloissa keskustellaan nyt siitä, pitäisikö osa mellakan jäljistä jättää näkyville muistuttamaan monumenttien arvosta ja niiden haavoittuvuudesta.
Suomessa esimerkiksi Kansallismuseon ovessa Helsingissä on yhä luodinreiät vuoden 1918 sisällissodan ajalta. Intendentti Eero Ehanti pohtii, että hän säilyttäisi jonkin muistutuksen kongressin tapahtumista.
– Jos merkkejä säilytetään, on tietysti hyvä miettiä miten, jotta vältetään glorifiointia ja tekijöiden kohottamista sankareiksi, hän sanoo.
Myös mellakan tapahtumat tallennetaan
Ehanti sanoo kongressihyökkäyksen osoittavan, miten tärkeää kulttuuriperintö on yksilöille ja kansakunnille.
– Taideteoksilla ja kulttuuriperinnöllä on suuria symbolisia ja eri ihmisryhmien kannalta erilaisia merkityksiä. Jos joku menee tämän kaltaiseen kohteeseen vandalismimielellä, tärvelemisellä voi lähettää vahvoja viestejä.
Myös mellakan tapahtumat ovat osa historiaa jo nyt.
– Uskon, että kollegat esimerkiksi Smithsonian-museossa tekevät tärkeää nykydokumentointia. He ovat varmasti tallentaneet vaikkapa mielenosoittajien plakaatteja.
Kongressissa mellakan jälkien korjaajilla on nyt kiire. Architect of the Capitol -viraston edustaja, arkkitehti J. Brett Blanton kuvailee, että henkilökunta on työskennellyt jaksamisensa ylärajalla jo koronapandemian vuoksi.
– Siivoustyö on saatava päätökseen. On aloitettava valmistautuminen tuleviin virkaanastujaisiin, Blanton sanoo.
Presidentiksi valitun Joe Bidenin on määrä vannoa virkavalansa Washingtonissa ensi viikon keskiviikkona 20. tammikuuta.
Lue myös: