Presidentti Donald Trump jätti Valkoisen talon ja virkansa viime viikolla, mutta virkarikosoikeudenkäynti palauttaa hänet Washingtoniin parin viikon kuluttua.
Yhdysvaltain kongressin alahuone eli edustajainhuone äänesti virkarikossyytteen nostamisesta presidentti Donald Trumpia vastaan 13. tammikuuta. Viikkoa aiemmin väkijoukko oli tunkeutunut kongressiin ja yrittänyt estää meneillään olleen istunnon presidentinvaalin tuloksen vahvistamiseksi.
Viisi ihmistä kuoli mellakan yhteydessä.
Syytteen nosto merkitsi sitä, että Trumpista tuli ensimmäinen Yhdysvaltain presidentti, joka joutuu vastaamaan virkarikossyytteeseen kahdesti.
Lue tästä, miten virkarikossyytteen käsittely alkaa senaatissa ja mitä kysymyksiä siihen liittyy.
1. Mitä tapahtui maanantain ja tiistain välisenä yönä?
Virkarikosoikeudenkäynnissä tuomioistuimena toimii kongressin ylähuone eli senaatti. Edustajainhuoneen puheenjohtaja, demokraattien Nancy Pelosi ilmoitti viime viikolla, että edustajainhuoneen syytekirjelmä toimitetaan senaattiin maanantaina.
Tämä tapahtui noin kello 2 Suomen aikaa.
Käytännössä syyttäjinä toimivat edustajat kuljettivat juhlallisesti syytekirjelmän edustajainhuoneesta senaattiin.
2. Milloin oikeudenkäynti alkaa?
Syytekirjelmän toimittaminen käynnistää oikeudenkäynnin. Senaatin tulee lain mukaan saman tien järjestäytyä valtakunnanoikeudeksi syytteen käsittelyä varten.
Valamiehinä toimivat senaattorit. Heidän on määrä vannoa valamiehen vala tiistaina.
Viime perjantaina senaatin enemmistöjohtaja, demokraattien Chuck Schumer ilmoitti, että republikaanien kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena itse oikeudenkäynnin aloittaminen on sovittu 8. helmikuuta alkavalle viikolle.
3. Miksi vasta silloin?
Republikaanit halusivat kahden viikon lykkäyksellä antaa Trumpille aikaa koota puolustustiiminsä ja valmistautua oikeudenkäyntiin.
Demokraatit toivovat, että senaatti ehtii ennen oikeudenkäyntiä keskittyä presidentti Joe Bidenin hallinnon keskeisimpien virkanimitysten vahvistamiseen.
4. Mistä syytteessä on kyse?
Syytekirjelmässä on vain yksi kohta: presidentti Donald Trumpia syytetään kapinaan yllyttämisestä. Voit lukea syytekirjelmän tekstin englanniksi täältä.
Oikeudenkäynnissä tutkitaan, toimiko kongressiin loppiaisena tunkeutunut väkijoukko Trumpin kehotuksesta.
Katso tästä video väkijoukon toiminnasta kongressissa:
5. Ketkä edustavat osapuolia oikeudenkäynnissä?
Syytettä ajaa oikeudenkäynnissä yhdeksästä kansanedustajasta koostuva tiimi. Sitä johtaa syytekirjelmän laatinut demokraattien kansanedustaja Jamie Raskin Marylandista. Hän toimii siis pääsyyttäjänä.
Raskin on perustuslakiin erikoistunut entinen professori American University -yliopistosta. Kansanedustajana hän on toiminut vuodesta 2016 lähtien.
Donald Trump kokoaa edelleen puolustustiimiänsä. Hän on pakannut puolustusasianajajakseen Etelä-Carolinasta kotoisin olevan Butch Bowersin. Bowersin asiakkaina on ollut aiemmin merkittäviä republikaanipoliitikkoja kuten Etelä-Carolinan entiset kuvernöörit Mark Sanford ja Nikki Haley.
6. Mitkä mahdollisuudet syytteellä on johtaa tuomioon?
Tuomio vaatisi senaatissa kahden kolmasosan enemmistön. Voimasuhteet satapaikkaisessa senaatissa jakautuvat tasan demokraattien ja republikaanien kesken. Syytteen läpimeno vaatisi taakseen kaikki demokraatit ja vähintään 17 republikaania.
7. Mitä sanovat demokraatit?
Demokraattisenaattorien odotetaan äänestävän yhtenä rintamana tuomion puolesta.
Senaattori Chris Coons kyseenalaisti uutistoimisto AP:n haastattelussa sunnuntaina Capitolilla valtausta todistaneiden republikaanikollegoidensa ajattelun. Coons ihmetteli, kuinka republikaanikollegat eivät näkisi valtausyritystä miksikään muuksi kuin pysähdyttäväksi rikkomukseksi rauhanomaista vallansiirtoa vastaan.
– Kyse on kriittisestä hetkestä Amerikan historiassa, ja meidän on tarkasteltava sitä huolellisesti, Coons sanoi.
8. Mitä sanovat republikaanit?
Senaatin republikaanien johtaja Mitch McConnell on sanonut, ettei hän aio vaatia oikeudenkäynnissä puoluekuria vaan republikaanisenaattorit ovat vapaat äänestämään omantuntonsa mukaan.
Enemmistö republikaanisenattoreista vastustaa oikeudenkäyntiä ja kyseenalaistaa sen pätevyyden.
Senaattori Marco Rubio kutsui sunnuntaina Fox Newsin haastatteluohjelmassa oikeudenkäyntiä tyhmäksi.
– Heti ensi tilassa äänestän oikeudenkäynnin lopettamisen puolesta. Toimin niin, koska mielestäni se ei ole hyväksi Yhdysvalloille.
Jotkut senaattori kuten Ben Sasse, Mitt Romney ja Lisa Murkowski ovat vihjanneet äänestävänsä Trumpia vastaan. On epätodennäköistä, että näin toimivia republikaanisenaattoreita kuitenkaan olisi vaadittavat seitsemäntoista.
9. Onko kongressilla oikeus syyttää virkansa jättänyttä presidenttiä?
Yhdysvalloissa on kiistelty, ulottuuko virkarikosmenettely jo virkansa jättäneeseen presidenttiin.
Jotkut republikaanit tukeutuvat entisen vetoomustuomioistuimen tuomarin J. Michael Luttigin mielipiteeseen, jonka hän esitti The Washington Post -lehdessä. Luttigin mukaan kongressin perustuslaillinen oikeus syyttää Trumpia päättyi 20. tammikuuta, jolloin tämä jätti virkansa.
Toista mieltä ovat 150 perustuslain asiantuntijaa, jotka julkaisivat mielipiteensä viime viikolla kirjelmässään. Heidän mukaansa virkarikosmenettelyllä on kaksi tarkoitusta: siirtää tuomion saanut pois virastaan ja estää häntä nousemasta virkaan uudelleen.
Tämän vuoksi kongressilla on heidän mukaansa oikeus syyttää myös virastaan väistynyttä presidenttiä.
Allekirjoittaneiden joukossa on muun muassa konservatiivisten lainoppineiden Federal Society -ryhmä.
10. Mitä seurauksia tuomiosta olisi Trumpille?
Tuomion kauaskantoisin seuraus olisi juuri se, että tuomio todennäköisesti estäisi Trumpia pyrkimästä uudelleen presidentin virkaan vuonna 2024.
Perustuslain mukaan senaatilla on oikeus estää tuomion saanutta toimimasta liittovaltion virassa. Käytännössä senaatti äänestäisi tuomion jälkeen tästä. Perustuslaki ei määrää, millaisella äänten enemmistöllä tästä päätetään. Niinpä sen on tulkittu vaativan vain yksinkertaisen äänten enemmistön.
Tuomio ei todennäköisesti kuitenkaan poistaisi etuja, joita Trump nauttii entisenä presidenttinä, kuten eläkettä, kulukorvauksia ja oikeutta saada suojelua salaiselta palvelulta.
Uutistoimistojen ohella lähteinä myös: Politico, The New York Times, The Washington Post, Time, Fox News, The Guardian.
Lue myös: