EU alkaa hankkia suuria summia lainarahaa markkinoilta tänä vuonna, kun jäsenmaat saavat ensin ratifioiduksi päätöksen siitä.
Yhteisellä velalla rahoitetaan koronapandemian jälkeistä talouden elvyttämistä. 40 prosenttia elvytyksestä aiotaan kohdentaa ilmastotoimiin, lue täältä lisää.
Esimerkiksi Suomessa esitys lähtee valtioneuvostosta eduskuntaan Ylen tietojen mukaan tällä viikolla. Rahat on määrä jakaa tulevien kolmen vuoden aikana.
750 miljardin euron tukipaketti
- Elpymisrahaston koko on 750 miljardia euroa, joista 390 jaetaan avustuksina ja 360 lainoina.
- Suomelle rahoista on ohjautumassa tällä tietoa 2,7 miljardia euroa, vähemmän kuin viime vuonna ennakoitiin.
- Suomen saanto voi pienentyä vielä ennen kesää, jos talouskehitys on odotettua suotuisampi.
- Rahastoa varten komissio lainaa 750 miljardia euroa markkinoilta.
Euroopan unionista tulee suuri toimija etenkin vastuullisten ja vihreiden sijoitusten markkinoille. Komissio aloitti jo viime vuonna sadan miljardin euron sosiaalisen joukkolainaohjelman.
EU-velkapaperit ovat haluttuja
Sijoittajat ovat ottaneet EU:n tähän mennessä liikkeellelaskemat lainat vastaan niin innoissaan, että ne saattavat tulevaisuudessa syödä jäsenmaiden velkapapereiden suosiota. Eräs välittäjä epäilee Bloombergille sijoittajien karsivan salkustaan esimerkiksi Suomen kaltaisten pienten maiden velkakirjoja.
Toistaiseksi siitä ei kuitenkaan ole merkkejä.
Komissio laskee liikkeelle taas uuden erän lainapapereita lähipäivinä. Takaisinmaksuajat vaihtelevat seitsemästä 30 vuoteen. Lainojen luottoluokitus on parasta AAA-sarjaa, joten EU saa lainaa käytännössä nollakorolla.
Rahaa haetaan tällä erää vasta SURE-työllisyysrahastoon, josta myönnetään lainoja työllisyystoimiin. Lainoilla autetaan jäsenmaita selviytymään koronakriisin aiheuttamasta julkisten menojen kasvusta.
SURE-lainoja on hakenut tähän mennessä 18 jäsenmaata. Eniten rahaa saavat Espanja, Italia ja Puola, joiden komissio arvioi kärsineen koronakriisistä eniten.
Suomi ei aio hakea lainaa SURE-rahastosta, koska se saa muutenkin edullista luottoa markkinoilta.
Mihin lainarahat käytetään?
Viime vuonna väiteltiin elpymispaketin koosta, avustusten ja lainojen suhteesta sekä siitä, miten tuet jakautuvat jäsenmaittain. Siitä, millaisiin tarkoituksiin rahaa jaetaan, ei ole julkisuudessa juuri keskusteltu.
Lähiviikot ovat olennaisia EU:n elpymistukien ja -avustusten jakamisessa, kun jäsenmaat esittelevät komissiolle alustavia suunnitelmia niiden käyttötavoista.
Saksan liittopäivien puheenjohtaja ja entinen valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble varoitti tiistaina Financial Timesissa, että EU-maat eivät ole riittävän valmiita rakenneuudistuksiin. Hänestä nyt olisi jo kiire varmistaa, että tukiraha ohjautuu tulevaisuuden kannalta hyödyllisiin hankkeisiin kuten tekoälyyn, digitalisaatioon tai ympäristöongelmien ratkaisuun.
Suomessa on julkaistu vain alustavia suuntaviivoja tukirahojen kohdentamisesta. Rahaa aiotaan laittaa digitalisaatioon, tutkimukseen ja ilmastoon.
EU vasta opettelee
Koska kyseessä on kokonaan uusi prosessi EU:ssa, se on iso ja vaikea harjoitus niin jäsenmaille kuin komissiollekin.
Elpymispaketin taustalla oleva asetus määrittää tarkasti, millaisia suunnitelmien pitää olla. Jos ne eivät vastaa asetusta, maa ei voi saada maksatuksia, virkamiehet sanovat.
Vajaa puolet EU-maista on vasta toimittanut varojen käyttösuunnitelmansa komissiolle. Toistaiseksi ne ovat olleet pintapuolisia julkisuudessa olleiden tietojen mukaan. Esimerkiksi Saksalta puuttuvat komission mielestä kunnolliset uudistussuunnitelmat.
Elpymispaketista eniten hyötyvällä Italialla taas alkaa olla kiire sisäpoliittisen tilanteensa vuoksi. EU:n talouskomissaari Paolo Gentiloni on jo patistellut kotimaataan laatimaan uskottavan suunnitelman.
Jos Italia ei hallituskriisinsä vuoksi saisi aikaan uskottavaa suunnitelmaa, se jäisi ilman tukia – tosin se voi hakea niitä myös myöhemmin.
Suomalaiset tarkkailevatkin nyt, millaista palautetta muut saavat ehdotuksistaan. Helmikuun loppuun mennessä Suomi toimittaa komissiolle alustavan suunnitelmansa. Sen jälkeen komissio kommentoi niitä, ja lopullinen paketti valmistuu huhtikuussa.
Miten yhteiset lainat maksetaan pois?
Suomen vastuut 750 miljardin euron lainasta ovat noin 13 miljardia euroa. Osa summasta on lainojen lyhennyksiä, osa takausvastuuta.
Vajaa puolet 750 miljardin euron elpymistuista jaetaan lainoina, joita maksavat lähtökohtaisesti pois lainoja nostavat maat. Suomen takausvastuu toteutuu siis vain, jos jokin maa jättää velkansa maksamatta.
Niin ei ole vielä EU:n historiassa käynyt vaan jäsenmaat ovat hoitaneet vastuunsa esimerkiksi eurokriisin hoitoon laadituissa tukipaketeissa.
Paketin 390 miljardin avustukset jäsenmaat sen sijaan rahoittavat yhdessä. Näitä lainoja lyhennetään jäsenmailta kerättävillä ylimääräisillä jäsenmaksuilla vuosina 2028–2058.
Suomen osuus lyhennyksistä 30 vuoden aikana on 6,6 miljardia eli noin 1200 euroa per kansalainen. Sen päälle tulevat korot.
EU:lle aiotaan kehittää myös uusia rahoitustapoja kuten hiilitullit tai digijäteiltä perittävät verot. Niiden avulla jäsenmaiden rahoitusvastuut pienenisivät. Kansalaisten kukkarossa uudet tullit tai verot voivat sen sijaan tuntua, kun yritykset siirtävät niitä hintoihin.
Aiheesta keskustelevat A-Studiossa tiistai-iltana klo 21 TV:1:llä valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk), kansanedustaja Ville Tavio (ps.) ja Elinkeinoelämän keskusliiton EU-asiantuntija Janica Ylikarjula.
Lue myös:
Täällä EU-komission perusteluja ja vastauksia kysymyksiin yhteisestä lainanotosta.