Aamuvuoroon saapunut hoitaja huolestui.
Huhtikuussa 2018 Helsingin kotihoidossa oli juuri alkanut uusi viikko. Kotihoidon työntekijät olivat olleet viikonlopun yli siinä käsityksessä, että yksi asiakkaista oli hoidettavana Malmin sairaalassa, mutta sairaalassa ei ollut tehty yhtään asiakkaaseen liittyvää merkintää koko viikonlopun aikana. Näytti siltä kuin asiakas ei olisi sairaalassa ollenkaan.
Kotihoidosta lähdettiin tarkistamaan tilannetta asiakkaan asunnolle.
Alleen ulostanut vanhus löytyi kaatuneena olohuoneen lattialle. Kotihoidolla ei ollut tietoa siitä, kuinka kauan hän oli maannut paikallaan. Asiakas oli ollut kolme päivää yksin, ilman ruokaa, lääkkeitä ja hoitoa.
Asiakas oli ollut kolme päivää yksin, ilman ruokaa, lääkkeitä ja hoitoa.
Yksin kotonaan asuva vanhus tarvitsi tukea päivittäisiin toimintoihinsa eikä kyennyt liikkumaan kodin ulkopuolella. Tavallisesti kotihoito kävi asiakkaan luona kolme kertaa päivässä auttamassa henkilökohtaisesta hygieniassa, ruoan lämmittämisessä ja lääkkeiden ottamisessa.
Nyt asiakas oli jäänyt heitteille virheiden ja väärinkäsitysten takia.
Vanhus kotiutettiin sairaalasta perjantaina, mutta kotihoidon työntekijän käydessä asunnolla samana iltapäivänä asunto oli vielä tyhjä.
Tyhjä asunto ja puuttuvat vanhuksen kotiutusmerkinnät tulkittiin niin, että perjantaille suunniteltu kotiutuminen peruutettiin. Kotihoidon tapauksesta antaman selvityksen mukaan syynä tähän on ollut merkintöjen tarkistaminen kiireessä.
Asiaa ei tarkistettu soittamalla sairaalaan koko viikonlopun aikana.
Epäkohtailmoitusten määrä on kasvanut selvästi neljässä vuodessa
Tapahtuneesta tehtiin kantelu. Marraskuussa 2019 Etelä-Suomen aluehallintovirasto teki asiasta ratkaisun: Helsingin kaupunki sai vanhuksen kohtelusta huomautuksen.
Usein kotihoitoa koskevat kantelut ja epäkohtailmoitukset tulevat vanhusten omaisilta sekä kotihoidon työntekijöiltä itseltään. Lisäksi kotihoitoon liittyviä puutteita tulee ilmi viranomaisvalvonnan kautta.
Yle tutustui kotihoitoa valvovien viranomaisten käsiteltäväksi tulleisiin asioihin vuosilta 2016–2020 sekä THL:n keväällä 2020 kunnille ja kuntayhtymille tekemään kyselyyn vanhuspalveluiden tilanteesta.
Asiakasmäärän kasvu ja yhä huonokuntoisempina kotona hoidettavat vanhukset näkyvät lisääntyvinä ongelmina.
Viime vuoden osalta asiantuntijat ovat huolissaan koronavirustilanteen vaikutuksista kotihoitoon. Epidemia on vähentänyt kotihoidon käyttöä, jolloin osa vanhuksista voi jäädä vaille tarvitsemaansa hoitoa ja ongelmat saattavat jäädä huomaamatta.
Kaikki epäkohdat eivät normaaliaikoinakaan päädy valvovien viranomaisten tutkittavaksi asti, sillä valvojilla ei ole pääsyä koteihin, joissa hoito tapahtuu, eikä kaikilla vanhuksilla ole läheisiä, jotka seuraisivat tilannetta.
Kotihoito säästää rahaa, mutta ei enää tietyn rajan jälkeen
Suomessa väestö ikääntyy vauhdilla ja parin viime vuosikymmenen aikana kotihoidosta on tullut yksi keino vastata jatkuvasti raskaammaksi käyviin hoitomenoihin. Vuonna 2019 kotihoidossa oli kaikkiaan 200 000 asiakasta.
– On tapahtunut iso muutos. Kotihoidosta on tullut paljolti ympärivuorokautisen hoidon korvike, Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger kertoo.
Samalla on ajauduttu tilanteeseen, jossa kotihoidossa on yhä huonokuntoisempia vanhuksia, jotka olisivat aiemmin olleet laitoshoidossa.
Krögerin mukaan ajatus säästämisestä kevyemmällä palvelurakenteella ei toimi enää siinä vaiheessa, kun kotihoito joutuu käymään asiakkaan luona useita kertoja vuorokaudessa. Jossain vaiheessa tämä tulee myös kunnalle kalliimmaksi kuin paikka ympärivuorokautisessa hoidossa.
Vanhusten hoitoyksiköiden ongelmat tulivat rytinällä julkisuuteen vuoden 2019 eduskuntavaalien alla ja saivat aikaan poliittisen paineen, joka johti viime vuonna säädettyyn lakiin hoitajamitoituksesta ympärivuorokautisessa hoidossa.
Paljon enemmän vanhuksia on kuitenkin hoivakotien sijaan kotihoidossa, jossa näkyvät samat henkilökunnan vähyyteen ja kiireeseen liittyvät ongelmat.
Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan vanhuspalvelulain uudistuksen toista vaihetta, jossa tarkoituksena on keskittyä kotihoidon tilanteen parantamiseen. Yksi lähtökohdista on kotihoidon henkilöstön riittävyyden vahvistaminen.
Ympärivuorokautisen hoidon hoitajamitoitusta vastaavaa numeerista mitoitusta ei kuitenkaan olla säätämässä, kertoo hallitusneuvos Jaana Huhta STM:stä. Kotihoito on luonteeltaan hyvin erilaista eikä vastaava mitoitus olisi Huhdan mukaan tarkoituksenmukainen tai toteuttamiskelpoinen.
Esitysluonnoksen olisi tarkoitus lähteä lausuntokierrokselle kevään aikana, jolloin hallitus voisi antaa esityksen eduskuntaan syksyllä.
Valvonta on ruuhkautunut kanteluista
Kotihoitoa koskevien epäkohtailmoitusten ja kanteluiden määrä on lisääntynyt selvästi vuodesta 2016. Silloin voimaan tuli henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus palvelujen toteuttamisessa havaituista epäkohdista.
Vuonna 2016 aluehallintovirastoissa vireille tuli yhteensä 28 sosiaalihuollon kotipalveluihin liittyvää kantelua tai valvonta-asiaa. Vuonna 2020 vireille tulleiden asioiden määrä on kasvanut yli kolminkertaiseksi vuoteen 2016 verrattuna.
Suurimmassa osassa vireille tulleita asioita ensisijaiseksi toimialaksi on tilastoitu vanhustenhuolto, mutta mukana on myös pieni määrä esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelua tai vammaispalvelua koskevia kanteluita.
Eniten tapauksia on asukasluvultaan suurimpien Etelä-Suomen ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastojen alueilla.
Kotiin annettaviin palveluihin kuuluu sosiaalihuollon kotipalvelujen lisäksi myös kotisairaanhoito, johon liittyen aluehallintovirastoissa tuli viime vuonna vireille 37 kantelu- tai valvonta-asiaa.
Monessa kunnassa tai kuntayhtymässä kotona selviytymistä tukeva kotipalvelu sekä kotisairaanhoito on yhdistetty kotihoidon yksiköksi.
Aluehallintovirastojen asiantuntijoiden mukaan tilastointi ei ole aukotonta, mutta se antaa kuvaa siitä, missä määrin epäilyt laiminlyönneistä ja ongelmista kotihoidossa työllistävät valvontaviranomaisia.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston sosiaalihuollon ylitarkastaja Päivi Vainio sanoo erityisesti hoitajapulan näkyvän epäkohtailmoitusten ja kanteluiden määrässä.
Suurin ruuhkapiikki aluehallintovirastoissa nähtiin vuonna 2019, kun vanhusten hoivaan liittyviä ongelmia käsiteltiin paljon julkisuudessa.
Sumaa puretaan aluehallintovirastoissa edelleen. Moni tuolloin käsiteltäväksi otetuista kotihoitoa koskevista asioista odottaa vielä ratkaisuaan.
Korona kätkee osan ongelmista
Vuonna 2020 aluehallintovirastoissa vireille tulleiden sosiaalihuollon kotipalvelua koskevien asioiden määrä laski selvästi edellisvuoteen verrattuna. Vainion mukaan tilastoissa näkyy koronatilanteen vaikutus.
Epäkohtailmoitusten väheneminen voi kertoa piiloon jäävistä ongelmista, kun yksin asuvat vanhukset eivät voi koronaviruksen takia tavata omaisiaan. Lisäksi osa kunnista on tartuntariskin takia karsinut kotiin annettavia palveluita.
Kaikki vireille tulleet asiat eivät toki johda toimenpiteisiin tai moitteisiin.
Karkeasti neljäsosa vireille tulleista tapauksista on johtanut niin sanottuun hallinnolliseen ohjaukseen vuosina 2016–2018 tehdyissä ratkaisuissa. Viranomainen on siis havainnut toiminnassa selviä epäkohtia ja vaatinut tilanteen korjaamista.
Aluehallintovirastojen lisäksi kotihoidon valvovana viranomaisena toimii sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira, jonka käsiteltäväksi päätyy tyypillisesti vielä astetta vakavampia tapauksia. Niissä voidaan esimerkiksi epäillä hoitovirheen johtaneen kuolemaan.
Myös Valvirassa työmäärä kotihoitoa koskevissa asioissa on kasvanut. Vuonna 2020 vireille tuli 18 kantelu- ja valvonta-asiaa, jotka koskevat sosiaalihuollon kotiin annettavia palveluja. Vuonna 2017 niitä oli vain seitsemän.
Kotihoidon asiakasmäärän kasvuvauhti kaksinkertaistui muutamassa vuodessa
Etelä-Suomen aluehallintoviraston Päivi Vainion mukaan tyypillisissä aluehallintovirastossa käsiteltävissä tapauksissa on kyse siitä, että työvuoroissa olevien hoitajien määrä ei riitä kotihoidon vastuulla olevien asiakkaiden hoitamiseen. Myös osaamisessa voi olla puutteita. Hoitajien joukossa ei esimerkiksi ole tarpeeksi niitä, joilla olisi lääkehoitoon vaadittava koulutus.
– Kotihoidon asiakasmäärän kasvuvauhti kaksinkertaistui vuodesta 2016 vuoteen 2018. Silloin hallitus toteutti kärkihankkeen, jossa painotettiin kotiin annettavia palveluita ensisijaisena palvelumuotona. Resurssit eivät ole kasvaneet samassa suhteessa, mikä aiheuttaa sen, että työ on kuormittavaa ja henkilöstön vaihtuvuus on suurta, Vainio sanoo.
Kuormittavan työn takia hoitajia on Vainion mukaan myös paljon sairauslomilla, jolloin käytetään sijaisia ja tuntityöläisiä. Sen seurauksena asiakkaiden palveluiden laatu ja jatkuvuus kärsii.
Aluehallintovirastojen toimittamien tilastojen mukaan kaikkiaan 11 kuntaa tai kaupunkia on saanut neljän viime vuoden aikana moitteita henkilöstön mitoituksesta tai rakenteesta.
Osalla paikkakunnista samaan asiaan on kiinnitetty huomiota useita kertoja. Näet paikkakunnat oheisesta grafiikasta.
Kotihoitoon liittyvistä ongelmista on annettu hallinnollista ohjausta huomattavasti useammalla paikkakunnalla.
Myös palvelun laatuun ja sisältöön liittyvissä ongelmissa taustalla on Vainion mukaan usein henkilöstöpula ja siitä aiheutuva kiire.
– Asiakkaan aamulääkkeet saatetaan antaa vasta puoliltapäivin ja iltalääkkeet jo iltapäivällä, jolloin lääkehoito ei toteudu asianmukaisesti. Tämä taas kytkeytyy siihen, että henkilöstöä ei ole riittävästi paikalla, niin että palvelu voitaisiin toteuttaa asiakkaan tarpeiden ja hoitosuunnitelman mukaisesti, Vainio sanoo.
Vaaratilanteet ja henkilökuntapula kytköksissä
Aluehallintovirastojen huomautusten perusteella vaaratilanteet näyttävät toistuvan siellä, missä henkilökunnasta on pulaa. Esimerkiksi Malmin sairaalasta vuonna 2018 kotiutetun ja asuntoonsa unohtuneen vanhuksen hoidosta huomautuksen saanut Helsingin kaupungin kotihoito on ollut toistuvasti aluehallintoviraston tarkkailussa.
Aluehallintoviraston päätöksessä viime vuoden elokuulta todetaan, että virastoon on tullut vuodesta 2017 alkaen vireille yhteensä 15 Helsingin kaupungin kotihoitoa koskevaa valvonta- tai kanteluasiaa. Niissä ilmoitetaan epäkohdista asiakasturvallisuudessa, palvelun laadussa ja sisällössä sekä henkilökunnan resurssoinnissa.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston Helsingin kaupungin kotihoitoa koskevassa valvontapäätöksessä syksyltä 2020 selvitettiin vaarallista tilannetta, jossa vaikeasti muistisairas asiakas oli kaksi vuorokautta vailla hoitoa kotihoidossa tapahtuneiden virheiden vuoksi.
Avainnippu katosi, kotihoidossa ei reagoitu, kun asiakas ei tullut avaamaan ovea.
Kotihoitoalueen asiakkaiden avainnippu oli kadonnut, eikä kotihoidon henkilökunta reagoinut siihen, että asiakas ei itse tullut avaamaan ovea. Asiakkaan omaiset tekivät asiasta rikosilmoituksen. Vuonna 2018 sattunut tapaus nousi myös julkisuuteen (HS).
Poliisi ei jatkanut tapauksen tutkintaa, mutta aluehallintovirasto otti asian käsiteltäväkseen valvonta-asiana.
Kaupungin aluehallintovirastolle antamassa selvityksessä todetaan, että koko ketjussa ilmeni vakavia laiminlyöntejä ja huolimattomuutta. Tapauksen johdosta aloitettiin neljän työntekijän kurinpitomenettely, joista kolme johti suulliseen huomautukseen ja yksi kirjalliseen varoitukseen.
Aluehallintoviraston syksyllä 2020 antamassa ratkaisussa Helsingin kaupungin kotihoidon johtajille ja esimiehille annettiin huomautus.
Helsingin kotihoidon kehittämisestä vastaava palvelualueen johtaja Soili Partanen ja sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen johtaja Seija Meripaasi kirjoittavat sähköpostivastauksessaan Ylelle suhtautuvansa valvontaviranomaisten huomautuksiin vakavasti.
Heidän mukaansa Helsingissä on tehty useita toimia tilanteen parantamiseksi esimerkiksi yli sata uutta työntekijää palkkaamalla, mutta rekrytoinnissa on edelleen muiden kuntien tapaan haasteita.
Vastauksessaan Ylen tiedusteluun Helsingin kaupungin edustajat korostavat myös säännöllisiä asiakastyytyväisyyskyselyjä kotihoidon asiakkaille, joista viimeisimmässä syksyn 2020 kyselyssä kotihoidon kokonaisarvosanaksi annettiin heidän mukaansa 8,19.
Kuntien mielestä kotihoidon palvelut riittävät aiempaa paremmin – asiantuntijat skeptisiä
Valvontaviranomaisten puuttuessa peliin ongelmat ovat ehtineet kärjistyä jo pahoiksi. Ongelmat palveluiden riittävyydessä ja henkilöstön rekrytoinnissa koskettavat kuitenkin laajempaa joukkoa kuntia.
Noin neljännes kuntien ja kuntayhtymien vanhuspalveluista vastaavista ilmoittaa THL:n keväällä 2020 toteuttamassa kyselyssä ongelmista kotihoidon palveluiden riittävyydessä.
Tulos on selvästi parempi kuin vuonna 2018 toteutetussa kyselyssä, jolloin noin puolet kunnista ilmoitti ongelmista palveluiden riittävyydessä.
Asiantuntijat suhtautuvat skeptisesti kuntien optimistiseen arvioon kotihoidon palveluiden riittävyydestä. Tilastoista tai tutkimustiedosta ei löydy tukea sille, että palvelutarjonta olisi parantunut.
Myös koronatilanne vaikuttaa kuntien vastauksiin. THL:n johtavan asiantuntijan Sari Kehusmaan mukaan tällä hetkellä osa kotihoidon tarpeesta jää piiloon, mikä vaarantaa iäkkäiden terveyttä.
Koronariskin takia osa kunnista on rajoittanut kotihoitoa joiltain asiakasryhmiltä. Myös osa asiakkaista on jättänyt itse kotihoitoa käyttämättä. Tämä näkyy kyselyssä nurinkurisesti aikaisempia vuosia paremmin riittävinä palveluina.
Yli 30 kuntaa tai kuntayhtymää ilmoitti kyselyssä joutuneensa rajoittamaan kotihoidon käyntejä koronaepidemian takia.
Lähihoitajien ajoittaisista tai jatkuvista rekrytointivaikeuksista raportoi puolestaan suurin osa kunnista. Ainoastaan 8 prosenttia vastaajista ilmoittaa, että lähihoitajien rekrytoinnissa ei ole vaikeuksia. Lähihoitajat ovat suurin ammattiryhmä kotihoidossa.
Tilanne ei ole ole lähivuosina helpottumassa. Jatkossa myös ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoituksen vaiheittainen nosto lisää hoitohenkilöstön kysyntää.
Lue lisää kuntien rekrytointiongelmista:
Pelkkä kahvilla istuminenkin on tärkeä palvelu
Professori Teppo Krögerin mukaan kotihoidosta on tullut aikaisempaa vaativampaa ja intensiivisempää toimintaa.
Krögerin mukaan tutkimukset osoittavat, että kotihoidossa olevien asiakkaiden tarpeiden kasvaessa iso osa ikääntyneistä jää täysin tai osittain palveluiden ulkopuolelle. Puhutaan niin sanotusta hoivaköyhyydestä.
– Kotihoito on hankalassa tilanteessa, sillä tarpeet kasvavat joka suunnasta. Toisaalta kotihoidon käyttäjät tarvitsevat enemmän apua kuin aikaisemmin. Vaikka avun tarve kasvaa, ympärivuorokautisen hoidon paikat eivät lisäänny, Kröger sanoo.
Ennen kotiin annettaviin palveluihin kuului enemmän yhdessäoloa ja seurustelua, mutta asiakasmäärien ja työtaakan kasvaessa kotihoidosta on tullut osiin pilkottua ja tarkasti säädeltyä toimintaa.
– Kahvilla istuminen voi kuulostaa vähän joutavanpäiväiseltä ajankäytöltä, mutta se on sosiaalisten suhteiden ja tarpeiden näkökulmasta varsin merkittävää apua, Kröger sanoo.
Turun kotihoidossa yli 20 vuoden ajan työskennellyt hoitaja Sanna Bruun on nähnyt muutoksen omakohtaisesti.
– Ei hoitajilla ole aikaa samalla tavalla kuin ennen. Kun itse aloitin, niin päivässä saattoi olla 3–5 asiakaskäyntiä, kun tänä päivänä yhdellä hoitajalla voi olla 20 käyntiä, Bruun sanoo.
Lounais-Suomen aluehallintovirasto on vuonna 2018 antanut huomautuksen Turun sosiaali- ja terveyslautakunnalle asiakkaiden palvelutarpeisiin nähden riittämättömästä henkilöstömäärästä.
Varaluottamusmiehenä Turun kotihoidossa toimivan Bruunin mukaan tilanne ei ole parantunut ja huono palkkaus vaikeuttaa työntekijöiden saamista.
– Asiakkaat kaipaisivat ennen kaikkea läsnäoloa ja kuuntelemista. Kyllä asiakas huomaa hoitajan kiireen, vaikka hoitaja yrittää parhaansa, että kiire ei näkyisi, Bruun sanoo.
Turun kaupungin avopalvelujen johtajan Anne Vuorisen mukaan Turun kotihoidossa on tehty paljon toimia vuoden 2018 jälkeen tilanteen parantamiseksi. Esimerkiksi varahenkilöstön määrää on vahvistettu ja henkilöstön tulospalkkausjärjestelmää on kehitetty.
Sähköpostivastauksessaan Ylelle Vuorinen kiinnittää myös huomiota siihen, että aluehallintovirasto on ollut tyytyväinen Turun kaupungilta edellyttämiinsä selvityksiin.
Henkilöstön saatavuus on kuitenkin Vuorisenkin mukaan edelleen ongelma eikä osaavaa hoitohenkilökuntaa ole saatavilla tarpeeksi.
Kotihoitoon Suomessa tarvittaisiin vähintään puoli miljardia euroa lisää.
Professori Teppo Kröger
Sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltavassa vanhuspalvelulain uudistuksessa yhtenä tavoitteena on vahvistaa kotihoidon henkilöstön riittävyys.
Professori Krögerin mukaan ongelmat eivät ratkea taikatempuilla tai näennäisillä reformeilla. Resurssit on saatava kuntoon. Se tarkoittaa lisää rahaa.
– Kotihoitoon Suomessa tarvittaisiin vähintään puolen miljardin euron lisäys vuosittaisiin määrärahoihin. Sillä päästäisiin muiden Pohjoismaiden tasolle. Kotihoito on suomalaisen vanhuspalvelujärjestelmän peruspilari ja on välttämätöntä, että ympärivuorokautisen hoidon lisäksi myös se saadaan kuntoon, Kröger sanoo.
Lisää aiheesta: