Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Suomessa on tahoja, jotka hyötyvät taloudellisesti rokotevastaisen tiedon levittämisestä. Tämä käy ilmi Ylen laajasta selvityksestä.
Yle analysoi tietoja noin kahdestasadasta henkilöstä ja ryhmästä, jotka levittävät aktiivisesti rokotevastaista tietoa.
Eri tahot keräävät rahaa lahjoituksina sekä markkinoivat palveluita ja tuotteita. Tässä jutussa keskitymme erityisesti siihen, miten tahot keräävät rahaa.
Ylen selvityksen perusteella kaikkien rokotevastaisten toimijoiden rahankeräystavat eivät ole lain määräysten mukaisia. Osa henkilöistä oli valmiita jopa kiertämään lakia rahan saamiseksi.
Erään lahjoituksia keräävän tahon toiminnassa on mukana henkilö, joka on saanut tunnetusta petosvyyhdistä talousrikostuomion.
Keitä verkostoon kuuluu
Suomessa rokotevastaista tietoa levittävät salaliittoteoreetikot, tietyt uskonnolliset tahot, yksittäiset henkilöt sekä verkkosivustot ja ryhmät, jotka suhtautuvat koronarajoituksiin kielteisesti.
Ylen selvityksen perusteella aktiivisia henkilöitä ja ryhmiä on noin kaksisataa. Nämä käyvät keskustelua eri sivustoilla kuten Tokentubessa, Gabissa, Bitchutessa ja Patreonissa. Rokotevastaiset vaikuttavat myös erilaisissa ryhmissä, joita on muun muassa Whatsapp-, Telegram-, Mewe- ja Discord -sovelluksissa.
Yle löysi kymmeniltä henkilöiltä samantyyppisen toimintamallin. He vastustavat hallituksen rajoituksia, pitävät viranomaisia ja suuria medioita epäluotettavina, kertovat olevansa kansan puolella, korostavat hyvinvoinnin tärkeyttä ja lukuisissa tapauksissa myyvät palveluita ja tuotteita.
Kyseinen ilmiö on havaittu aiemmin muun muassa Yhdysvalloissa, jossa rokotevastaisuudesta on kehittynyt jo miljardibisnes. Tämä selviää riippumattoman Center of Countering Digital Hate -tutkimusyhteisön eli CCDH:n raportista.
Vuonna 2019 julkaistussa yhdysvaltalaistutkimuksessa puolestaan selvisi, että disinformaatiota levittävät voimakkaasti isot järjestöt. Tutkimuksen mukaan yli puolet Facebookin rokotteisiin liittyvästä väärästä tiedosta on kahden yhdysvaltaisen rokotevastaisen ryhmän levittämää.
Myös Suomessa eri tahot ovat löytäneet toisensa ja tekevät yhteistyötä. Ylen selvityksessä käy ilmi, että samat aktiivit vaikuttavat eri ryhmissä, kuten terveydenhoidon henkilökuntaa kokoavassa Koronarealisteissa, verkkosivustoissa, kuten Vastavalkeassa ja Avoimessa Mediassa sekä erilaisissa koronarajoituksia vastustavissa yhteisöissä.
Suomessa ei ole toistaiseksi tutkittu, kuinka paljon rokotevastaisuudessa liikkuu rahaa. Siitä on myös vaikea saada selvää, sillä rahaliikenne on pankkisalaisuuden alaista tietoa.
Ylen selvityksestä käy ilmi, että lahjoituksia pyydetään hyvin avoimesti. Selvää on myös se, että jotkut onnistuvat pyynnöillään hankkimaan rahaa.
Tukijat lahjoittavat tubettajille
Rokotevastaisten tubettajien saamaa tuottoa voi osaltaan arvioida julkisten tietojen perusteella, kuten heidän tukijoidensa määrällä.
Yksi aktiivisimmista tubettajista on Yazka Love, joka julkaisee videoita eri alustoilla. Yazka tuli tutuksi takavuosina tv- ja radiotoimittajana. Hänellä oli helmikuun alussa Tokentubessa ja Patreonissa tukijoita yhteensä 120. Tokentube ja Patreon ovat sivustoja, joissa voi tukea rahallisesti tubettajaa valitsemallaan summalla.
Jokainen tukija maksaa Yazkalle kuukausittain 5–600 euroa. Näin ollen jos lahjoittajien määrä pysyy vakiona, Yazka ansaitsee vähintään noin 7 000 euroa vuodessa. Tämän lisäksi Yazka pyytää lahjoituksia suoraan Paypalin kautta.
Vuonna 2019 Yazka sai ansiotuloja vajaat 10 000 euroa. Hänellä myös on yritys. Toissa vuonna liikevaihtoa kertyi vajaat 38 000 euroa. Yhtiöllä ei siis ollut käytännössä kuin hyvin vähäistä toimintaa.
Yle pyysi Yazkalta haastattelua rokotevastaisten sisällön tekemisestä ja rahallisista tukijoista. Yazka vastasi soittoon, mutta katkaisi puhelun kuultuaan soittajan olevan Yleisradiosta.
Tämän jälkeen Yazkalle lähetettiin haastattelupyyntö tekstiviestinä, johon hän vastasi tekstiviestillä. Viestissä oli kuva Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen rahoittajista. Kuvan tekstissä kysytään, mihin rahat on käytetty sekä mitä vastapalveluksia rahoittaja on saanut.
Perinteisen rahan lisäksi videobloggareiden keskuudessa liikkuu virtuaalivaluuttaa. Ylen selvityksestä käy ilmi, että osa vaikuttajista ottaa lahjoituksen myös bitcoineina.
Näin toimii muun muassa uskollisen fanijoukon seuraama salaliittotubettaja Vesa Äijälä eli Wespa. Äijälän lahjoitussummaa on vaikea laskea, koska hän pyytää rahaa suoraan tilinumerolla.
Äijälä on tehnyt videoita noin 14 vuoden ajan. Kolme vuotta sitten hänen videonsa olivat keränneet yli kaksi miljoonaa katsojaa, Äijälä kertoo yhdellä Youtubevideollaan.
Ylen toimittajan tiedusteli anonyymisti, mihin Äijälä käyttäisi lahjoituksena saatavat rahat. Vastaus on selkeä:
Lahjoitusten pyytäminen eli donaaminen on tuttua pelimaailmasta, jossa pelaajat pyytävät lahjoituksia katsojilta. Tyypillisesti donaamisella halutaan tukea tekijän sisältöjä.
Normaaliin kaupankäyntiin, kuten ruoan tai bensan ostamiseen, ei sovelleta rahankeräyslakia. Kyse ei siis ole rahankeräyksestä, jos myydään vaikkapa pääsyä videoihin, jotka ovat maksumuurin takana. Silloin ostaja saa rahalleen vastineeksi sisältöä.
Jos videot ovat kaikkien nähtävillä, rahalle ei saa katetta. Tämänkaltainen vastikkeeton rahankeräys ilman lupaa on laitonta ja täyttää rahankeräysrikoksen tunnusmerkit, muistuttaa poliisihallituksen ylitarkastaja Emmi Tengman. Hän ei kuitenkaan ota kantaa yksittäistapauksiin eikä kommentoi Yazka Loven tai Äijälän tapaa kerätä tukea.
Jos rahaa haluaa kerätä vastikkeettomasti, siihen tarvitaan rahankeräyslupa tai pienkeräysilmoitus. Yksityishenkilö ei voi saada rahankeräyslupaa. Sellaista ei ole Yazkalla, Wespalla eikä monella muullakaan rokotevastaisella taholla.
Yle pyysi Äijälältä kommenttia siitä, minkä verran hän saa lahjoituksia tililleen, sekä perusteluja toimintansa laillisuudesta. Äijälä ei vastannut Ylelle.
Vain yksi oli tehnyt ilmoituksen
Yle vertasi kerättyä aineistoa rokotevastaisista toimijoista poliisilta saatuihin tietoihin siitä, keille oli myönnetty rahankeräyslupa ja ketkä olivat tehneet pienkeräysilmoituksen.
Ainoa Ylen tutkima rokotevastainen taho, jolla on rahankeräyslain mukainen pienkeräysilmoitus, on Vapauden Puolesta -ryhmä.
Kyseinen ryhmä on järjestänyt mielenilmauksia ja suoria lähetyksiä, joissa levitetään vääristeltyä tietoa virusepidemiasta ja rokotteista. Ryhmän aktiivit ovat myös muun muassa jakaneet rokotevastaisia esitteitä postilaatikoihin.
Pienkeräysilmoituksen tekijä Sari Breilin kertoo Ylelle sähköpostitse, että Vapauden Puolesta ei ole rokotevastainen.
Olemme ryhmä tavallisia ihmisiä, jotka haluaa tuoda esiin tietoa, jota ei esim. Suomen uutiskanavilla "saa" kertoa. Sensuuri, leimaaminen ja tiedon pimittäminen on ollut todella kovaa eri somealustoilla, mikä on yllättänyt monet: Miten edes on mahdollista, että Suomessa, vapaassa maassa, tapahtuu tällaista? Olemme tottuneet näkemään sensurointia mm. Kiinassa, Pohjois-Koreassa ja Venäjällä, mutta ei meillä. Siksi koemme tärkeäksi, että myös kriittistä tietoa ja tiedettä tuodaan esiin. Yritämme jakaa tietoa niin neutraalisti ja asiallisesti kuin vain voimme.
Rokotevastaisuutta ei mainita ryhmän tekemässä pienkeräysilmoituksessa. Ilmoituksen tekijät ovat kuvailleet Länsi-Uudenmaan poliisille hakuilmoituksessa rahojen käyttötarkoitusta näin:
Kerätyt varat käytetään yleishyödyllisesti inhimillisyyden, sananvapauden ja itsemääräämisoikeuden puolesta järjestettävien maksuttomien ja avointen yleisötapahtumien järjestelykuluihin. Lisäksi pienkeräystuotoilla on tarkoitus kattaa kuluvan vuoden (2020) tapahtumajärjestelyistä aiheutuvia kuluja. Mikäli keräystuotot ylittäisivät kuluvan vuoden (2020) tapahtumajärjestelykulut, loput tuotoista käytetään vuoden 2021 tapahtumajärjestelyihin.
Mikäli tapahtumajärjestely jatkossa esim. lakisääteisesti estyisi, varat käytetään viestintäkuluihin esimerkiksi online-webinaarien järjestämiseen inhimillisyyden, sananvapauden ja itsemääräämisoikeuden puolesta.
Pienkeräyksellä saa kerätä korkeintaan 10 000 euroa, ja keräys saa kestää enintään kolme kuukautta. Breilinin arvion mukaan tammikuussa loppunut keräys on tuottanut alle tuhat euroa ja siihen on osallistunut pieni joukko ihmisiä.
Karkea arvio on noin 15 henkilöä plus kolehtikeräys yhdessä tapahtumassa.
Suomen laki kieltää rahan keräämisen yleistä turvallisuutta tai järjestystä vaarantavan toiminnan järjestämiseksi. Voitaisiinko rokotevastainen toiminta katsoa tällaiseksi?
Viranomaisten toimintaa tai hallituksen linjauksia tulee voida arvostella ja eriäviä mielipiteitä pitää saada esittää. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sananvapauden nimissä voisi tehdä mitä tahansa, kuten esimerkiksi loukata toisen oikeuksia, vaarantaa turvallisuutta ja muiden terveyttä tai kannustaa ihmisiä laittomuuksiin.
Poliisihallituksen ylitarkastaja Emmi Tengman kertoo, ettei koskaan Poliisihallituksen historiassa ole tarvinnut ottaa kantaa siihen, millaisen tiedon levittämiseen voi kerätä rahaa.
Jos esimerkiksi hallituksen päättämiä pandemiarajoituksia ja -määräyksiä kannustettaisiin voimakkaasti rikkomaan, voisi olla mahdollista kieltää pienkeräys. Tengman arvioi, että tapauksen pitäisi olla räikeä.
Mitä voimakkaammin kannustetaan ihmisiä toimimaan rajoitusten vastaisesti tai olemaan noudattamatta niitä, sitä lähempänä keräyksen kieltämistä ollaan.
Tällaisissa tapauksissa poliisilaitos voi esimerkiksi kieltää pienkeräyksen järjestämisen tai kerättyjen varojen käytön.
Lahjoituksia ilman lupaa
Rahankeräyslupien puuttumisesta huolimatta lahjoitukset kelpaavat joillekin tahoille. Tukea pyydetään usein verkkosivuilla ja lisätietoa maksutavoista saa sähköpostitse. Yle selvitti asiaa lähettämällä eri tahoille anonyymiä sähköpostia.
Verkkosivusto Vastavalkean päätoimittaja Tauno O. Mehtälä ilmoittaa sähköpostitse, että heidän toimitussihteerinsä henkilökohtainen taloustilanne on vaikea ja se kaipaa pikaista apua. Mehtälä antaa toimitussihteerin tilinumeron maksua varten.
Päivää myöhemmin Mehtälä vielä tarkentaa ohjetta.
Vastavalkea on rahapulassa. Se on muun muassa kiistellyt Ylen kanssa oikeudessa Ylen julkaiseman jutun oikaisusta. Rovaniemen hovioikeus velvoitti Vastavalkean maksamaan Ylen oikeudenkäyntikulut, jotka ovat nyt ulosotossa.
Poliisihallitus arvioi, että kuvatun kaltaiset viestit herättävät monia kysymyksiä ja viittaukset seuraamusten välttämiseksi voisivat kiinnostaa vähintäänkin verottajaa.
Kun Yle kysyi haastattelussa Mehtälältä, minkä verran Vastavalkea saa rahallista tukea lahjoituksina, Mehtälä totesi summan olevan “minimaalinen”. Mehtälän mukaan Vastavalkealla on ollut vain yksittäisiä tukijoita eikä tällä hetkellä tukijoita ole yhtään.
Mehtälä kiistää, että lahjoituksia olisi ohjattu yksityishenkilöiden tileille.
– Tämä oli ensimmäinen tilanne ja arvelin, että siellä on joku koira haudattuna, Mehtälä sanoo toimitussihteerin tilinumeron välittämisen syyksi.
Toimitussihteeri puolestaan kommentoi, ettei ole ottanut lahjoituksia vastaan tililleen, mutta se olisi hänestä kuitenkin mahdollista.
– Kyllä minulle voi ohjata rahan, jos sellaista olisi tulossa. En näe ongelmaa siinä. En ole perehtynyt juridiikkaan, mutta ensimmäiseksi pitäisi selvittää tarkkaan, mistä raha tulee.
Avoimen laskun mahdollisuus
Paluu Viisauteen -sivustoa pyörittävän kauppatieteiden maisteri Tony Seleniuksen vastaa Ylen anonyymiin sähköpostikyselyyn. Hän kertoi voivansa kirjoittaa laskun kysyjän haluamalle summalle.
Hän ei mielellään tekisi avointa laskua, koska se tarkoittaa manuaalista työtä.
Viestissään hän kertoo, että parempi vaihtoehto olisi tukea toimintaa ostamalla Paluu Viisauteen Oy:ltä terveysvalmennusta, mutta sitä ei ole vielä tarjolla.
Yle tavoitti Seleniuksen puhelimitse. Hän ei kuitenkaan halunnut puhua asiasta puhelimessa vaan pyysi Yleä lähettämään hänelle sähköpostia. Selenius kertoo Ylelle, että suurennuslasin alla oleminen tarkoittaa julkisuutta.
Kun henkilö astuu omalla nimellään julkisuuteen ja hänen antamansa lausunnot eroavat valtamedian ylläpitämästä yleisestä narratiivista, henkilö saattaa joutua erityisen huomion kohteeksi eli toisin sanoen ”suurennuslasin alle”.
En ota rahaa vastaan omalle tililleni, koska olen päättänyt hoitaa raha-asiat yritykseni kautta.
Talousrikoksesta tuomittu kerää rahaa herätyskristilliselle yhteisölle
Ylen selvityksessä paljastuu myös, että yhtä rahaa keräävistä tahoista pyörittää talousrikoksesta tuomittu. Herätyskristillistä Rapsodia-sivustoa ylläpitää Jussi-Pekka Saarela.
Saarela on tuomittu niin sanotussa Sparecom-jutussa. Rovaniemen hovioikeus langetti hänelle kaksi vuotta ja kymmenen kuukautta vankeutta törkeästä petoksesta ja väärennöksestä vuonna 2014. Lisäksi Saarela sai liiketoimintakieltoa viisi vuotta.
Saarela ja hänen yrityskumppaninsa tekivät kauppaa tietokoneohjelmilla ja -laitteilla. Puutteelliset ja harhaanjohtavat sopimukset olivat arvoltaan yli 1,8 miljoonan euroa. Uhreja oli 135. Suurin osa rikoksen uhreista oli pienyrittäjiä.
Saarela julkaisee Rapsodia-sivustolla säännöllisesti väärää tietoa epidemiasta ja paikkansapitämättömiä videoita, joista suurin osa on käännöksiä ulkomaisilta rokotevastaisilta sivuilta. Myös Rapsodia pyytää lahjoituksia verkkosivuillaan ja lisätietoja asiasta saa sähköpostitse.
Kun Yle kysyi anonyymillä viestillä, miten lahjoituksen voi tehdä, vastauksena lähetettiin Paypal-tili. Viestin lähettänyt Rapsodia-tiimiläinen ei kertonut, kenen tili on.
Rapsodia on osa maailmanlaajuista Loveworld-seurakuntaverkostoa. Ylen selvityksen perusteella Rapsodialta ja Loveworld-seurakunnalta puuttuu rahankeräyslupaa.
Rapsodia-tiimiin kuuluva Eveliina Riikola vastasi Ylen kommentointipyyntöön sähköpostilla ja kertoi PayPal-tilin kuuluvan hänelle.
– Joskus ihmiset tahtovat itse omasta aloitteestaan antaa pieniä summia rahaa, joten olemme tarjonneet heille siihen mahdollisuuden, että voivat lahjoittaa ihan vain yksityishenkilöltä suoraan toiselle yksityishenkilölle, Riikola kirjoittaa.
Riikola kieltää rapsodian pyytävän lahjoituksia.
Rapsodia ei vastaa lainkaan siihen, kuinka he käyttävät lahjoitukset eivätkä kommentoi mitenkään Jussi-Pekka Saarelan rikostuomiota. Riikola kirjoittaa pitkässä sähköpostissaan Ylelle, että Rapsodia-yhteisö rukoilee toimittajan puolesta ja toivoo hänen näkevän totuuden kaikissa asioissa.
Me uskomme Jumalan hyvyyteen ja elämää muuttavaan voimaan. Näemme ja kuulemme kaiken aikaa aivan upeita todistuksia siitä, miten ihmisten elämät todella muuttuvat negatiivisista sekasotkuista Pyhän Hengen uudistavan voiman kautta jumalalliseen kukoistukseen, rauhaan, rakkauteen, rehellisyyteen ja vastuullisuuteen.
Rapsodia on tehnyt yhteistyötä uskonnollisen TV7-kanavan kanssa. TV7 on antanut yhden netti-tv-kanavansa rapsodian käyttöön.
Kanavan toimitusjohtaja Martti Ojares sanoo Ylelle puhelimessa, että TV7:n rooli on toimia kuin autonkuljettajana Rapsodialle.
– En itse henkilökohtaisesti ole edes jaksanut katsoa sitä.
Tunnin kuluttua Ojares soittaa Ylelle uudestaan ja kertoo Rapsodian ”laitettavan kokonaan pois”.
Seuraavan tunnin kuluttua Ojares soittaa kolmannen kerran. Tuolloin asia on kertoa, että TV7 irtisanoutuu rokotevastaisuudesta.
Ojaresin mukaan TV7-kanavalta ei tule sisältöä, joka olisi yhteiskunnan päätöksiä torjuva.
– TV7 ei ole koskaan eikä tule ottamaan mitään omaa selvää kantaa rokotteisiin, vaan nojaudumme yhteiskunnan tietämykseen ja päätöksiin.
– Laajasti on tuotu esiin, minkä suosituksen TV7 antaa. Me uskomme siihen, että paras turva on Jumalassa ja Raamatun sanassa, Ojares jatkaa.
Rokotevastaista materiaalia levittävien mukaan yksityishenkilöt tukevat toimintaa pienimuotoisesti joko omalla työpanoksellaan tai vähäisellä rahasummalla. Kuitenkaan useimpien tahojen rahankeräystavat eivät kestä päivänvaloa.
Vaikka rahaa liikkuu Suomessa vähän verrattuna Yhdysvaltojen rokotevastaiseen bisnekseen, verkosto toimii kuitenkin Suomessa aktiivisesti. Erilaiset rokotekriittiset ryhmät kokoavat yhteen tuhansia suomalaisia.
Ylen selvityksen perusteella rokotevastaisuus ei kuitenkaan vaikuta muodostuvan merkittäväksi bisnekseksi Suomessa.
Lue lisää:
Mikrosiruja koronarokotteessa? Näin perätön tieto rokotteista leviää koronaepidemian myötä
Jenny Matikainen: Salaliittoteorioilla on enemmän valtaa kuin koskaan aiemmin
Katso SVT:n dokumentti Rokotevastaisuuden soturit Yle Areenassa