Kun taistelu koronapandemian voittamiseksi etenee, rikolliset pysyttelevät ajan hermolla. Nyt vedotaan ihmisten patoutuneeseen matkustushaluun kauppaamalla heille väärennettyjä todistuksia negatiivisesta koronatestituloksesta.
Moni maa vaatii tuoreen todistuksen maahan saapuvilta.
Useimmissa koronahuijauksissa rikolliset rahastavat väärillä lupauksilla; koronarokotteista, suojavarusteista, rakkaudesta ja mistä hyvänsä, minkä avulla uskovat voivansa puristaa hyväuskoisilta rahaa tai urkkia heidän henkilötietojaan.
Todistushuijaus poikkeaa monista muista koronapandemian poikimista huijauksista siinä, että se edellyttää rikollista mieltä myös ostajalta.
Testitodistuksia muutamalla kympillä
Britanniassa Lontoon Lutonin lentokentällä pidätettiin tammikuussa kolmikymppinen mies epäiltynä väärennettyjen negatiivisten koronatestitodistusten kauppaamisesta, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC.
Kroatiassa jäi pelkästään yhtenä tammikuisena viikonloppuna kiinni 45 ihmistä, jotka yrittivät päästä maahan Bosniasta väärennetyn testitodistuksen turvin, Total Croatia News -nettilehti sanoo.
Useissa Euroopan maissa toimiva irlantilainen rikollisjengi Rathkeale Rovers tehtailee myyntiin väärennettyjä koronatestitodistuksia, varoittaa Euroopan poliisiorganisaatio Europol The Irish Timesin mukaan.
Väärentäjiä on jäänyt kiinni myös muun muassa Espanjassa, Ranskassa ja Hollannissa. Hinnat vaihtelevat muutamasta kympistä satoihin euroihin.
Europol julkaisi kuun alussa varoituksen, jonka mukaan rikolliset todennäköisesti pyrkivät myymään väärennettyjä testitodistuksia niin kauan kuin matkustusrajoitukset ovat voimassa.
Europol toteaa, että nykyisellä tekniikalla rikolliset pystyvät tekemään korkeatasoisia väärennöksiä.
Syy sille, että todistuksen ostaja on valmis huijaukseen voi olla esimerkiksi vaikeus päästä testiin tai halu säästää jopa satojen eurojen testausmaksu.
Koronarokotusten käynnistyttyä on alkanut ilmestyä myös väärennettyjä rokotustodistuksia, kertoo Travel Weekly -lehti.
Todistusten väärentäjiä voi uhata maasta riippuen jopa vuosien vankeus ja mittavat sakot. Väärennetyn todistuksen ostaja voi hänkin saada mojovan sakon, esimerkiksi Kanadassa yli 3 000 euroa.
Kaupan sitä, mistä kysyntää
Erilaiset huijaukset eivät ole mikään uusi asia, mutta koronapandemia on luonut etenkin nettihuijauksille otollista maaperää.
Huijarit kauppaavat ihmisille sitä, mitä he kulloinkin kaipaavat: suojavarusteita, kun niistä on pula, koronalääkkeitä tai kotitestejä, kun niitä ei ole olemassa, rokotteita, kun niitä joutuu jonottamaan.
Kun rahansa on antanut huijarille, vastineeksi saa väärennetyn tuotteen tai ei yhtään mitään. Jälkimmäinen vaihtoehto voi olla usein parempi: pahimmillaan huijarin myymät aineet voivat jopa tappaa.
Keskeinen kauppapaikka on pimeä verkko, jonne esimerkiksi koronarokotteen myynti-ilmoituksia ilmestyi ennen kuin rokotukset olivat edes alkaneet.
Lue lisää:
Tietoja kalastellaan
Huijauksen uhri voi menettää myös enemmän kuin pelkän huijaustuotteen hinnan. Häntä voidaan esimerkiksi pyytää täyttämään netissä henkilötietolomake luottokorttitietoineen, ja näin rikollinen saa tiedot haltuunsa.
Huijaussivustolle menevän koneelle voidaan myös asentaa haittaohjelma, joka altistaa kyberhyökkäyksille tai tekee koneen toimintakyvyttömäksi.
Ihmiset voivat esimerkiksi saada viestejä, joiden linkkejä klikkaamalla kyberhyökkääjä saa haltuunsa uhrin salasanan tai muita arkaluonteisia tietoja
Huijarit voivat viesteissä vedota vaikkapa ihmisen tiedon- tai auttamishaluun. Avustuksia on pyydetty olemattomien avustusjärjestöjen nimissä tai tekeytymällä tunnetuksi järjestöksi. Apua antavalta pyydetään muun muassa pankkitietoja, joita sitten käytetään tilien tyhjentämiseen.
Muun muassa Maailman terveysjärjestö WHO on varoittanut, että huijarit ovat lähettäneet viestejä järjestön nimissä. WHO korostaa, ettei se koskaan lähetä viestejä, joissa pyydetään tilitietoja.
Myös etsimällä itse tietoja netistä voi joutua huijaussivustolle. Esimerkiksi joulukuussa Yhdysvaltain oikeusministeriö sulki kaksi sivustoa, jotka oli väärennetty esittämään koronarokotteita valmistavan Modernan ja hoitoa kehittävän lääkeyhtiö Regeneronin sivuja. Huijarit kalastelivat sivustoilla ihmisten henkilötietoja.
Kesällä vastaava huijaus tehtiin Microsoftin nimissä.
Huijauksia on tullut myös puhelimitse. Tietoja kalasteleva soittaja voi esiintyä esimerkiksi terveydenhuollon työntekijänä. Eräs yhdysvaltalaisnainen puolestaan oli vähällä menettää 30 000 dollaria, kun summaa pyysi puhelimitse hänen pojanpojakseen esittäytynyt huijari.
– Vannon, että tämä (soittaja) kuulosti aivan häneltä (pojanpojalta), nainen kertoi The Los Angeles Times -lehdelle.
Huijarit eivät ole unohtaneet koronaeristysten lisäämää yksinäisyyttä ja rakkaudennälkää. Esimerkiksi Britanniassa nettideittailuun liittyvät rahahuijaukset lisääntyivät viime vuonna viidenneksellä.
Uhrit menettivät huijauksissa yli 77 miljoonaa euroa, mikä on enemmän kuin nettishoppailuun liittyvissä huijauksissa, kertovat viranomaiset Britannian yleisradioyhtiön BBC:n mukaan.
Lue myös:
Helsinkiläisille on tarjottu olemattomia koronarokotusaikoja huijausviesteissä
Poliisi otti kiinni Virolahdella ovelta ovelle väärennettyjä koronaroketteita kaupitelleen