Kolttakulttuurisäätiö on saanut yhteensä 200 000 euron apurahan Suomen kulttuurirahastolta. Ǩiõllpieʹzzest škoouʹle – kielipesästä kouluun -hanke sai kaksivuotisen apurahan kolttasaamelaisten lasten ja nuorten omakielisen koulupolun tukemiseen ja koltansaamenkielisen kouluopetuksen kehittämiseen.
Hankerahoitus on suuri ilouutinen noin 300 puhujan koltansaamen kieliyhteisölle.
Kolttakulttuurisäätiön asiamies Mari Korpimäki kertoo, että koltansaamenkieliset kielipesät eli kielikylpyä tarjoavat päiväkodit toimivat jo varsin onnistuneesti Ivalossa ja Sevettijärvellä. Haasteita seuraakin päiväkodin jälkeen.
– Lapset oppivat kielipesässä koltansaamen kielen tosi hyvin. Tällä hetkellä ongelmana on se, että kielipolku katkeaa siinä vaiheessa, kun mennään kouluun, kertoo Korpimäki.
Kumppanusopettajat lasten oppimisen tukena
Koltansaamen kieli on edelleen erittäin uhanalainen. Suuri osa koltansaamenkielisistä aikuisista ei osaa lukea tai kirjoittaa omaa äidinkieltään, sillä kirjakieltä on aloitettu kehittämään ja opettamaan koulussa vasta 1970-luvulla. Tällä hetkellä koltansaamenkielisten lasten oikeus saada koltansaamenkielistä opetusta ei täyty.
Hankkeen yhteyteen on suunniteltu uudenlainen oppimisen malli. Tavoitteena on, että lapset voisivat koltansaamenkielisten kumppanuusopettajien tuella saada opetusta useissa eri oppiaineissa.
Hankkeessa pilotoidaan koltansaamenkielinen kumppanuusopettajuus ja kehitetään opetusmateriaalia ja työtapoja, jotka mahdollistavat koltansaamenkielisen kouluopetuksen toteutumisen.
Tällaista mallia ei ole aikaisemmin toiminut saamelaisopetuksessa, sanoo itsekin kieltä opettava koltansaamen kielijaoston puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.
– Jos haluamme, että koltansaamen kielenopetus kehittyy, on tämä askel otettava. Kumppanuusopettajamalli tulee olemaan kouluille ja kunnille apuna, uskoo Sanila-Aikio.
Pyrkimyksenä on myös kehittää uhanalaiselle kielelle aineenopetusta, jota ei aiemmin ole ollut laisinkaan.
– Jotta koltansaamen kieli etenee ja pystyisimme tarjoamaan lapsille mahdollisuuksia laajentaa omaa kielitaitoaan kielenopetuksen ulkopuolelle, on aineopetuksen kehittäminen äärimmäisen tärkeää, painottaa Sanila-Aikio.
Tavoitteena vahvempi koltansaamenkielinen opintopolku Suomessa
Jo ensi kuussa rekrytoidaan kaksi niin kutsuttua kumppanuusopettajaa, niinpä työ päästään aloittamaan pikaisesti.
– Ensi syksynä meillä on verkosto valmiina. Silloin olemme työn touhussa jo pitkällä. Pääsemme tekemään oppimateriaalia yhdessä opettajien kanssa juuri siihen tilanteeseen ja toiveisiin, mitä kullakin opettajalla on, kertoo Mari Korpimäki Kolttakulttuurisäätiöstä.
Vanhemmat halutaan tiiviisti mukaan koltansaamenkielisen koulupolun rakentamiseen. Tarkoituksena on muun muassa selvittää, miksi osa vanhemmista ei valitse lapsilleen lainkaan koltansaamenkielistä opetusta.
Suomen kulttuurirahasto jakoi määrärahoja useille saamelaistoimijoille
Suomen kulttuurirahasto myönsi saamelaiskulttuuria tukeviin hankkeisiin yhteensä kymmenen apurahaa.
Kolttakulttuurisäätiön apurahan lisäksi professori Arja Rautio ja saamelaisista, suomalaisista ja kanadalaisista tutkijoista koostuva työryhmä saa 100 000 euron apurahan saamelaisten poronhoitajien hyvinvointia ja voimavaroja selvittävään tutkimukseen.
Saamelaiskäsityön yhdistys Sámi Duodji ry saa 22 000 euron Saamelaiskulttuuri taiteena Utsjoen hoitolaitoksiin -hankkeeseen. Tuki jaetaan Taidetta hoitolaitoksiin -apurahana.
Sevettijärven ortodoksiselle hautausmaalle myönnetään hakemuksetta 4 000 euroa jäkälän hankintaan. Tällä summalla saadaan korjattua porojen vuosi sitten hautausmaalla aiheuttamia tuhoja.