Pohjanmaalla tutkinnassa olevassa halal-teurastusjutussa epäillään yli 2 000 lampaan päätyneen myydyksi elävinä teurastettavaksi tavalla, joka on Suomessa laiton. Määrä on yhä kasvanut, ja tutkinta ulottuu taaksepäin jo vuoteen 2012.
Näin on päässyt käymään, vaikka eläimet on kirjattu lammas- ja vuohirekisteriin, joka alunperin on luotu nimenomaan siksi, että eläimet voidaan jäljittää. Esimerkiksi eläinten poistoista ja siirroista pitää raportoida seitsemän päivän sisällä.
Rekisteriä ja valvontaa pidetään tiukkana, sillä jo korvamerkin tippuminen lampaalta johtaa merkintään siitä, että tilalla on lieviä puutteita. Lähtökohtana on kuitenkin luottamus siihen, että ilmoitukset tehdään lain vaatimalla tavalla.
– Kristallipalloa ei ole sen varalta, jos joku tekee väärin tai jättää jotain tekemättä. Sama kuin jos kysyisi, miksi kaikki salakuljettajat eivät jää kiinni, sanoo yksikönjohtaja Jaana Mikkola Ruokavirastosta.
Virasto on maan korkein eläinsuojeluvalvonnasta vastaava viranomainen.
Rekisteri ei siis hälytä epäilyttävistä ilmoituksista tai ilmoitusten puuttumisesta. Hälytysjärjestelmää on kyllä ideoitu niin Ruokavirastossa kuin muuallakin, mutta ajatus ei ole realistinen, sillä samaan kasaan sujahtaisivat niin myöhästyneet tai unohtuneet ilmoitukset kuin laittomasta toiminnasta kertovatkin.
– Tulosten perkaamiseen ei ole resursseja. Siellä se kovin työ olisi, sanoo ylitarkastaja Marjaana Spets Ruokavirastosta.
Pohjanmaan tapauksesta on kuitenkin otettu opiksi. Tutkinnassa olevassa jutussa lampaat on merkitty myydyiksi elävinä henkilölle, jolla ei ole enää vuosiin ollut lampaita ja joka ei ole enää eläintenpitäjä.
Myynnin jälkeen rekisteriin ei ole tullut vastapuolen ilmoitusta, ja näihin niin sanottuihin kelluviin eläimiin kiinnitetään tästä lähin enemmän huomiota ja niitä poimitaan selvitettäväksi, sanoo Spets.
Otantavalvontaa tehdään riskien perusteella
Valvontaa tehdään kahdella tavalla. Lammasrekisterin otantavalvonta kattaa vuosittain 3 prosenttia pitopaikoista ja 5 prosenttia eläinkannasta. Käytännössä se tarkoittaa 120–140 eläintenpitäjän tarkastamista.
Otantavalvonnasta jopa 80 prosenttia tehdään riskiperusteisesti eli valvonta voi "suosia" samoja tiloja, joilla havaitaan rekisterissä epätavallisia piirteitä.
– Kadonneet lampaat ja vuohet, rekisterihiljaisuus, korvamerkkitilausten puute, ilmoitusviiveet, se, ettei ole teurastamossa teurastettuja eläimiä, luettelee ylitarkastaja Anne Ojala asioita, jotka voivat johtaa tilan päätymiseen otantavalvontaan riskiperusteiden vuoksi.
Valvotuista eläintenpitäjistä neljäsosalla valvonnan kokonaistulos on kunnossa ja kolmasosalla on lieviä puutteita, jotka voivat olla hyvinkin pieniä. Lopuilla todetaan jokin vakavaksi luokiteltava puute, kuten merkitön tai rekisteröimätön eläin.
– Otantavalvonta toimii siis hyvin: siihen päätyy kohteita, joissa onkin puutteita, sanoo Ojala.
Rekisteriin merkittyjen riskitekijöiden toimivuutta arvioidaan kuitenkin säännöllisesti, ja niihin Pohjanmaan tapauksellakin voi olla vaikutusta.
Epäilyt isossa osassa valvonnassa
Otantavalvonta ei Ojalan mukaan silti yksin riitä väärinkäytösten torjumiseksi. Valvontaa tehdään myös epäilyjen väärinkäytösten pohjalta tai muista esiin tulevista erityissyistä.
– Karskeissa tapauksissa epäilyn kautta tulevalla valvonnalla on iso rooli, sillä otantavalvonta on kuitenkin vähäistä, sanoo Anne Ojala.
Ruokavirasto ja MTK ovat keskustelleet tapauksen esiintulon jälkeen laittoman toiminnan ennaltaehkäisystä ja siitä, miten tietoa saataisiin vielä enemmän niin tiloille kuin elävien eläinten ostamisesta kiinnostuneillekin.
Ylitarkastaja Anne Ojalaa yllätti tieto siitä, että yritykset ostaa lampaita itse laittomasti teurastettavaksi ovat lampureille arkipäivää. Ruokavirasto kehottaakin ilmoittamaan aina esimerkiksi eläinlääkärille, jos epäilys pimeistä markkinoista herää.
Vaikka mitään ei ole vielä olekaan tapahtunut, datan kertyminen auttaa. Kun tietoa tulee riittävän usein, se voi johtaa asian tutkimiseen.
– Laittomat rituaaliteurastukset ovat vain yksi tapaus. Suomessa on monenlaista pimeän lihan markkinaa, joilla ei ole mitään tekemistä uskonnon kanssa, vaan pontimena on raha, sanoo yksikönjohtaja Jaana Mikkola Ruokavirastosta.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta perjantaihin kello 23 saakka.