Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Koronaviruksen laumasuojan kriittinen raja on vielä hämärän peitossa. EU on asettanut tavoitteekseen, että kesän loppuun mennessä EU:n aikuisväestöstä noin 70 prosenttia olisi rokotettu. Laumasuoja vaihtelee eri tautien välillä. Mitä herkemmin tauti tarttuu, sitä suuremman osan väestöstä on oltava rokotettu tai tauti sairastettu. On myös tauteja, joita ei voi rokotuksilla hävittää.
Kysyimme Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijoilta ylilääkäriltä Hanna Nohynekilta ja johtavalta asiantuntijalta Mia Kontiolta mitä koronaviruksen laumasuojasta tiedetään nyt.
Mistä tiedetään, että 70 prosentin laumasuoja on saavutettu?
HN: – 70 prosenttia on arvio, jonka ympärillä oletus vaihtelee 50–100 prosenttia riippuen siitä, kuinka suuri viruksen perusuusiutumisluku ja tartuttavuusluku on, kuinka paljon väestössä on jo sairastetun taudin jälkeen vastustuskyvyn saavuttaneita, kauanko sairastetun taudin antama suoja kestää ja kuinka tehokas ja pitkäkestoinen rokotteen antama suoja on (myös virustartunnalle ja tartuttamiselle) sekä paljonko vielä käytetään erilaisia koronan varotoimia. 70 prosentin laumasuojaan on päädytty sen perusteella, perusteella mitä tiedetään SARS-CoV-2 -viruksen tartuttavuudesta. Kriittinen rokotuskattavuus lasketaan algoritmilla = 1- 1/R0
Mitä kaikkia merkkejä tai indikaattoreita seurataan?
HN: – Sairastuvuutta eli sairaalahoitoja ja tehohoitoja, kuolemia, tartuntoja ja positiivisten näytteiden osuutta kaikista otetuista koronanäytteistä, rokotuskattavuutta ja vasta-aineiden määrää väestössä. Näitä verrataan sitten aiempiin lukuihin.
Mikä olisi syy siihen, että tätä prosenttilukua joudutaan uudestaan arvioimaan?
HN: – Jos muuntoviruksen R-tartuttavuus muuttuu, kuten nyt esim. Britannian ja Etelä-Afrikan varianttien kanssa on käymässä. Silloin laumasuojaan riittävä immuniteetti tarvitaan useammalle, joko sairastetun taudin tai rokottamisen kautta.
Miten virusvariantit vaikuttavat laumasuojaan?
HN: – Se riippuu siitä, kuinka paljon tartuttavampi muuntovirus on. Jos muunnos tartuttaa enemmän, laumasuojaan tarvittava prosenttiosuus immuuneja kasvaa.
Milloin laumasuoja voidaan todeta?
HN: – Kun tartuntaryppäitä ja sairastumisia ei enää havaita.
Keitä nämä 70 prosenttia ovat? Onko rokotekattavuudessa eri-ikäisille eri prosentit?
HN: – Se riippuu siitä, onko tartuttavuudessa eroja eri ikäisten kesken. Tätä edelleen tutkitaan. On arveltu, että pienet lapset tartuttaisivat vähemmän kuin nuoret ja aikuiset.
Miten laumasuojan pito taatan eli kuinka kauan laumasuoja saadaan ylläpidettyä?
HN: – Riippuu siitä, kuinka pitkäkestoinen taudin ja rokottamisen synnyttämä immuniteetti on. Tätä me emme vielä tiedä. Sairastettu tauti antaa ainakin kuusi kuukautta ja mahdollisesti jopa yhdeksän kuukautta erinomaista suojaa vakavalta taudilta. Sen valossa, mitä me tiedämme muuntovirusten mahdollisuudesta murtaa syntynyttä vastustuskykyä, arvioidaan tarvitaanko tehosterokotteita jatkossa.
Mikä on koronaviruksen laumasuoja tällä hetkellä?
MK: – Tästä ei ole tietoa. Rokotuskattavuus on vielä hyvin matala. Sen lisäksi ei tiedetä taudin oireettomana sairastaneiden määrää.
Onko laumasuojan oltava maailmanlaajuinen? Onko se mahdollista?
HN: – Kyllä se on mahdollinen, jos rokotteita saadaan riittävästi ja jos virus ei muuntaudu oleellisesti. Meillä pitää olla riittävästi rokotteita, jotka tehoavat muuntoviruksiin. Tällä hetkellä valtaosa rokotteista on annettu korkean tulotason maissa ja alemman tulotason maissa rokottaminen on vasta alkamassa.
– Niin kauan kuin ihmiset tulevat matkustamaan ja tapaamaan toisiaan, ja virus kiertää jossain, sillä on mahdollisuus päästä mantereelta toiselle. Tämä korostaa sitä, että rokotustavoitteen pitäisi olla yhteinen kaikille maille.
Jos rokotteet eivät estä tartuntoja, mitä se merkitsee laumasuojalle?
HN: – Oleellista on kuinka paljon rokotteet ja viruksen aiheuttama suoja vähentävät tartuntoja ja minkälaisena tauti ilmenee viruksen vielä kiertäessä ja ihmisten immuniteetin ollessa laskemassa. Jos uusintainfektio on oireeton tai hyvin lieväoireinen, lähestytään tilannetta, joka meillä vallitsee influenssan kanssa.
– Täydelliseen laumasuojaan harvoin päästään. Pyritään siihen että suurimmassa riskissä olevat ovat turvassa, joko heitä itseään rokottamalla (lapset, raskaana olevat, lääketieteelliset riskiryhmät, ikäihmiset) tai erityisesti heidän lähipiirinsä rokottamisella sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten rokottamisella.
Jos tuhkarokon laumasuojaa verrataan koronaviruksen vaatimaan laumasuojaan mitä eroja ja yhtäläisyyksiä näissä on?
MK: – Tuhkarokossa saadaan tällä hetkellä laumasuojaa. Virus on edelleen hyvin samanlainen kuin rokotusten alussa, eli tuhkarokkovirus ei muunnu samalla tavoin kuin esimerkiksi influenssavirus. Meillä on käytössä tällä hetkellä tuhkarokkorokotteessa virus, joka kiersi 60-luvulla. Rokote edelleen käy hyvin nykyäänkin eri tuhkarokkomuotoja vastaan.
Miten korkea laumasuojan on oltava tuhkarokossa?
MK: – Tuhkarokko on yksi tarttuvimmista taudeista. On arvioitu, että rokotuskattavuuden tai sairastetun taudin takia suojassa olevia pitäisi olla peräti 95 prosenttia, jotta laumasuoja saavutetaan.
Kun verrataan tuhkarokkoon tai influenssaan, mikä koronassa on rokotteiden merkitys laumasuojan kannalta, jos emme tiedä, estääkö rokote viruksen tarttumista ihmisestä toiseen?
MK: – Emme myöskään tiedä estääkö sairastettu tauti uuden infektion. Näyttää kuitenkin siltä, että koronavirus muuntuu niin paljon, että yksi tietynlainen rokote ei välttämättä anna pitkäaikaista suojaa. Koronarokotetta ei kannata verrata tuhkarokkorokotteeseen vaan influenssarokotteeseen.
– Influenssarokotteissa tarvitaan uusia rokotteita joka vuosi ja influenssaviruksia on neljää eri tyyppiä yhdessä rokotteessa.
– Tuhkarokossa, joka ei muunnu läheskään yhtä paljon, laumasuoja saavutetaan erittäin hyvin jo kahdella rokoteannoksella. Eli tässä on hyvin erilaiset asiat kyseessä ja koronaviruksesta emme näitä asioita vielä tiedä.
Lue lisää: