Isot rakennuspinnat ovat lintujen surmanloukkuja. Arkkitehdit tiedostavat lintujen törmäysalttiuden, mutta sysäävät vastuun koko rakentamiskulttuurille.
–Tähän ongelmaan ei ole helppoja ratkaisuja. Rakentaminen on aina kulttuurin tuote. Arkkitehti on siinä prosessissa vain ratas. Jos se ratas alkaa kovasti harata vastaan, se vaihdetaan sujuvammin toimivaan, lasirakentamiseen erikoistunut arkkitehti SAFA Jaakko West toteaa.
Suomen arkkitehtipiireissä lintuystävällinen ikkunalasi ei ole tuttu termi.
–Tätä termiä en ole koskaan kuullut kollegojeni suusta, ja olen sentään ollut alalla lähes neljäkymmentä vuotta, Jaakko West jatkaa.
Aihe toistuu ulkomaisissa ammattijulkaisuissa aina silloin tällöin. Suomen ammattilehdistössä aihetta ei ole käsitelty. Westin mukaan varsinkin nykyisen "tornitalovouhotuksen" aikana aiheelle ei ole tilaa.
"Tornitalovouhotus" suosii lasia
Lasilla verhotut pilvenpiirtäjät ovat esikuvina käytännössä kaikissa vireillä olevissa tornitalohankkeissa. Lasinen tornitalo on joillekin rakennuttajille ja joillekin arkkitehdeille imagokysymys. Lasirakentamisen erityisasiantuntijan mukaan korkea rakentaminen ei ole matalaa rakentamista halvempaa eikä ekologista.
–Kokolasisia taloja ei ehkä pitäisi lainkaan rakentaa. Tämä on isompi kulttuurinen kysymys, arkkitehti Jaakko West pohtii.
Tampere ratsastaa aallonharjalla arkkitehtuurin nykytrendissä. Se rakentaa noin miljardilla eurolla asemakeskukseen korkeiden tornitalojen ydinkeskustan. Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Jukka T. Helin toivoo, että Tampereen aseman rakennushankkeesta tehtäisiin selvitys, miten tornit vaikuttavat linnustoon.
–Vaikea ennustaa, miten ne vaikuttavat lintujen törmäyksiin. Nyt suunnitteluvaiheessa pitäisi jo tehdä selvitys mitä näiden tulevien rakennusten vaikutus linnustoon on, Jukka T. Helin vaatii.
Lintujen ikkunatörmäysten määrä on valtava, mutta aihetta on tutkittu vähän maailmalla, pääasiassa vain Pohjois-Amerikassa.
Tuorein tietolähde Suomessa on Ympäristöministeriön teettämä selvitys lintujen tuulivoimatörmäyksistä vuodelta 2004, jolloin arveltiin että rakennuksiin jysähtäisi puoli miljoonaa lintua vuodessa. Suomen tieliikenne oli pahin pyöveli: 4,3 miljoonaa siivekästä uhria. Jukka T. Helin arvelee että nykyinen rakennuskanta on nostanut luvun jo miljoonaan. Voimalinjojen ja tuulivoimaloiden synti on paljon pienempi.
Mummonmökin ikkuna on paras – pitkä räystäskin auttaa
–Lintuystävällinen lasi on mahdollisimman pieni eli mummon mökin ikkuna, arkkitehti Jaakko West arvioi.
Ekologiseen rakentamiseen erikoistunut arkkitehti Pekka Hänninen jakaa käsityksen lintuystävällisestä ikkunasta. Hännisen suunnittelemissa pientaloissa vältetään isoja lasipintoja.
–Kohtuuttoman suuria lasipintoja tulisi välttää ja varsinkin tilanteita, joissa ikkunat synnyttävät näkymän talon läpi, jolloin linnut luulevat sitä turvalliseksi lentoreitiksi, Hänninen toteaa.
Taloon valoa, avaruutta ja ihmisen kokemaa luonnonläheisyyttä tuova suuri ikkuna ei olisi linnun valinta. Lasin läpinäkyvyyden ja pinnan heijastuksen vuoksi lintu ei hahmota lasia, vaan kuvittelee pääsevänsä läpi ja porhaltaa päin. Lintujen syvyysnäkö on huono, vaikka näkökenttää voi olla täydet 360 astetta.
Arkkitehti Hänninen on lintuharrastaja. Niinpä hän ei väheksy lintuystävällisyyttä ikkunaratkaisuja harkitessaan. Hän suunnittelee jopa metrin pituisia räystäitä kohteisiinsa, jotta räystäs varjostaisi ikkunaa ja heijastus vähenisi.
–Toinen syy pieniin ikkunoihin on se, että ikkuna on heikoin lenkki talon energiatehokkuudessa, Hänninen selittää.
Pienissä ikkunoissa on etunsa myös ilmastonmuutoksen kannalta. Kuumenevat kesät tekevät isojen ikkunoiden talosta pätsin.
Juupajoen tutkimusaseman uudisrakennus mietityttää
Vanhaa räystäskonstia hyödynnetään Helsingin Yliopiston Hyytiälän metsäasemalla. Uusi kampus Juupajoelle alkaa nousta toukokuussa.
– Majoitusrakennusten ikkunat sijoittuvat laajojen räystäiden alle suojaan eivätkä pääse hämäämään lintuja, kertoo arkkitehtikilpailun voittaneen Koto-projektin suunnittelija Hilla Rudanko Arkkitehdit Rodanko+Kankkunen Oy:stä.
Koto-suunnitelman päärakennuksen isot ikkunapinnat sen sijaan vaikuttavat linturysiltä, koska seinän kokoiset ikkunat ovat läpi rakennuksen. Arkkitehti lupaa ottaa seikan vielä huomioon.
– Rakennustuotteiden tasolla emme ole vielä tehneet valintoja. Näkisin, että tiheä ikkunaruutujako selkeästi erottuvilla puukarmeilla auttaa, arkkitehti SAFA Hilla Rudanko jatkaa.
Hyytiälässä ensisijaisena arvona on rakennuksen sopeutuminen luontoon ja kulttuuriympäristöön sekä luonnon kunnioittaminen.
Arkkitehti teki tietämättään lintuystävällisen lasijulkisivun
Ikkunalasista saa linnulle paremmin hahmotettavan myös lasin pintakäsittelyllä. Tehokas keino on tehdä lasiin kuviota kuten viivoja tai pilkkuja. Sveitsin lintutieteellinen Instituutin raporttiin on kerätty laaja valikoima lintuystävällisiä ikkunaratkaisuja.
Lasin kuviointi torjuu lintutörmäyksiä tehokkaasti. Kuvioinnin tulisi kattaa lasipinnasta ainakin 15 prosenttia. Pystysuorat viivat ikkunassa auttavat lintuja enemmän kuin vaakatasoiset.
Tampereen yliopiston Kaupin kampuksen Arvo-2- rakennus toteuttaa lintuystävällisyyden oppeja, mutta pääsuunnittelija, arkkitehti SAFA Matti Mastosalo myöntää tehneensä sen tietämättään.
–On tosi kiva kun se suojelee myös lintua. Mutta erityisesti lintuystävällisistä laseista en ole kuullut. Me suunnittelimme laseihin kuvion puhtaasti taiteellisen näkymyksen mukaa, Mastosalo toteaa.
Rakennuksessa on kaksoisjulkisivu. Tarkoituksena oli kuvioidulla lasipinnalla varjella rakennusta auringolta ja sään vaikutuksilta, ei lintutörmäyksiltä.
Kaksoisjulkisivut olivat muodissa 1990- ja 2000-lukujen vaihteessa. Hyötynä oli energiasäästö. Pian kuitenkin huomattiin, että se mitä energiassa voitettiin hävittiin pesukustannuksissa.
Vanhat kotikonstit myös toimivia
Kerrostalojen julkisivuissa lasin määrä on lisääntynyt myös toisen trendin, parvekelasitusten, myötä. Parvekelaseissa käytetään ns. karkaistua lasia, joka on erikoislujaa lasia. Sen valmistustekniikka on kehittynyt paljon viime vuosina ja sen myötä hinta on laskenut.
–Rakennusliikkeet ovat sitä mieltä, että uusi asunto ei mene kaupaksi, jos siinä ei ole lasitettua parveketta. Niinpä sellaiset "on pakko" laittaa joka asuntoon, Jaakko West kertoo.
Lasirakentamisen erikoisasiantuntija ehdottaa talonrakentajille kohtuutta.
–Tehdään ikkunasta ikkunan näköinen ja seinästä seinän näköinen. 1950-luku oli monesta syystä kohtuuden aikaa. Silloin tavallinen huoneen ikkuna oli mitoiltaan noin 1,4m x 1,4m, eli varsin pieni. Siitä näki silti hyvin ulos, Jaakko West kiteyttää.
Linnuille vaarallisista isoista lasipinnoista saa myös kotikonstein hieman luontoystävällisempiä. Ikkunoihin voi liimata esimerkiksi haukkatarroja.
Tehokkaampaa on varjostaa ikkunan ulkopintaa maalatuin kuvioin, esimerkiksi pystyviivoin tai kymmenen sentin välein roikkuvin naruin. Sisäpuolella kannattaa pitää verhot suljettuina niin paljon kuin se on mahdollista.
Juttua on päivitetty 13.15 - Arkkitehti Hilla Rudankon sukunimessä ollut kirjoitusvirhe korjattu.
Juttua on muokattu 9.3. - Muutettu sanamuuoto "arkkitehti Pekka Hännisen suunnittelemissa pientaloissa ei ole isoja lasipintoja" sanamuotoon "Hännisen suunnittelemissa pientaloissa vältetään isoja lasipintoja. " Ja lisätty Hännisen kommentti: –Kohtuuttoman suuria lasipintoja tulisi välttää ja varsinkin tilanteita, joissa ikkunat synnyttävät näkymän talon läpi, jolloin linnut luulevat sitä turvalliseksi lentoreitiksi"
Mitä pidät suurista ikkunapinnoista? Voit keskustella aiheesta 9.2. klo 23 asti.