Onko nuorten elämä ollut koronavuonna liian rajoitettua ja suljettua? Kun työt jäävät tekemättä ja monet tärkeät kokemukset kokematta, voi ikäpolven nuoria uhata sama näköalattomuus kuin lama-ajan nuorilla.
1. Koronanuorista voi tulla seuraavia lama-ajan lapsia
Nykyistä koronatilannetta on verrattu 1990-luvun lamaan, koska molemmat ovat nuorta ikäpolvea vahvasti määrittäviä ajanjaksoja. 90-luvun ja nykyhetken nuoria yhdistää tietynlainen näköalattomuus, eikä tulevaisuutta voi tai uskalla suunnitella pitkälle.
– Lama-aikaan oli tismalleen samoja kokemuksia, ja niistä pitää olla huolissaan. Ne voivat määrittää ihmisen luottamuksen kokemusta hyvin pitkään, ellei koko elämän, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen huomauttaa.
Tämän hetken nuorille kokemus voi olla kuitenkin rajumpi, kuin ysärin nuorille: laman aikaan koulut ja harrastukset eivät menneet kiinni, eikä sosiaalisia kontakteja joutunut vähentämään.
2. Työpaikat menivät hetkeksi alta, mutta muutos ei ole pysyvä
Monen ensimmäinen työpaikka on kaupan alalla, ravintolassa tai vaikkapa museoalalla. Samoilla aloilla työskentelee myös paljon opiskelijoita opintojen ohella. Viime keväänä ja kesänä nuorten työpaikkojen määrä romahti koronan takia.
Monille työpaikoille ei otettu uusia työntekijöitä viime vuonna uuden, epävarman tilanteen edessä. Vaikutus on iso esimerkiksi K-ryhmässä, jossa lähes puolet työntekijöistä on alle 25-vuotiaita nuoria.
– Viime vuonna otettiin vajaa 20 prosenttia vähemmän kesätyöntekijöitä kuin aiemmin. Nuorille se on tosi iso muutos, vaikka tilastoinnissa se näyttää pieneltä, kertoo K-ryhmän rekrytoinnista vastaava Visa Myllyntaus.
Työpaikkojen määrä on pikkuhiljaa siirtymässä takaisin koronaa edeltävälle tasolle.
– Tänä vuonna nuorten kesätyöntekijöiden työllistäminen näyttää palautuvan lähes ennalleen, kertoo SOK:n henkilöstöjohtaja Susa Nikula.
3. Nuoret kärsivät mielenterveysongelmista, mutta osaavat hakea apua
Nuorten mielenterveysongelmista oltiin huolissaan jo ennen koronaa, sillä jo vuonna 2019 kouluterveyskyselyissä 8. ja 9. luokkalaiset raportoivat masennuksesta ja jaksamisen puutteesta. Kun korona iski arkeen, nuorten elämää rajoitettiin isosti: harrastukset, koulut ja tavalliset, tutut hengauspaikat sulkeutuivat.
Suomen Mielenterveysseura ry:n ylläpitämän nuorille suunnatun Sekasin-chatin yhteydenotot kasvoivat 25 prosenttia vuonna 2020, ja keskusteluita nuorten kanssa käytiin puolet enemmän mitä aiempana vuonna 2019.
Rajoitukset tuntuvat nuorista rajuilta, koska ajan kokemus on erilainen esimerkiksi keski-ikäisiin verrattuna.
– 15-vuotiaalle puoli vuotta elämästä on yhtä pitkä ajanjakso kuin kaksi vuotta 45-vuotiaalle. Jokainen nelikymppinen voi miettiä kohdalleen, jos pitäisi olla kaksi vuotta tapaamatta esimerkiksi kavereita, on se ihan tolkuton aika, Elina Pekkarinen toteaa.
4. Seksin harrastaminen on muuttunut
Seksin harrastaminen on voinut vähentyä niillä, jotka eivät ole vakituisessa suhteessa. Pandemia-aika on kuitenkin tuonut uutta seksiin, eikä sen tarvitse olla enää niin penetraatiokeskeistä.
– Osittain se on niin, että ne joilla ei ole vakituista seksikumppania, voivat harrastaa seksiä vähemmän, koska ei ole tarpeeksi paikkoja, josta seksiseuraa voisi löytää. Nyt ollaan kuitenkin enemmän laitteilla ja etänä, Sexpon seksologi ja seksuaaliterapeutti Oona Turunen kertoo.
Joillain pandemia on vaikuttanut seksielämään myös myönteisesti, kun seksikumppanin kanssa on yhdessä aikaa kokeilla erilaisia asioita.
– Esimerkiksi tantra-tyyppiset lähestymistavat seksiin on nähtävissä. Siinä otetaan huomioon kehoa ja läsnäoloa, ja se on ikään kuin mindfullnessia seksiin, Turunen selittää.
Kuuntele lisää aiheesta Takaisin Pasilaan -podcastista:
5. Perheen perustaminen voi viivästyä
Suomen syntyvyys laski tasaisesti koko 2010-luvun. Käänne parempaan tuli juuri ennen koronaa, mutta syntyvyyden pelätään kääntyvän uudestaan laskuun. Alustavien tutkimustulosten perusteella pandemia on romuttanut omaa jaksamista, ja sillä on vaikutusta syntyvyyteen, Väestöpoliittista selvityshanketta tehnyt johtava asiantuntija Anna Rotkirch sanoo.
– Moni nuori aikuinen oli pandemian iskiessä juuri sellaisessa vaiheessa, että oli 28 tai 29 ja mietti lasten hankkimista. Jos silloin tulee kahden, kolmen vuoden tauko et elämä on niin sanotusti “on hold”, moni ei tule yksinkertaisesti ehtimään saamaan toivottuja lapsia.
Vain noin joka kymmenennellä alle kolmekymppisellä Suomessa on omia lapsia. Rotkirch kannustaa nuoria kuitenkin siihen, että ihmiset uskaltaisivat saada lapsia eri elämänvaiheissa: myös opiskelun aikana tai nivoen vanhemmuutta eri elämänvaiheisiin.
– Tutkitusti lapsiperheiden elämä näyttäytyy tosi paljon hirveämmältä ulospäin. Suurin osa suomalaisista perheistä voi paremmin kuin koskaan, kokee että aikaa riittää, ne on erittäin onnellisia, ne nauttii lastensa kanssa olemisesta. On sääli että tämä ei välity, Rotkirch toteaa.
Voit keskustella aiheesta 3.3.2021 klo 23 asti.