Liikenneturva kertoi hiljattain nostavansa isompia lapsia koskevaa pituussuositusta turvaistuimen käytössä. Se suosittelee nyt turvaistuinta kaikille alle 150-senttisille lapsille aiemman 135 senttimetrin sijaan.
Suositusta perustellaan sillä, että se noudattelee nyt EU-direktiiviä ja 135 senttimetrin mittainen lapsi ei vielä ole esimerkiksi luustoltaan tarpeeksi kehittynyt.
Kysyimme lastenlääkäreiltä, millainen lapsen fysiologia on pituuskasvun noilla vaiheilla ja miten se vaikuttaa tapaturma-alttiuteen.
Isommille lapsille markkinoilla on tarjolla turvavyöistuimia sekä korokkeita. Näistä turvavyöistuin on turvallisempi, koska se antaa sivutörmäyssuojaa ja turvavyöt ohjautuvat paremmin.
1. Millainen on lapsen fysiologinen kehitys?
Lapsen mittasuhteet muuttuvat kasvun aikana paljon. Vauvoilla ja pienillä lapsilla pään paino ja koko on suuri suhteessa vartaloon. Silloin haasteeksi tulee pään hallinta ja kannatus.
Lapsuuden aikana raajat kasvavat ja vartalo suhteessa lyhentyy. Tämä kehitys jatkuu murrosikään saakka, jolloin selkä alkaa jälleen kasvamaan.
Jämäkkyyden, jäntevyyden, kestävyyden ja luuston tiheyden kehitys kohti aikuisuutta alkaa vasta murrosiässä.
135 senttimetrin pituisella lapsella ei ole murrosiän tuomaa kehitystä vielä ollenkaan.
Tyttöjen ja poikien kehitys on erilaista.
Kasvavalla lapsella kaularanka on huomattavasti herkempi kuin aikuisella.
2. Minkä ikäisenä lapsi on keskimäärin 150 senttimetrin pituinen?
Sekä tytöt että pojat ovat 150 senttimetrin mittaisia keskimäärin 11,5 vuoden iässä.
Tytöt ovat tuossa iässä jo murrosiän keskivaiheilla ja he ovat ruumiinrakenteeltaan kehittyneempiä. Pojilla murrosikä on vasta edessäpäin. Tytöillä murrosikä alkaa noin 10-vuotiaana.
Tyttöjen fysiologinen kehitys on siis 11,5 vuoden iässä pidemmällä kuin poikien.
Keho vahvistuu murrosiän aikana.
3. Miten pituus vaikuttaa tapaturma-alttiuteen?
Pituus vaikuttaa myös tapaturma-alttiuteen, koska se lisää liikkeeseen kohdistuvaa vipuvoimaa. Mitä pidempi vipuvarsi eli vartalon pituus lantiosta päähän, sitä suuremmat voimat päähän ja ylävartaloon kohdistuvat törmäyksessä.
Lyhyempi lapsi ei välttämättä pysy pelkissä auton turvavöissä hyvin. Vyöt voivat löystyä tai ne voidaan kiinnittää väärin.
Auton turvavöissä lapsi helposti laittaa ylemmän turvavyön kainalon alle. Onnettomuustilanteessa lapsi taittuu tällöin kaksinkerroin ja sisäelimet puristuvat selkärankaa vasten.
Onnettomuustietoinstituutin tilastojen mukaan vuosien 2015–2019 välisenä aikana on tapahtunut joitain onnettomuuksia, joissa turvalaite olisi tutkijalautakunnan arvion mukaan pelastanut alakouluikäisen lapsen hengen tai lieventänyt vammoja.
4. Millaisia vammoja turvaistuin ehkäisee?
Kevytkin törmäys voi aiheuttaa lapselle esimerkiksi pää- ja raajavammoja. Retkahduksesta voi syntyä pieni vamma, joka lapsella voi olla pitkäaikainen ja jopa loppuikäinen.
Lapsen aivot ovat myös vammoille alttiit, koska pehmeä aivokudos vaurioituu herkästi.
Turvaistuin ehkäisee sisäelinvaurioiden syntymistä, koska sisäelimet eivät ole alle 12-vuotiaalla lapsella samalla tavalla turvassa kuin myöhemmin murrosiässä ja aikuisilla.
Turvaistuin auttaa myös turvavöitä ohjautumaan oikein, jolloin vyö asettuu oikealle paikalle eikä viillä kaulaa.
5. Milloin lapsi olisi valmis luopumaan turvaistuimesta fysiologian puolesta?
Turvallisuuden kannalta katsottuna turvaistuinta kannattaisi käyttää niin pitkään kuin kasvu jatkuu.
Suosituksia ajatellen pituus on kuitenkin keskimäärin parempi mittari kuin ikä. Siksi 150 senttimetrin suositusta pidetään ymmärrettävänä ja parempana kuin 135 senttimetrin pituusrajaa.
Monet isommille lapsille suunnatut turvaistuimet (turvavyöistuimet) on suunniteltu siten, että niiden pituusraja on 150 senttimetriä.
Sivutörmäyssuojat antaisivat törmäystilanteessa suojaa myös aikuisille. Lapsen keho ei kuitenkaan ole samanlainen kuin aikuisten ja kestää törmäystä aikuisia huonommin.
Alle 150 senttimetrin pituisilla turvavyöt ohjautuvat väärin, myös aikuisilla. Tämän takia alle 150-senttisille aikuisille on markkinoilla koroketyynyjä.
On mahdotonta sanoa tiettyä ikää tai pituutta, milloin turvaistuimesta ei olisi enää mitään hyötyä. Asiantuntijat suosittelevat turvaistuimen käyttöä siis mieluummin mahdollisimman pitkään.
Lastenlääkärit pitävät Liikenneturvan uutta pituussuositusta erittäin hyvänä.
Juttua varten on haastateltu lastenlääkäri, lastenendokrinologi Jarmo Jääskeläistä Kuopion yliopistollisesta sairaalasta, fysiologian professori Heikki Tikkasta Itä-Suomen yliopistosta, Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tuula Taskista, Autoliiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvasta sekä ortopedian ja traumatologian professori Ilkka Heleniusta Helsingin yliopistosta.
Lue lisää:
Liikenneturva esittää lasten kuljettamista autossa selkä menosuuntaan ainakin 4-vuotiaaksi asti
Keskustele aiheesta 6.3.2021 klo 23.00 saakka.