Suomea on markkinoitu huoltovarmuuden mallimaana. Viime vuoden kevään maskikriisi on kuitenkin herättänyt kysymyksiä huoltovarmuuden todellisesta tilasta.
Huoltovarmuudella tarkoitetaan keinoja, joilla turvataan yhteiskunnan toimintakyky häiriötilanteissa.Suomessa huoltovarmuuden perusta on yritysten ja valtion välinen yhteistyö.
Huoltovarmuus nojaa myös pitkälti siihen, että toimitus- ja kuljetusketjut toimivat Suomen rajojen yli poikkeusoloissakin. Huoltovarmuutta tutkineen asiantuntijan mukaan ulkomaisen omistuksen lisääntyminen laivaliikenteessä kasvattaa riskejä.
Varmuusvarastoissa ei ole elintarvikkeita, vastuu kansalaisten
MOT selvitti, mitä kaikkea valtion huoltovarmuuden nimissä varastoi. Osa tiedoista on turvallisuussyistä salaisia, mutta selvityksen perusteella muodostuu kuitenkin kuva siitä, millaisia tarvikkeita valtio katsoo välttämättömäksi pitää saatavilla. Osa varastoista on käytännössä yritysten pyörittämiä, ja valtio maksaa varastoinnista korvauksia esimerkiksi lääkkeiden toimittajille.
Huoltovarmuuskeskuksen ylläpitämissä valtion varmuusvarastoissa säilytetään jonkin verran viljaa ja polttoaineita. Sen sijaan varastoissa ei ole varsinaisia elintarvikkeita.
Kansanedustaja Arja Juvosen mielestä valtion tulisi pohtia terveydenhuollon tarvikkeiden lisäksi mahdollisesti elintarvikkeiden varastointia. Hän on perussuomalaisten sosiaali- ja terveysalan tuntija.
– Voisin kuvitella, että tämäkin asia tulevaisuudessa kiinnostaa entistä enemmän päättäjiä ja ministeriöitä, hän sanoo.
Viranomaisten mukaan elintarvikkeiden varmuusvarastointi olisi liian kallista. Sen sijaan viranomaisten ja useiden järjestöjen yhteinen ”72 tuntia” -kampanja kehottaa kansalaisia varaamaan kolmeksi vuorokaudeksi ruokaa ja juomaa koteihin.
Koronapandemian pahimpina viikkoina monet Euroopan unionin maat kielsivät maskien viennin. Myös ruuan riittävyys aiheutti huolta viime keväänä.
– Omavaraisuuskeskustelu on nostanut jo päätään, ja se on minusta hyvin ymmärrettävää suhteessa kansainvälisten arvoketjujen monimutkaisuuteen ja haavoittuvuuteen, Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen sanoo.
– Ruokaprotektionismia esiintyy maailmalla, mutta ei se uhkaa elintarvikehuollon huoltovarmuutta EU:ssa tai Suomessa, hän sanoo.
Suomen omavaraisuus ruuassa on noin 80 prosenttia, kun vastaava luku esimerkiksi Ruotsissa on noin 50 prosenttia. Kulutustavaroissa omavaraisuus on selvästi pienempi.
Kuljetukset laivojen varassa – asiantuntija huolissaan ulkomaisen omistuksen kasvusta
Suomen huoltovarmuusmalli perustuu pitkälti siihen, että puuttuvia tarvikkeita voidaan kriisin tullen hankkia ulkomailta. Huoltovarmuudesta väitöskirjan tehnyt lippueamiraali Bo Österlund varoittaa, että merikuljetusketjun toiminta ei kuitenkaan ole sataprosenttisen varma kaikissa oloissa.
– Yli kahdeksankymmentä prosenttia ulkomaankaupasta tulee meritse tai lähtee meritse. Mitä tapahtuu, jos meillä ei tätä reittiä ole käytössä? Yhden konttilaivan lasti vaatii tuhat rekkaa, eikä niitä kaikkia voi Ruotsin kautta ajaa – tämä on mahdoton yhtälö, hän sanoo.
Österlundin mukaan laivojen siirtyminen ulkomaiseen omistukseen voi heikentää Suomen toimintamahdollisuuksia kriisioloissa.
– Omistaja sanoo, mitä tehdään ja minne mennään. Näinhän se on.
Vain hieman yli 30 prosenttia ulkomaankaupan merikuljetuksista hoidetaan enää Suomen lipun alla liikennöivillä aluksilla. Lisäksi osa Suomen lipulla purjehtivista laivoista on ulkomaisessa omistuksessa.
Suomalainen huoltovarmuusmalli joutui testiin, kun matkustajat kaikkosivat autolautoilta koronan seurauksena. Pelkän rahdin kuljettaminen olisi varustamoille tappiollista. Tavanomaisten merenkulun tukien lisäksi valtio joutui lupaamaan kymmenien miljoonien eurojen väliaikaisen tuen varustamoille, jotta laivat pysyivät liikenteessä.
Mikä on “riittävä” varautumisen taso?
Amiraali Bo Österlundia ihmetyttää, miten epämääräisesti huoltovarmuuspolitiikan tavoitteet on määritelty.
Tärkein huoltovarmuutta linjaava asiakirja on maan hallituksen viimeksi vuonna 2018 hyväksymä päätös huoltovarmuuden tavoitteista. Päätöksessä mainitaan kaksitoista kertaa, että tavoitteena on ”riittävä” varautumisen taso, esimerkiksi: ”Elinkeinopoliittisin toimenpitein pidetään yllä merenkulkuelinkeinon riittävää kansainvälistä kilpailukykyä.”
– Kukaan ei sano, mitä se tarkoittaa. ’Riittävä’ minulle on eri asia kuin ’riittävä’ sinulle, Österlund pohtii.
– Valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista on strateginen tavoite. Pitäisi myös kertoa, miten strategiseen tavoitteeseen päästään, mitä se maksaa ja kuka sen tekee.
Österlundin mielestä valtiolla pitäisi olla yksi nimetty taho, joka johtaa ja vastaa huoltovarmuudesta. Nykyisellään Huoltovarmuuskeskusta ohjaa työ- ja elinkeinoministeriö, mutta huoltovarmuuden kehittäminen kuuluu jokaiselle ministeriölle niiden omalla toimialalla.
Häntä hämmästyttää sekin, että virkamiehet ja poliitikot saattavat edelleen käyttää laivojen kuljetuskapasiteetista termiä ”vetoisuus”, jota merenkulkijat eivät ole käyttäneet enää 1980-luvun jälkeen.
Vetoisuus kuvaa laivan rungon tilavuutta. Vetoisuuden sijaan nykyisin puhutaan kantavuudesta, joka kertoo, miten paljon lastia tonneissa mitattuna alus pystyy kuljettamaan.
Österlundia ihmetyttää, että ”vetoisuutta” käytetään yhä esimerkiksi valtion kuluvan vuoden budjettikirjassa.
Maskikriisi paljasti puutteita huoltovarmuudessa
Viime kevään maskikriisi osoitti, että Suomen huoltovarmuudessa on puutteita.
Työministeri Tuula Haatainen (sd.) sanoi hallituksen tiedotustilaisuudessa 27.3.:
”Meidän huoltovarmuusjärjestelmämme on toimiva ja ainutlaatuinen myös koko Euroopassa. Muutama kuukausi sitten joku olisi voinut hieman naurahtaa, että meillä on erityinen laitos, Huoltovarmuuskeskus, mutta nyt ovat naurut loppuneet.”
Huhtikuun alussa arvostettu yhdysvaltalaislehti The New York Times kertoi, että Suomessa olisi ”kadehdittavan” paljon suojavaatteita, kuten maskeja. Lehden mukaan Suomen varmuusvarastoa pidettiin yhtenä Euroopan parhaista.
– Varautuminen on suomalaisten DNA:ssa, Huoltovarmuuskeskuksen silloinen toimitusjohtaja Tomi Lounema sanoi yhdysvaltalaislehdelle viitaten Suomen itäiseen naapurimaahan Venäjään.
New York Timesin kehut nousivat isoksi uutiseksi Suomessa:
Muutama päivä myöhemmin kuva huoltovarmuuden mallimaasta alkoi hajota.
Viranomaiset ilmoittivat näyttävästi avaavansa valtion varmuusvarastot, jotta sairaalat saisivat kipeästi tarvitsemiaan suojavarusteita.
Sairaaloiden saatua varusteet niissä huomattiin, että osa esimerkiksi suojamaskeista oli vanhentunut jo vuosia aiemmin.
Sosiaali- ja terveysministeriö velvoitti Huoltovarmuuskeskuksen hankkimaan nopeasti lisää maskeja markkinoilta. Tehtävä oli lähes mahdoton, koska maskipula oli iskenyt kaikkialle maailmaan. Keskus teki sopimukset mm. kauneusalan yrittäjän Tiina Jylhän ja liikemies Onni Sarmasteen kanssa, mutta näitä maskeja ei tullut sovitun mukaisest.
Jupakan seurauksena osa Huoltovarmuuskeskuksen johdosta joutui jättämään paikkansa.
Suomi päivittää strategiansa etuajassa
Voiko maskikriisiä pitää käytännön testinä siitä, toimiiko Suomen huoltovarmuus?
– Kriisin leviäminen ja eskaloituminen erittäin nopeasti ja erittäin vakavasti yllätti Suomessakin. Tässä suhteessa varautuminen ei ollut täydellistä, vastaa työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Antti Neimala.
Neimala vastaa ministeriössä Huoltovarmuuskeskuksen omistajaohjauksesta. Hän sanoo, että suomalainen huoltovarmuusmalli on osoittanut toimivuutensa myös pandemian oloissa.
Kansanedustaja Arja Juvonen sanoo, että maskijupakka paljasti ”huoltovarmuuden kuolleen kulman”.
– Yhtä lailla kuin koronakriisi yllätti varmasti koko maailman, se yllätti myös Suomen hallituksen, ministeriöt ja Huoltovarmuuskeskuksen, hän sanoo.
– Tämä on ollut äärettömän hyvä herätys kaikille, että huoltovarmuus ei ole ollut siinä kunnossa kuin olisi pitänyt, Juvonen sanoo.
Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee parhaillaan hallituksen uutta päätöstä huoltovarmuuden tavoitteista. Päätös oli tarkoitus uusia vasta vuonna 2023, mutta koronan seurauksena se tehdään nyt etuajassa.
– Pandemia haastoi koko yhteiskunnan ja huoltovarmuusjärjestelmän ja sen kriisinsietokyvyn ja paljasti sieltä haavoittuvuuksia, joita on nyt näiden oppien nojalla tarpeellista ja hyvä korjata, Huoltovarmuuskeskuksen Janne Känkänen sanoo.
Täsmennetty lausetta laivan vetoisuudesta 8.3.2021 klo 10.20
Katso huoltovarmuutta käsittelevä MOT:
Artikkelista voi keskustella tiistaihin kello 23.00:een asti.