Espanjalainen Lucia Sanz Astier opiskelee parhaillaan suomen kieltä kotonaan Zaragozassa. Hän on yksi 45 varhaiskasvatuksen opettajasta, joita perehdytetään Suomeen muuttoa varten. 23-vuotias Sanz Astier ei ole koskaan käynyt Suomessa, videohaastattelu tehtiin englanniksi.
– Vähän jännitän, tämä on iso muutos. Kaikki muuttuu, tapa elää on varmasti erilaista. Muutan Suomeen yksin. Arvostan suomalaista koulutusta, joten koen tämän askeleena eteenpäin, Sanz Astier kertoo englanniksi.
Espanjassa ja Kreikassa opetetaan parhaillaan suomen kieltä sekä suomalaista kulttuuria ja työlainsäädäntöä. Opetus alkoi kolmessa ryhmässä helmikuussa ja ohjaus kestää kolme kuukautta.
Yhdessä 15 hengen ryhmässä opiskellaan suomea, toisessa ruotsia ja kolmannessa englantia, sillä englanninkielisiin päiväkoteihin tulevilta työntekijöiltä vaaditaan C1-tason eli taitavan kielenkäyttäjän englannin kielen hallintaa. Opetus toteuteaan digitaalisesti etäopetuksena koronatilanteen vuoksi.
– Suomen kieli on täysin erilainen espanjaan verrattuna. Opettelemme kirjakieltä, se eroaa puhekielestä, lapset puhuvat vielä omalla tavallaan, sanoo Lucia Sanz Astier.
Muutaman viikon opiskelun jälkeen sujuvasti ääntäen tulevat lauseet: "Minä olen Lucia" ja "Minä olen espanjalainen". Sanz Astier kehuukin, että lähtömaassa järjestetty koulutus on hyvin organisoitu ja tehokas. Tarjolla on myös lisämateriaalia halukkaille. Lisäksi kielen opiskelua voi jatkaa Suomessa.
Kreikka ja Espanja valikoituivat pilotin ensimmäisiksi yhteistyömaiksi siksi, että molemmissa maissa varhaiskasvatuksen opettajia koulutetaan yliopistossa ja koulutuksen sisältö vastaa parhaiten Suomen varhaiskasvatuksen opettajan koulutusta.
Suomalainen kasvatusalan työ kiinnostaa – 1 900 hakijaa
Rekrytoinnista Espanjassa ja Kreikassa on vastannut työperäisen maahanmuuton asiantuntijayritys BBi Communications, jolla on kokemusta muun muassa kansainvälisistä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan rekrytoinneista Suomeen ja Ruotsiin.
BBi Communicationsin maajohtaja Marisa Kerman kertoi Radio Suomen Päivässä, että hakemuksia tuli 1 900, kun paikkoja Suomeen oli tarjolla 45.
– Ryhmään valikoituneet ovat nuoria, joilla on kokemusta sekä alalta että kansainvälisyydestä. He ovat joko opiskelleet tai olleet töissä ulkomailla, Kerman sanoo.
Suomalaista varhaiskasvatusta arvostetaan Euroopassa. Kermanin mukaan sitä on käytetty jopa hyvänä esimerkkinä Espanjan ja Kreikan yliopistojen opetuksessa.
Maissa ei riitä oman alan töitä kaikille varhaiskasvatuksen koulutuksen saaneille. Osalle on tarjolla vain pätkätöitä tai osa-aikaisia töitä, myös työolosuhteet ovat erilaiset. Suomessa on tarjolla kokopäiväistä työtä ja inhimilliset työajat.
Yksityinen Pilke päiväkodit saa uusia työntekijöitä
Ensimmäiset perehdytykseen osallistuneet tulevat Suomeen töihin kesällä. Lucia Sanz Astier odottaa jo Suomeen muuttoa. Hän on kotoisin Koillis-Espanjasta, Helsinkiä vähän suuremmasta, vajaan 700 000 asukkaan Zaragozan kaupungista.
– En tiedä vielä paikkakuntaa, mutta toivon pääseväni Helsinkiin.
Perehdytykseen osallistuneet saavat vakituiset työpaikat Pilke päiväkodit Oy:n päiväkodeista eri puolilta Suomea. Suurin osa tulijoista tulee pääkaupunkiseudun englanninkielisiin päiväkoteihin, mutta osa menee myös Turkuun, Tampereelle ja Oulun seudulle, mahdollisesti myös Vaasaan.
– Kielten opetus tukee Suomeen tuloa. Kevään aikana tulijoille opetetaan kielten alkeet. Opetusta jatketaan syksyllä pääkaupunkiseudulla, sanoo toimitusjohtaja Minna MartikainenPilke päiväkodit Oy:stä.
Osassa Pilkkeen päiväkodeista yli puolet lapsista puhuu muuta kieltä kuin suomea äidinkielenään. Eniten vieraskielisiä lapsia on Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kirkkonummella, mutta heitä on jonkin verran myös Turun seudulla ja Tampereella.
Pääkaupunkiseudulla varhaiskasvatuksen opettajapula on näkynyt jo pitkään.
– Tämä 45 hengen ryhmä ei vielä ratkaise ongelmaa meilläkään. Kielipäiväkoteihin tarvitaan päteviä opettajia jatkossakin. Toivomme, että nyt tulevat opettajat viihtyvät ja haluavat jäädä Suomeen, Martikainen sanoo.
Martikaisen mukaan suurin ongelma on kuitenkin suomalaisessa koulutusjärjestelmässä, josta ei valmistu tarpeeksi nimenomaan varhaiskasvatuksen opettajia. Hänen mielestään valtion tulisi pikaisesti puuttua tilanteeseen ja miettiä, miten alasta saadaan nuorille houkutteleva vaihtoehto.
– Toivoisin, että saataisiin nuoria hakeutumaan alan koulutuksiin ja tätä kautta ratkottua opettajapulaa Suomessa, Martikainen sanoo.
Työ- ja elinkeinoministeriön tukema pilotti
Varhaiskasvatuksen opettajien polku Euroopasta Suomeen -pilottihanke toteutetaan yhteistyössä Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanssa, joka toimii myös hankkeen rahoittajana kansallisen Talent Boost –toimenpideohjelman kautta. Pohjois-Savon ELY-keskus vastaa kansainvälisen rekrytointimallin kehittämisestä.
– Tarkoituksena on luoda ja kehittää jatkuva polku kasvaviin työvoiman tarpeisiin. Kun kotimaasta ei löydy riittävästi oikeanlaisia osaajia, ulkomailta rekrytoiminen on yksi monista keinoista täydentää työvoimaa, sanoo valtakunnallinen koordinaattori Vesa Liesivuori Pohjois-Savon ELY-keskuksesta.
Tukea annetaan rekrytointiin, koulutukseen sekä Suomeen muuttoon. Varsinainen vastuu on Pohjois-Savon ELY-keskuksella, Uudenmaan TE-toimisto auttaa tulijoita käytännön maahantuloon liittyvässä viranomaisasioinnissa.
– Sujuvoitamme maahantulon paperiasioissa. Tarvittaessa tuemme myös mukana tulevan mahdollisen puolison työnhakua, sanoo kansainvälisen työnvälitysyksikön päällikkö Petra Lehto Uudenmaan TE-toimistosta.
Lehdon mukaan kyseessä on varhaiskasvatusalaa koskeva pilotti yhteistyössä yksityisen yrityksen kanssa.
Pohjois-Savon ELY-keskus on hankkinut yhteishankintakoulutuksen, joka toteutetaan lähtömaassa. Yksityinen Pilke päiväkodit palkkaa työntekijät rekrytoivan lähtömaakoulutuksen jälkeen.
– Yksityisen yrityksen normaalina yritystoimintana tätä ei olisi voitu toteuttaa, toimitusjohtaja Minna Martikainen sanoo.
Tulevaisuudessa lisää osaajia ulkomailta
BBi Communicationsin maajohtaja MarisaKerman uskoo, että jatkossa ulkomailta rekrytoidaan lisää osaajia, sillä koulutettu työvoima ei riitä Suomessa. Vuonna 2018 voimaan tulleen lain mukaan varhaiskasvatuksessa vähintään puolen opettajista tulee olla yliopistokoulutuksen saaneita.
– Olemme nyt luomassa mallia varhaiskasvatuksen opettajien polusta Euroopasta Suomeen. Sen tulee olla laadukas ja läpinäkyvä myös julkishallinnon näkökulmasta.
Suomen suurimman työeläkevakuuttajan Kuntien eläkevakuutuksen, Kevan mukaan varhaiskasvatukseen tarvitaan 4 700 uutta opettajaa vuosikymmenen loppuun mennessä.
Osittain taustalla on eläköityminen, Kevan mukaan joka kolmas kunnan ja valtion työntekijä jää eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kevan mukaan vaikein tilanne on Uudenmaan maakunnassa.
_Juttu on muutettu 12.3. klo 17.50: ammattinimike 'varhaiskasvatuksen opettaja' korjattu oikeaksi.
_
16.3. klo 5.18 poistettu viimeisestä lauseesta "suuret ikäluokat" eläköityminen-sanan edestä, koska he ovat jo eläkkeellä.
Lue myös: