TALLINNA Virossa koettiin torstaina melkoinen yllätys, kun Viron tiedeakatemian puheenjohtaja, merifyysikko Tarmo Soomere, 63, ilmoittautui Viron yleisradion haastattelussa mukaan presidenttikisaan.
– Kyllä, Soomere vastasi selkeästi kysymykseen: oletteko valmis pyrkimään presidentiksi?
Siihen kysymykseen Virossa on tapana vastata kierrellen ja kaarrellen. Liian aikainen ja innostunut ulostulo voi pilata mahdollisuudet tulla valituksi.
Virossa presidenttiä ei valitse kansa, kuten Suomessa, vaan ensi sijassa parlamentti. Voittoon tarvitaan kahden kolmanneksen määräenemmistö. Siispä pitää olla mieliksi vähintään 68:lle Riigikogun kansanedustajalle.
Se vaatii taitavaa peliä kulisseissa. Peliin kuuluu, ettei paljasta heti korttejaan mahdollisille kilpakumppaneille. Pitää mieluummin olla vähän vaikeasti tavoiteltava ja vastata vasta siihen kuuluisaan "isänmaan kutsuun".
Soomere teki siirtonsa kuitenkin suoraviivaisesti ja virolaisittain aikaisin. Vaalit täytyy pitää elo-syyskuussa, ja kisaan on yleensä lähdetty vasta kesän korvilla.
Ratakselle tukea jopa oppositiosta
Toinen mahdollinen ehdokkuus kylvettiin Tallinnassa niinikään torstaina. Viron pääministerin paikalta tammikuussa eronnut keskustapuolueen puheenjohtaja Jüri Ratas, 43, valittiin parlamentin puheenmieheksi.
Suomessakin on kokemusta siitä, että paikka on oiva ponnahduslauta presidentinlinnaan.
– Ehdokkuus ei kiinnosta minua tippaakaan, Ratas ilmoitti vielä vuoden 2019 joulun välipäivinä venäjänkielisen ETV+ tv-kanavan haastattelussa.
Sen jälkeen käänteitä on kuitenkin riittänyt. Ehdottomuus on jäänyt matkan varrelle.
– Keskusta päättää tästä (presidenttiehdokkaan asettamisesta) toukokuussa, Ratas kertoi ehdokkuudestaan Viron yleisradion haastattelussa helmikuun puolivälissä.
Sittemmin jopa kansalliskonservatiivisen Ekre-puolueen puheenjohtaja Martin Helme on tukenut Rataksen presidenttiyttä – vaikka Helme puolueineen joutui oppositioon Rataksen eron seurauksena.
Viron nykyinen presidentti Kersti Kaljulaid ei nauti parlamenttipuolueiden luottamusta, pääministeri Kaja Kallas sanoi Ylelle helmikuun alussa.
Kallaksen mukaan hänen reformipuolueensa ei myöskään ole asettamassa omaa ehdokasta. Jüri Ratas saattaa siis sopia kummankin hallituspuolueen ehdokkaaksi.
Sekä keskusta että reformipuolue ovat ilmaisseet halunsa saada presidentti valituksi parlamentissa. Siellä Ratas tarvitsisi taakseen vain yhdeksän oppositiopoliitikon äänet.
Ratas Suomi-ystävyysryhmässä
Miten Viron presidentinvaalissa lopulta käykään, ainakin Jüri Rataksesta Suomi saisi hyvän ystävän.
Ratas on suhtautunut Suomeen aina lämpimästi ja korostanut hyvää henkilökohtaista yhteistyötään suomalaisministereiden ja muiden poliitikkojen kanssa. Hän kuuluu Viron parlamentin Suomi-ystävyysryhmään.
– Olemme tarvinneet kumppaneita, jotka ovat tukeneet meitä monimutkaisina aikoina. Juuri Suomen pohjoismaiset arvot ovat olleet meille esimerkkinä, Ratas totesi viime joulukuussa Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa.
Vaikka hän sai pääministerikautenaan kotimaassaan nuhteita siitä, että piti hallituksessa monenlaisia kohulausuntoja suustaan päästäneen Mart Helmen, Jüri Ratas ei ole koskaan jakanut tämän arvomaailmaa.
Soomerelta myös kritiikkiä Suomelle
Tarmo Soomere on kansainvälisen tason tiedemies ja akateemikko, joka on tutkinut muun muassa Itämeren aallonmuodostusta. Politiikan alalla hän ei ole toiminut.
Soomerella ei ole näkyvää Suomi-suhdetta, mutta hän on toiminut esimerkiksi vastaväittelijänä Helsingin yliopistossa.
Tiedemiehenä hän on esiintynyt Suomen suuntaan myös kriittisesti. Tämä liittyi reilun kymmenen vuoden takaiseen Nord Stream -kaasuputkihankkeeseen.
Viro vastusti kaasuputkea loppuun saakka, ja Soomere oli yksi hankkeen näkyvimmistä arvostelijoista. Hänen mukaansa Nord Streamin ympäristövaikutusten arvioinneissa oli vakavia puutteita. Suomen asennetta Soomere ihmetteli julkisesti.
– Suomi seuraa rauhallisena vierestä, kun Nord Stream ei ota huomioon suomalaistutkijoiden suosituksia, Soomere sanoi Helsingin Sanomille vuoden 2009 marraskuussa.
Vaalit viimeistään syyskuun lopussa
Presidentinvaaliasetelmat ovat Virossa kuitenkin vielä alkutekijöissään. Lain mukaan vaalit pitää järjestää 10-50 päivää ennen nykyisen presidentin Kersti Kaljulaidin virkakauden loppua.
Eli viimeistään syyskuun loppuun mennessä, mutta aikaisintaan 10. elokuuta.
Jüri Rataksen ja Tarmo Soomeren lisäksi virolaisissa tiedotusvälineissä on mahdollisina presidenttiehdokkaina mainittu oikeuskansleri Ülle Madise, moninkertainen ministeri Jüri Luik sekä entinen Tarton yliopiston rehtori Alar Karis.
Lue myös:
Baltian presidenttejä yhdistää politiikan ulkopuolisuus – valtaa vähän, mutta sana hallussa
Ville Itälä: Viron uusi presidentti tuntee Suomen hyvin
Nainen nousi ensimmäistä kertaa Viron presidentiksi – tuntematon biologi yllätti