Mufid "Muffe" Azadin puhelin soi lähes taukoamatta. Suurin piirtein joka toisen puhelun kieli on suomi ja joka toisen ruotsi.
Azadin rakennusalan yrityksellä on parhaillaan käynnissä neljä työmaata Länsi-Uudellamaalla.
– Näyttää siltä, että ihmiset laittavat matkustamisesta säästyvät rahat nyt remontteihin.
Azad vitsailee, että hänen tärkein työnsä on aamukahvien keittäminen työntekijöille firman pajalla Karjaalla. Aamupalaverin jälkeen väki hajaantuu työmailleen ja Azad itse kotikonttorille.
Hänellä ei tällä hetkellä ole yhtään maahanmuuttajataustaista työntekijää. Muutama Azadin tavoin kurdinkielinenkin työnhakija on töitä kysellyt, mutta heitä hän ei ole harmikseen voinut palkata puutteellisen kielitaidon takia.
– Työnjälki on ollut heillä kaikilla priimaa, erityisesti muuraustaito. Se on harmittanut tosi paljon, kun en ole voinut palkata heitä. Minä pystyn kyllä keskustelemaan heidän kanssaan kurdiksi, mutta en voi olla työmaalla mukana tulkkaamassa.
Kielitaito ei aina kohene riittävästi ammattiopintojen aikana
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus on havainnut ongelmia maahanmuuttajien ammatillisessa koulutuksessa.
Ammatilliseen koulutukseen hyväksytään opiskelijoita aiempaa heikommalla kielitaidolla. Osalla opiskelijoista kielitaito ei kartu työelämän vaatimalle tasolle opintojen aikana.
Kategorisista kielitaitovaatimuksista on luovuttu ammatillisen koulutuksen uudistuksen yhteydessä vuonna 2018. Koulutuksen järjestäjillä on silti edelleen vastuu varmistaa opinnot aloittavan opiskelijan riittävä kielitaito.
Tämä ei näytä kaikilta osin toteutuneen.
– Heikko kielitaito vaikeuttaa opintojen suorittamista ja opinnoissa etenemistä. Lisäksi pitäisi olla joku paikka, johon ohjata nuoria kehittämään kielitaitoaan, jos se ei riitä ammattiopintojen suorittamiseen, Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen arviointiasiantuntija Raisa Hievanen toteaa.
Esimerkiksi Itä-Helsingissä thaimaalainen perheenäiti opiskelee suomen kieltä alakoulussa.
Arviointikeskus suosittelee opetus- ja kulttuuriministeriötä seuraamaan maahanmuuttajien suoriutumista ammatillisesta koulutuksesta kielitaitovaatimusten höllentämisen jälkeen. Ammatillisista opinnoista putoaa vuosittain jopa 10 000 nuorta.
Lisäksi osa ammattillisten oppilaitosten opettajista kokee, että heidän taitonsa eivät riitä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opettamiseen.
Tehtävä ei ole ihan helppo: esimerkiksi logistiikka-alan opiskelijoiden keskuudessa puhuttiin 66 eri äidinkieltä vuosien 2018 ja 2020 välisenä aikana. Sosiaali- ja terveysalalla vastaava luku oli 96.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus suosittelee opettajille niin sanotun kielitietoisen opettamisen täydennyskoulutusta ongelman nujertamiseen.
30-vuotiaan Azadin vanhemmat tulivat Suomeen pakolaisina, kun Azad oli vajaan vuoden ikäinen. Hän on kasvanut ruotsinkielisessä ympäristössä ja oppinut suomen peruskoulussa. Yritystoimintakin kukoistaa: firman varauskalenteri on täynnä kuukausiksi eteenpäin.
Mufid Azad on itse suorittanut rakennusalan ammattitutkinnon Axxellissa Karjaalla ja työllistänyt itsensä omassa firmassaan vuodesta 2017 lähtien.
– Ehkä se kielitaidottomuus ei jossain isossa tehtaassa haittaa, mutta minä en voisi kuvitellakaan laittavani remonttikohteeseen sellaista työntekijää, jolla ei ole yhteistä kieltä asiakkaan kanssa. Suomen kieli ei todellakaan ole niitä helpoimpia edes opetella.
Opetus- ja kulttuuriministeriön Kansalliselta koulutuskeskukselta tilaamaan maahanmuuttajien koulutuspolkujen arviointiin osallistui 73 koulutuksen järjestäjää ja 711 opettajaa.
Lue myös: