Kuortaneen urheiluopiston 47 000 kiinteistöneliötä lämpenevät pian maalämmöllä turpeen sijaan.
Urheiluopiston korkeissa halleissa lämmitetään neliöiden sijaan pikemminkin kuutioita, joten tilojen lämmitys nielee paljon energiaa.
Energiaremonttiurakasta vastaava Lem-Kem oy arvioi, että maalämpöön siirtyminen säästää vuodessa noin 1350 tonnia hiilidioksidia.
Päästöt voi laittaa mittakaavaan esimerkiksi vertaamalla opiston vanhan turvevoimalan päästöjä henkilöautojen päästöihin: tavallisella diesel-farmarilla pitäisi ajaa vuoden aikana yli 250 kertaa maapallon ympäri päästäkseen samoihin hiilidioksiditonneihin.
Urheiluopiston toimitusjohtaja Jussi Töyrylän mukaan maalämpöinvestointi on osa opiston tavoitetta päästä hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä.
Noin kymmenen vuoden aikana urheiluopistolla on tehty paljon energiansäästötoimia.
Esimerkiksi tilojen valaistus on uusittu, ja opistolle on rakennettu aurinkovoimala, joka kattaa noin 15 prosenttia sen vuotuisesta sähköntarpeesta.
– Kokonaisuudessaan investointien hinnoissa puhutaan muutamista miljoonista, mutta esimerkiksi maalämpöinvestointi maksaa tällä rahoitusmallilla itsensä takaisin noin 15 vuodessa, Töyrylä kertoo.
Vielä tänä keväänä ja kesänä urheiluopiston parkkipaikan vieressä seisova turvevoimalan piippu tupruttaa tuttuun tapaansa, mutta syksyllä turveuunin loimu sammuu.
– Kyllä me lähdemme siitä, että syyskuun alusta kiinteistömassamme lämpenee maalämmöllä, eikä turvetta enää käytetä.
Töyrylä käyttää hiilisäästöjen esimerkkinä niin ikään henkilöautoilua.
– Urheiluopistolla maalämmöstä syntyvä säästö vastaa noin 750 henkilöauton keskimääräisiä päästöjä vuodessa.
28 kilometriä lämpökaivoja
Periaatteessa Suomen suurimmat maalämpöhankkeet toimivat samalla tavalla kuin omakotitalojenkin lämpöpumput.
Kun omakotitalon pihaan porataan yleensä vain yksi lämpökaivo, tarvitaan suuren kiinteistökeskittymän lämmittämiseen useita kymmeniä tai jopa satoja lämpökaivoja.
Kuortaneelle porataan 104 lämpökaivoa, jotka ovat syvyydeltään yli 200 metriä. Yhteensä pora järsii 28 kilometria tunnelia tämän kevään aikana.
Lämpökaivojen keruuputkissa kiertää maalämpöneste, joka lämpenee muutamalla asteella maan sisässä. Nesteen lämpöenergia otetaan talteen ja lämpötilaa nostetaan lämpöpumpulla jopa 60 celsiusasteeseen.
Lem-Kemin teknisen asiantuntijan Matthias Kampen mukaan noin kaksi kolmasosaa lämmöstä saadaan ilmaiseksi maasta ja yksi kolmasosa tuotetaan sähköenergialla.
Talvella järjestelmän vaatima sähkö pitää ostaa, mutta kesällä sen tuottaa urheiluopistolle viime vuonna rakennettu yli 2 600 paneelin aurinkovoimala.
Vastaavia suuria kiinteistökokonaisuuksia, joihin tämän kokoluokan maalämpöjärjestelmä voisi sopia, ovat esimerkiksi suuret maatilat.
Järjestelmällä on kuitenkin myös rajoitteensa.
– Poikkeuksena ovat paikat, joissa ei voi porata, esimerkiksi tietyt pohjavesialueet, kuten myös ahtaat tonttitilat, joihin kaivoja ei mahdu tarpeeksi, Kampe mainitsee.
Kaivot suositetaan porattavaksi vähintään 15 metrin, mieluummin yli 20 metrin välein, etteivät ne söisi toistensa lämpöä.
Automatiikka ihmisen apuna
Lämmityksen lisäksi valaistus on merkittävä energianielu suurissa, kymmenien tuhansien neliömetrien kiinteistökohteissa.
Kuortaneella vanhojen loisteputkien vaihtaminen led-valoihin säästää arviolta 760 megawattituntia sähköä vuodessa.
Yksi megawattitunti vastaa noin yhden rivitalokodin pienen sähkökiukaan vuosittaista sähkönkulutusta.
Moderneissa energiaratkaisuissa myös automatiikalla on tärkeä roolinsa. Led-lamppujen toimintaa voidaan säädellä automaattisesti esimerkiksi sen mukaan, miten tiloja käytetään.
Lämpöpumpuissa automatiikka auttaa esimerkiksi huomaamaan mahdolliset toimintahäiriöt ajoissa.
Jos lämpöpumpun suodattimet ovat tukkeutumassa, ja laitteisto kuluttaa normaalia enemmän sähköä, havaitaan poikkeamat heti. Ilman automatiikkaa tilanne havaittaisiin vasta kausitarkastuksessa.
Kiinteistöautomatiikkaa pystytään nykyään optimoimaan myös niin, että laitteet osaavat varautua säätilojen muutoksiin etukäteen, jolloin automatiikka tehostaa pumppujen toimintaa jo ennen ulkolämpötilan kylmenemistä.
Lue myös: