Rajavartioston lentokoneen lämpökameraan tallentui outo havainto vuodenvaihteessa 2020. Salolaisen maatalon piharakennus suorastaan hehkui.
Poikkeamalle ei löytynyt järkevää selitystä: navetassa ei ollut eläimiä eikä se ollut asuttu. Kun poliisi kävi tarkastamassa tilat, sieltä löytyi teollisessa mittakaavassa toiminut kannabiskasvattamo. Lämpö tuli kasvien tarvitsemista lampuista.
Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi maatalon omistajan ja kaksi muuta törkeistä huumausainerikoksista pitkiin vankeusrangaistuksiin viime vuonna. Lisäksi oikeus tuomitsi heidät menettämään valtiolle rikoshyötynä 1,3 miljoonaa euroa, muun muassa kolme kiinteistöä.
Näin isoihin huumeilla saatuihin rahoihin käsiksi pääseminen oli vielä takavuosina harvinaista. Jos kiinni jää vain varattomia huumeidenkäyttäjiä, rahat pysyvät päätekijöillä.
Salon huumejutussa poliisille ei selvinnyt, kuka huumeita oli ostanut ja käyttänyt. Sen sijaan poliisi käytti paljon aikaa ja vaivaa selvittääkseen kannabisfarmin asukkaiden ja heidän läheistensä rahaliikennettä.
Tähän viranomaiset myös pyrkivät. Rikoshyödyn määrä on poliisilla ja Tullilla yksi tärkeimmistä tulostavoitteista. Se näkyy: viiden viime vuoden aikana juuri huumejutuista on päätynyt valtiolle yli kaksi kertaa niin paljon omaisuutta kuin 2010-luvun alkuvuosina.
Ylen saamien tilastojen perusteella viranomaiset ovat ottaneet haltuun yhteensä lähes 80 miljoonaa euroa omaisuutta huumerikosten tutkinnoissa vuosina 2016–2020.
Rikoshyöty päätyy valtiovarainministeriölle ja on yleensä käteistä rahaa. Salon kannabisfarmin kaltaisissa tapauksissa hyöty voi kuitenkin olla myös kiinteistöjä.
Myös kryptovaluutan osuus on kasvanut ja kasvaa. Bitcoinin hinnannousun ansiosta valtiolle on todellisuudessa päätynyt paljon enemmän varoja huumekaupasta kuin miltä tilastojen perusteella näyttää.
Hurjin esimerkki on Douppikauppa-jutussa vuonna 2016 takavarikoitu bitcoin-omaisuus. Se siirtyi Tullille karkeasti miljoonan euron arvoisena pottina. Keskiviikon kurssilla sen arvo oli lähes 90 miljoonaa euroa. Tulli on päättänyt huutokaupata virtuaalivaluutat.
Suurin osa rikoshyödystä kertyy Tullin johtamista tutkinnoista. Poliisissa ison rahan huumejutut ovat keskittyneet keskusrikospoliisiin ja pääkaupunkiseudun poliisilaitoksiin. Tosin esimerkiksi Helsingin poliisissa huippuvuosi on edelleen vuosi 2007.
Kolme syytä kovan kasvun takana
Rikoshyödyn kasvuun on kolme syytä: huumeiden käytön kasvu, viranomaisten oma toiminta ja lakimuutokset.
Huumeiden kysyntä ja tarjonta ovat kasvaneet Suomessa selkeästi. Sen voi nähdä esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisemista jätevesitutkimuksista. Kun huumeita on enemmän, myös huumerikoksiin liittyvää rahaa on enemmän.
Alla olevasta grafiikasta kuitenkin näkyy, että rikoshyöty on kasvanut myös huumausainerikosten määrään suhteutettuna. Esimerkiksi Tullissa isoja huumejuttuja on ollut edelleen, vaikka perusmuotoisten huumausainerikosten määrä on puolittunut viime vuosina.
Myös huumausaineita päätyy viranomaisten käsiin enemmän kuin aiemmin. Takavarikkomääriä ei tilastoida varsinaisesti, mutta Tullin ja KRP:n laboratorioista saa käsityksen suunnasta. Esimerkiksi tutkittavaksi tulevan amfetamiinin määrä on kasvanut selvästi.
Tullissa ryhdyttiin 2010-luvun alussa miettimään, miten huumekaupalla laittomasti hankittuun omaisuuteen päästäisiin paremmin käsiksi. Yksi ratkaisu oli erityisten rikoshyödyn jäljittämiseen keskittyvien tutkinnanjohtajien palkkaaminen.
– Varsinkin isoissa jutuissa on hyvä, että varsinaisen tutkinnanjohtajan rinnalle tulee henkilö, joka ottaa vastuun esimerkiksi rikoshyödyn jäljittämiseen tai pois ottamiseen liittyvistä pakkokeinoista, valvontajohtaja Hannu Sinkkonen sanoo.
Valtio vei kannabisfarmarilta kolme kiinteistöä
Salon kannabisfarmin tapauksessa poliisi kampasi läpi kaikki tilisiirrot, joita pääepäiltyjen, heidän yritystensä ja läheistensä jäljiltä löytyi. Kiinteistökaupat selvitettiin kahdeksan vuoden ajalta ja kiinteistöt käytiin myös tutkimassa.
Tutkinnassa selvisi, että tileille ja kiinteistökauppoihin oli virrannut satoja tuhansia euroja rahaa. Vuosia jatkunut ammattimainen huumeidenkasvatus oli ainoa selitys rahoille.
Tuomitut joutuivat toteamaan, että heidän näkökulmastaan Suomen lainsäädäntö oli muuttunut aiempaa ankarammaksi. Kannabisfarmin omistaneen naisen kolme kiinteistöä tuomittiin kaikki valtiolle tavalla, joka ei ole aina ollut mahdollista.
Kasvatukseen käytetty asuintalo meni valtiolle rikoksentekovälineenä. Ratkaisu perustuu korkeimman oikeuden ennakkopäätökseen vuodelta 2018. Siinä kannabiksen kasvattajan omistama talo oli oikeuden silmissä rikoksentekoväline.
Kahden muun kiinteistön kohdalla oikeus sovelsi laajennettua rikoshyötyä. Sen mukaan tuomittu voi menettää myös sellaista omaisuutta, jonka yhteys rikokseen ei ole yhtä suora kuin vaikkapa kannabiskasvattamon.
Laajennettu menettämisseuraamus kirjattiin lakiin vuosituhannen vaihteessa. Helsingin yliopiston tutkijatohtorin Heli Korkka-Knutsin mukaan se on yleistynyt vähitellen. Laajennettua rikoshyötyä voidaan soveltaa esimerkiksi juuri törkeisiin huumausainerikoksiin.
Suomen linja on osin tiukempi kuin Ruotsin
Monissa tapauksissa Suomi karhuaa rikoshyötyä huumerikollisilta enemmän kuin esimerkiksi Ruotsi. Länsinaapurissa rikoshyödystä voidaan vähentää rikoksen tekemisestä aiheutuneet kustannukset, Suomessa ne jäävät tuomitun omaksi vahingoksi.
– Ne kulut aiheutuvat toiminnasta, joka sellaisenaan on rikollista. Sen vuoksi on ajateltu, että kulujen vähentäminen rikoshyödystä ei ole kriminaalipoliittisesti hyväksyttävää, Korkka-Knuts sanoo.
Linja ei ole mitenkään yksiselitteinen. Rikoksesta ei saisi hyötyä, mutta toisaalta menettämisseuraamus ei saisi olla rangaistus. Aina joskus nämä kaksi periaatetta päätyvät ristiriitaan.
Douppikauppa-jutussa tuomitun mielestä valtio olisi saanut viedä hänen omaisuuttaan vain rikoksella ansaittua hyötyä vastaavan määrän. Lopulta hän kuitenkin menetti kaikki takavarikoidut bitcoinit – joiden arvo lähes satakertaistui valtion hallussa – sekä myös muuta omaisuutta.
Myös Salon huumefarmin omistaja ja muut jutussa tuomitut päätekijät ovat valittaneet Varsinais-Suomen käräjäoikeuden ratkaisusta. Sen vuoksi päätös ei ole vielä lainvoimainen. Seuraavaksi asiaa käsittelee Turun hovioikeus.
Viranomaiset: Huumerahojen vieminen ehkäisee rikoksia
Poliisissa ja Tullissa uskotaan, että rikoshyötyyn keskittyminen ehkäisee uusia rikoksia – joissakin tapauksessa jopa tehokkaammin kuin varsinaiset rangaistukset.
– Huumepuolen toimijoille ja rikollisorganisaatioille ei välttämättä ole vankeustuomioilla niin suurta vaikutusta, koska ne pystyvät pyörittämään toimintaa osin vankiloista käsin. Mutta kun rikoshyötyä saadaan takaisin ja valtiolle, sillä on vaikuttavuutta myös organisaatioiden toimintaan, rikosylikomisario Kari Siivo Poliisihallituksesta sanoo.
Tullin Hannu Sinkkonen muistuttaa, että rikoksella hankittu raha vääristää myös markkinoita. Rikollisilla on tarve pestä raha puhtaaksi käyttämällä sitä johonkin lailliseen liiketoimintaan.
– Jos sinne yritetään pumpata mahdollisimman paljon harmaata rahaa, siitä kärsivät samalla toimialalla laillisesti toimivat yritykset.
Lue myös: