Saksalainen energiayhtiö Uniper haastaa Alankomaiden valtion oikeuteen hiilivoimalansa sulkemisesta. Uniperin pääomistaja on suomalaisyhtiö Fortum.
Kiista juontaa juurensa Alankomaiden päätökseen kieltää hiilen polttaminen energiaksi vuodesta 2030 alkaen. Alankomaiden senaatti vahvisti lain vuonna 2019.
Lakia säädettäessä Alankomaissa oli viisi hiilivoimalaa. Näistä kahden voimalan omistajille maan hallitus on Fortumin mukaan päättänyt maksaa kompensaatiota voimaloiden ennenaikaisesta sulkemisesta. Jäljelle jäävistä voimaloista yksi on Fortumin tytäryhtiön Uniperin omistama Maasvlakte 3.
Maasvlakten voimala käynnistettiin vuonna 2016. Investointi maksoi puolitoista miljardia euroa. Uniperin mukaan voimalan käyttöikä uhkaa jäädä alle puoleen sulkemispäätöksen vuoksi.
Uniper ei varsinaisesti vastusta voimalan sulkemista vaan vaatii Alankomailta korvausta investoinneista ja menetetyistä myyntituloista.
Yhtiö kuvailee tiedotteessa, että se tulee etsimään ratkaisua itsenäisestä oikeuslaitoksesta. Toistaiseksi esillä ei ole tarkkaa korvaussummaa, vaan Uniper selvittää ylipäänsä oikeuttaan korvauksiin.
Uniperin johto näkee, että osakeyhtiön johdon on toimittava huolellisesti yhtiön etua ajatellen. Tämän vuoksi sen on selvitettävä, kuuluuko korvauksia maksaa, arvioi johtaja Esa Hyvärinen Fortumista.
Ympäristöjärjestöltä kritiikkiä
Ympäristöjärjestö Greenpeace kritisoi Uniperin ja sitä myötä Fortumin lähtöä oikeustaisteluun.
Järjestön ilmasto- ja energia-asiantuntija Olli Tiainen näkee isoimmaksi ongelmaksi sen, että suomalainen valtionyhtiö on haastamassa toista EU-maata välimiesoikeuteen hakien korvauksia.
– Syynä tähän on hiilikieltolaki Hollannissa, vaikka meillä on Suomessakin hyvin vastaava laki. Tässä tarrataan hiileen ja nyhdetään sieltä viimeiset eurot, mitä on saatavissa, Tiainen sanoo.
Greenpeace katsoo, että Fortum ja Uniper käytännössä hidastavat toimillaan hiilenpoltosta luopumista, vaikka itse sanovatkin, että eivät sitä vastusta.
Uniperin suurin osakkeenomistaja on energiayhtiö Fortum, joka ilmoitti vuonna 2019 kasvattavansa Uniper-omistuksensa yli 70 prosenttiin. Suomen valtio omistaa hieman yli puolet Fortumista.
Uniper on itsenäinen pörssiyhtiö. Fortum kertoi tiedotteessaan vuosi sitten, että se ei tee määräysvaltasopimusta Uniperin kanssa tai lunasta vähemmistöosakkeita ennen vuoden 2021 loppua.
Fortum kertoi tiistaina, että Fortumin lakiasianjohtaja siirtyy Uniperin lakiasiainjohtajaksi ja Fortumin henkilöstö- ja strategiajohtaja Uniperin strategiasta, kehityksestä ja yritysjärjestelyistä vastaavaksi johtajaksi. Pari viikkoa aiemmin uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin saksalainen Klaus-Dieter Maubach.
Uniperille mahdollisesti koituvat tappiot eivät myöskään suoraan näkyisi Fortumin taseessa.
Paljonko Uniper voisi saada korvausta?
Mahdollisen korvauksen suuruudesta kertoo saksalaisen RWE-energiayhtiön vastaava korvauskanne Alankomaissa.
Yhtiö ilmoitti maaliskuussa hakevansa Alankomailta yli miljardin korvauksia voimalansa sulkemisesta. Reutersin mukaan RWE:n voimalan hinta oli aikoinaan noin kaksinkertainen Uniperin voimalaan verrattuna.
Uniperin koko sähköntuotantokapasiteetti on yli 34 GW. Suurin osa siitä tuotetaan maakaasulla mutta kivi- ja ruskohiili ovat edelleen tärkeitä, varsinkin Venäjän laitoksissa. Uniper käynnisti uuden Datteln 4 -kivihiilivoimalan Saksassa viime vuonna.
Alankomaissa oleva Uniperin hiilivoimala käyttää hiilen lisäksi pellettejä. Laitoksessa poltetaan myös jonkun verran läheisten teollisuuslaitosten jätekaasuja. Uniper on aloittanut Rotterdamin satamaviranomaisten kanssa selvityksen vedyntuotantolaitoksen sijoittamisesta Maasvlakteen.
Ympäristöjärjestöt vastustavat korvauksia
Kansainvälisen energiaperuskirjan ECT:n pohjalta on käsitelty yli 130 kannetta välimiesoikeudessa. Tämä on kansallisen oikeuden ohella toinen mahdollisuus, johon Uniper voi korvausvaateessaan vedota.
Kansainvälinen energiaperuskirja eli ECT-sopimus (Energy Charter Treaty) suojaa energia-alan investointeja. Kaikki EU-maat ovat allekirjoittaneet sen.
Peruskirjan nojalla yhtiö voi haastaa ulkomaisen valtion välimiesoikeuteen ja vaatia vahingonkorvauksia, jos esimerkiksi lainsäädännön muutos alentaa sen tuotantolaitoksen arvoa vähentämällä tuottoja tulevaisuudessa.
Joskus korvauksista päästään sopuun ilman oikeuskäsittelyä.
Esimerkiksi Saksa päätti hiljattain maksaa korvauksia neljälle energiayhtiölle ydinvoimasta luopumiselle. Muun muassa ruotsalainen Vattenfall saa 1,6 miljardia korvausta ydinreaktoreiden sulkemisesta ja myymättä jääneestä sähköstä.
ECT-sopimus solmittiin 1990-luvulla Neuvostoliiton romahduksen jälkimainingeissa. Sopimuksella haluttiin turvata Itä-Euroopan maiden energiansaantia.
Viime vuosina ympäristöjärjestöt ovat arvostelleet sopimusta rajusti, koska niiden mielestä se suojelee fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja hidastaa uusiutuvan energian käyttöönottoa.
Greenpeacen mukaan yli miljoona kansalaista on allekirjoittanut vetoomuksen, jossa vaaditaan Euroopan maita ja EU:ta vetäytymään ECT-sopimuksesta ja estämään sen laajenemisen uusiin maihin.
Euroopan komissio onkin esittänyt investointisuojan poistamista fossiilisilta polttoaineilta, mutta sen läpimeno jäsenmaissa on epävarmaa.
Omistajaohjausministeri: Toivon asiassa löytyvän ratkaisun
Omistajaohjauksesta vastaava ministeri Tytti Tuppurainen (sd.) kommentoi Ylelle ymmärtävänsä, että Fortumin tytäryhtiö Uniper selvittää oikeusteitse korvauksia.
Alankomaat on päättänyt, että kivihiilen energiakäyttö päättyy tämän vuosikymmenen lopulla. Uniper avasi viisi vuotta sitten uuden kivihiilivoimalan, johon se investoi yli 1,5 miljardia euroa.
– Saamani tiedon mukaisesti Uniperin johto on käynnistämässä oikeustoimia selvittääkseen, onko Alankomaiden hiilenkieltolaki ilman yhtiöille maksettavia korvauksia sen oman kansallisen lainsäädännön ja kansainvälisen energiaperuskirjan ja muun sopimuskäytännön mukainen, Tuppurainen kirjoittaa sähköpostissaan.
– Ymmärrän, että tämä on sen kokoluokan kysymys, että yhtiön johdolla ei oikeastaan ole muuta vaihtoehtoa kuin hakea asiaan selvyyttä. Yhtiöltä saamani tiedon mukaisesti oikeustoimilla ei pyritä Hollannin lain kumoamiseen, eikä yrityksen johto kiistä Hollannin valtion oikeutta säädellä asiassa, Tuppurainen jatkaa.
Uniperin ja sitä kautta sen omistajan Fortumin korvausvaateet ovat suututtaneet ympäristöjärjestöjä. Greenpeace katsoo, että yhtiöt pyrkivät toimillaan hidastamaan hiilestä luopumista.
Tuppuraisen mukaan valtio odottaa, että sen omistamien yhtiöiden tulee "omista lähtökohdistaan toimia edelläkävijöinä hiilineutraaliin kiertotalouteen siirryttäessä".
Tuppurainen muistuttaa vastauksessaan, että Fortum ja Uniper ovat pörssiin listattuja yhtiöitä.
– Suomen valtio toimii yhtenä omistajana muiden omistajien joukossa hyvän hallintotavan mukaisesti. Yhtiön operatiivisia päätöksiä kommentoi yhtiön johto, Tuppurainen toteaa.
Hän sanoo toivovansa, että asiassa löydetään ratkaisu.
Päivitetty klo 18:00: Lisätty Tuppuraisen kommentit.
Lisää: