Miten valtio käyttää lähivuosina rahaa?
Ensi vuonna valtion menot saavat ylittää hallitusneuvotteluissa sovitun menokehyksen 900 miljoonalla eurolla, vuonna 2023 ylitys on 500 miljoonaa euroa.
Vääntö menokehyksistä oli yksi neuvotteluiden vaikeimmistä kysymyksistä. Menokehysten väliaikaisen ylittämistä perustellaan välttämättömillä menoilla, kuten sote-uudistukseen liittyvillä muutoskustannuksilla, kuntien peruspalvelujen valtionosuuksien korotuksilla ja EU-jäsenmaksun tarkentumisella.
Samalla päätettiin 370 miljoonan euron leikkauksista vuodesta 2023 alkaen. Säästöt tulisivat olemaan pysyviä, mutta vuosien 2022 ja vuosien 2023 menolisäykset olisivat väliaikaisia.
Leikkausten kohdentumisesta on sovittu ministeriötasolla. Leikkausten tarkempi sisältö ratkaistaan myöhemmin, mutta hallituksen sopiman mukaan leikkauksia ei tehdä koulutukseen, sosiaalietuuksiin tai sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Lisäksi budjettiriihessä 2021 päätetään 100–150 miljoonan euron veronkiristyksistä.
Hallitus tavoittelee julkisen velkaantumisen taittamista 2020-luvun puolivälissä.
Mitä työllisyystoimia tehdään?
Hallitus kertoi tavoittelevansa puoliväliriihessä päätettävillä toimenpiteillä 40 000–44 500:tä lisätyöllistä. Hallituksen mukaan työllisyyspäätösten positiivinen vaikutus talouteen on noin 560 miljoonaa euroa.
Aiemmilla toimenpiteillä hallitus on ilmoittanut tavoittelevansa 31 000–33 000:ta lisätyöllistä.
Lisäksi puoliväliriihessä sovittiin, että hallituskauden loppuun mennessä tehdään päätökset 110 miljoonalla eurolla julkista taloutta vahvistavista työllisyystoimista.
Työllisyystoimiin sisältyy muun muassa TE-palveluin siirto kuntiin, jonka hallitus arvioi tuovan noin 7 000–10 000 työllistä. Suuret työllisyysvaikutukset lasketaan myös jatkuvan oppimisen ja työperäisen maahanmuuton lisäämiselle, joiden molempien arvioidaan tuovan yli 10 000 työllistä.
Hallitus on päättänyt lisäksi perustaa Välittäjä Oy:ksi kutsumansa erityistehtäväyhtiön, joka palkkaa osatyökykyisiä pidempikestoisiin työsuhteisiin tarjoten vuokratyövoimaa muille työnantajille. Työllisyysvaikutus tällä olisi 1 000.
Yksi kiistanaihe riihen aikana oli se, kelpaavatko muiden ministeriöiden kuin valtiovarainministeriön laskemat työllisyysvaikutukset. Hallituksen tänään julkistamissa linjauksissa työllisyysvaikutusarviot on laadittu toimenpiteistä vastaavien ministeriöiden toimesta.
Työllisyystoimista kerrotaan tarkemmin huomisessa työ- ja elinkeinoministeriön tiedotustilaisuudessa.
Mitä verotuksesta päätettiin?
Kotitalousvähennykseen tulee muutoksia. Öljylämmityksen luopumisen osalta kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausprosentti nostetaan 40:stä 60:een. Muutos on väliaikainen ja se on voimassa vuosina 2022–2027.
Syksyn budjettiriihessä linjataan kaksivuotisesta kokeilusta, jossa kotitalousvähennyksen kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön enimmäismäärää korotetaan merkittävästi. Sen avulla on tarkoitus selvittää korotuksen työllisyysvaikutuksia.
Yritysten verotusta ei koroteta. Tupakan verotusta kiristetään yhteensä 100 miljoonaa euroa vuosina 2022–2023.
Syksyn budjettiriihessä päätetään 100–150 miljoonan euron veronkorotuksista.
Miten turvekysymys ratkaistiin ja yrittäjiä tuetaan?
Riihessä yhtenä vaikeana kysymyksenä hiersi turvetuottajien tukeminen. Hallitus ohjaa turvetuottajien tukeen jo tänä vuonna lisää rahaa 60 miljoonaa euroa. Ensi vuodelle tukisumma on 10 miljoonaa euroa.
Lisäksi turpeenpolton verotonta käyttöä lisätään energiantuotannossa turpeen kysynnän parantamiseksi. Verottoman käytön alaraja nousee laitoskohtaisesti 5 000 megawattitunnista 10 000 megawattituntiin vuosina 2022–2026. Vuosina 2027–2029 raja alenee 8 000 megawattituntiin ja vuonna 2030 palaa nykytasolleen 5 000 megawattituntiin.
Verollista tuotantoa olisi rajojen yli menevä osa. Muutos suosii etenkin pieniä lämpölaitoksia. Samassa yhteydessä hallitus sopi esittävänsä sitovat toimet kompensoimaan veromuutosten aiheuttamaa päästöjen lisäystä vastaavista päästövähennyksistä.
Turvetuottajien tukeminen oli otsikoissa, mutta myös muita yrityksiä tuettiin. Käyttöön otetaan energiaintensiivisten yritysten sähköistämistuki, jonka on tarkoitus kannustaa hiilineutraaliin tuotantoon.
Finnveran luottoinstrumentteja kehitetään ja nostetaan Finnveran yrittäjälainan enimmäismäärää lisääntyvien omistajanvaihdosten tehokkaammaksi rahoittamiseksi.
Miten koronan jälkiä paikataan?
Hallitus sopi kohdentavansa rahoitusta koronan vaikutusten lieventämiseksi.
Rahaa kohdistetaan muun muassa koronan aiheuttaman oppimisvajeen paikkaamiseen sekä nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluihin pääsyn nopeuttamiseen. Lisäksi nuorten kouluttautumista ja työllistymistä tuetaan.
Yksityiskohdista on tarkoitus päättää budjettiriihessä 2021.
Lisää aiheesta: