Lapuan Virkiän Mikko Peltokangas vetäisee trikoot pois jalastaan ja hyppää puntarille. 72-kiloisissa painivan Peltokankaan kropassa ei ole edes rasvan jäämiä ja hän on omaan sarjaansa painitermein poikkeuksellisen muhkea eli lihaksikas. Mutta se sarja on iso ongelma.
Viimeisimmän vaihdoksen myötä keskikokoisten miesten olympiasarjat menevät 10 kilon välein: 67…77…87…97…
Lapualainen kokee, ettei hänellä ole vielä aitoa mahdollisuutta taistella mitaleista 77-kiloisten luokassa, joka on tasoltaan se kaikkein kovin. Siitä yksinkertaisesta syystä, että tuon painoisia yrittäjiä maailmasta löytyy kaikista eniten.
– Päätin unohtaa tulevat olympialaiset jo vuonna 2019 ja tein silloin päätöksen, että tämä EM-kisa on vuoden 2020 päätavoite. Ja nyt kun kisat siirtyivät vuodella, niin pidin saman päämäärän.
– Aloitin tässä samalla hierojakoulun Kuortaneen Urheiluopistolla ja olen sitä kautta treenannut pääsääntöisesti vain yhden kerran päivässä, pelkästään painia. Se on tuottanut tulosta. Ajatusmaailmani urheilun suhteen on ollut paljon kevyempi ja fysiikka oli jo ennen koronaa suuri vahvuuteni, joten sitä ei ole tarvinnut enää punttisalilla juurikaan hinkata 23-vuotias lapualainen kertoo.
EM- ja MM-kisoissa urheilijoille on tarjolla myös ”välisarjat”. Peltokangas taistelee Varsovassa siis 72-kiloisissa. Dilemma on olympialaisten suhteen harmillinen, sillä Lapuan mies on yksi Suomen parhaimmista painijoista. Siitä osoituksena alkukevään kaksi kilpailua. Molemmista irtosi palkintopallipaikka.
Zagrebin todella kovatasoisessa näyttökilpailussa hän kaatoi jopa edellisten MM-kisojen hopeamiehen. Olympiaunelman omaehtoiseen hylkäämiseen mies vastaa varsin analyyttisesti.
– Kyllä se hetken kirpaisi, kun päätöksen silloin tein. Mutta onhan tässä tulossa monia Euroopan mestaruuskisoja ja maailmanmestaruuskisoja. Minä haluan kyllä niistä saavuttaa menestystä ensin ja vasta sitten siirrän katseet olympiatasolle. Ja eikös mies ole siellä Pariisin kisoissa parhaassa iässään, Peltokangas esittää vastakysymyksen.
Lauantaina nähdään miten Peltokankaan raju päätös konkretisoituu. Itseluottamus on ainakin korkealla alkutalven kilpailuiden jälkeen. Lapualainen näyttää olevan yksi niistä urheilijoista, jotka ovat koronatauon aikana ajaneet itseään kehityksessä positiiviseen suuntaan.
– Mitaliotteluihin pääseminen on minimitavoite ja sen jälkeen sitten totta kai palkintopalli. Sain niissä kahdessa kevään kisassa monta hyvää päänahkaa ja se sai aikaan itseluottamukselleni melkoista kehitystä. Odotan suurella mielenkiinnolla lauantain kisaa.
Peltokankaalta on nähty viimeisen olympiadin aikana ilmavia nostoja kotimaan kilpailuissa. Ne ovat sattuneet osumaan kerta toisensa jälkeen allekirjoittaneen videokameran puoleiseen nurkkaukseen. Viimeksi sama tapahtui myös EM-tasolla kun lapualainen nappasi slovakialaisen vastustajansa räjähtävällä nostolla syliinsä, kuljetti miehen kohti nurkkausta ja meinasi paiskata Ylen tv-kameran palasiksi.
– No joo, täytyy varmaan täälläkin yrittää etukäteen katsoa, missä nurkkauksessa se sinun kamerasi on ja jatkaa perinnettä, Peltokangas päättää.
Vesa-Matti Savinen
Lue myös: