Talousasiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että Suomenkin taloutta piristää lähivuosina Yhdysvaltain ja koko maailmantalouden jopa yli kuuden prosentin kasvupyrähdys. Siihen nähden hallituksen päätökset menokehysten ylityksistä eivät ole suuria.
Johtaja Elina Pylkkänen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta ja tutkimusprofessori Mika Maliranta Kuluttaja- ja kilpailuvirastosta keskustelivat Yle Radio 1:n Ykkösaamussa hallituksen sovinnosta, jota edelsi viikon kestänyt ja kovaksi yltynyt kiistely taloudesta ja työllisyydestä.
Keskiviikkona kerrottiin, että ensi vuonna valtion menot saavat ylittää hallitusneuvotteluissa sovitun menokehyksen 900 miljoonalla eurolla. Näin lopulta sovittiin puoliväliriihessä.
Vuonna 2023 valtion kehysmenojen enimmäismäärä saa ylittää 500 miljoonalla eurolla sen, mitä vuoden 2019 hallitusneuvotteluissa sovittiin.
Summa on pääministeri Sanna Marinin (sd.) puoliväliriihen loppuvaiheen kompromissiesityksen tasolla.
Elina Pylkkäsen mukaan ylitysten merkitys ei ole järin suuri.
– Ne ovat pieniä ylityksiä, ja koska menokehykset ovat hallituksen itsensä laatimia, hallitus voi itse päättää niiden ylittämisestä.
"Ennakoitavuus tärkeää"
Tutkimusprofessori Malirannan mielestä koronakriisi oikeuttaa ylitykset, mutta hän huomauttaa, että kahden vuoden päästä talous voi jo olla vaikka miten vahva.
– Voidaanko arvioida, että tilanne on yhä poikkeuksellinen vuonna 2023? Maliranta kysyy.
Hänen mukaansa ennakoitavuus on tärkeää. Politiikka on jämäkkää, kun suunnittelu on hyvää ja menokehyksistä pidetään kiinni.
– Yleensä hallituksessa on siitä yksimielisyys eli konsensus, nyt oli konsensus siitä, että koronakriisi on niin poikkeuksellinen, että se sallii kehyksistä luopumisen, Maliranta sanoo.
Myös velanottoon asiantuntijat suhtautuvat hieman eri tavoin.
Pylkkänen huomauttaa, että valtion velan suhde bruttokansantuotteeseen voi laskea nopeastikin, kuten tapahtui talouskasvussa viitisen vuotta sitten, vaikka velkasuhteen oli odotettu taittuvan vasta vuonna 2018.
Malirannan mukaan velkaongelman kokoluokka selviää vasta vuosikymmenen päästä.
– Se on kiinni pitkän ajan kasvusta, ja kymmenenkin vuoden päästä olisi helpompi kuluttaa kuin säästää.
Talouden lähtiessä kovaan kasvuun voi hetkellinen inflaatio olla uhkana. Pylkkäsen mielestä se on pikemminkin hyvä asia, ja hän toivottaa inflaation tervetulleeksi, koska se hillitsee kulutusta.
Pylkkänen myös kiittelee hallituksen 75 prosentin työllisyystavoitetta. Hän soisi, että Suomi pyrkisi työllistämään yhtä energisesti kuin muutkin Pohjoismaat.
– Ei ole itsestäänselvää, miksi Suomi on jäljessä muita Pohjoismaita.
Työllistämisessä pitää hänen mukaansa keskittyä aktivointiin ja työllisyyspalvelujen vahvistamiseen, ei niinkään verohuojennuksiin, joista työttömät eivät välttämättä edes tiedä.
Hallitus pyrkii siihen, että aiemmin sovittujen työllisyystoimien lisäksi uusia työllisiä olisi 42 000–52 000.
Lue myös:
Analyysi: Keskusta ja Annika Saarikko halusivat näyttää, missä kulkee hallituksen valta-akseli