Kuusi ministeriä rivissä kehui torstai-illan tiedotustilaisuudessa vuorotellen yhdeksän päivää kestäneen kehysriihen linjauksia. Niillä on tarkoitus turvata Suomen luottokelpoisuus ja samalla tukea talouden elpymistä koronapandemian aiheuttaman kriisin jälkeen.
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) korosti koko riihen ajan, että olennaista talouspolitiikan linjauksissa on turvata Suomen maine luotettavana taloudenpitäjänä ja varmistaa, että luottokelpoisuutemme maailmalla pysyy vahvana.
Vanhanenkin kehui riihen kompromissitulosta ministerien rivistössä, mutta hän ei vaikuttanut kasvomaskinsa takaa ihan yhtä tyytyväiseltä kuin muut. Tiedotustilaisuuden muut ministerit ovat myös puolueidensa puheenjohtajia, ja heidänkin tyytyväisyytensä saattoi johtua enemmän hallituskriisin laukeamisesta kuin hallituksen talouspoliittisen linjan kirkastumisesta.
Budjettikehykset ylittyvät ensi vuonna 900 miljoonalla eurolla ja seuraavanakin vuonna 500 miljoonalla eurolla. Ulkopuoliselle jäi edelleen aika epäselväksi, miten hallituksen yhteinen talouspoliittinen linja riihen neuvotteluissa kirkastui vai kirkastuiko se kompromissien keskellä mitenkään.
Konkreettisemmat talousuutiset tulevat myöhemmin
Luottokelpoisuuden kannalta ei pidemmän päälle riitä, että Suomen hallitus pysyy kasassa ja kehuu itse omia kompromissejaan.
Mitä mahtaa valtioiden luottokelpoisuuksia arvioivan Fitch Ratings -yhtiön johtaja Michele Napolitano tänään tuumia konttorissaan Lontoossa?
Napolitano vastaa Fitch Ratingsissa Länsi-Euroopan maiden talouksien seurannasta. Hän on yksi keskeisistä henkilöistä, kun Suomen luottokelpoisuutta arvioidaan ulkopuolelta kansainvälisten sijoittajien tarpeita varten. Luottokelpoisuusarviot vaikuttavat Suomen ottaman velan hintaan.
Ylen haastattelussa kesken kehysriihen loppurutistusten Napolitano sanoi viestinsä selkeästi: “Talous pitää saada kasvuun tulevaisuudessa, jos Suomi haluaa säilyttää velkakestävyytensä."
Napolitanon mukaan Suomen vahvuus on historiallinen näyttö talouskurista. Jos esimerkiksi työllisyyttä ei saada kohennetuksi tai sote-uudistusta läpi, valtion lainoittajat voivat hermostua tulevina vuosina. Näihin Napolitanon mieltä askarruttaviin kysymyksiin kehysriihi ei tarjonnut kovin paljon uusia konkreettisia eväitä.
Saadaanko kehysriihen ratkaisuilla Suomen talous sellaiseen kasvuun, että luottoluokittajat pysyvät tyytyväisinä? Ja kutistuivatko budjettikehysten ylitykset riittävästi tulevaisuuden velanhoitokykyä ajatellen? Koheneeko työllisyys riittävästi ja onnistuuko sote-uudistus vahvistamaan taloutta?
Dramaattisista hetkistä huolimatta yhdeksän päivän riihestä jäi tuoreeltaan käteen aika vähän Suomen talouden isoon kuvaan olennaisesti ja konkreettisesti vaikuttavia uutisia. Niitä on odotettavissa vasta myöhemmin kun hallituksen on ryhdyttävä sanoista tekoihin linjaustensa toteuttamiseksi.
Avoimia kysymyksiä ja jatkovalmistelua jäi paljon
Moni asia päätyi jatkovalmisteluun ja riihessä tehtyjen päätösten mittakaavakin on vaatimaton verrattuna pandemian kiihdyttämään Suomen velkakuorman kasvuun, jossa puhutaan kymmenistä miljardeista euroista. Avoimia kysymyksiä nousi ilmaan enemmän kuin uusia vastauksia.
Riihen linjausten mukaan mm. kotitalousvähennystä kasvatetaan ja yritysten sähköistymistä tuetaan, mutta mihin lopulta kohdistuvat linjatut 150 miljoonan euron verojen korotukset? Mistä leikataan 370 miljoonaa euroa ja miksi budjettien kehykset silti paisuvat? Mistä löytyvät esimerkiksi likenneministeriöltä leikattavat 110 miljonaa euroa? Miten työllisyyttä käytännössä nostetaan tavoitteiden mukaisesti? Miten lopulta käy ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle?
Onneksi myös herra Napolitanon katse on kauempana tulevaisuudessa. Hänen silmissään Suomen maine oli vielä keskiviikkona Ylen haastattelussa historiamme ansiosta hyvä, eikä hän nähnyt sen suhteen suurempaa vaaraa ainakaan ihan lähiaikoina. Torstain uutiset kehysriihestä tuskin muuttivat kuvaa Suomen talouden tilanteesta yön aikana olennaisesti mihinkään suuntaan.