Oppositiojohtajat tyrmäävät hallituksen puoliväliriihen ratkaisut. Opposition mukaan hallitus ei ole kyennyt tekemään päätöksiä, joilla esimerkiksi työllisyys saataisiin kasvuun.
– Valitettavasti lopputulos oli vielä huonompi, mitä pelkäsin. Tämä on se paikka jossa nyt olisi pitänyt tehdä päätöksiä, joilla lähdetään nostamaan Suomea koronakuopasta, arvostelee kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo.
Orpon mukaan hallituksen olisi pitänyt palata menokehyksiin ja tehdä oikeita työllisyystoimia. Lisäksi Orpon mukaan olisi tarvittu suunnitelma siitä miten velka saadaan kuriin.
– Käytännössä tässä sinetöitiin vastuuttoman talouspolitiikan linja, jota vasemmisto on ajanut. Eli asiat ratkaistaan velkarahalla, ei huolehdita velan määrästä ja toinen millä ratkotaan asioita on veronkorotukset ja se valitettavasti johtaa erittäin vaikeaan tilanteeseen Suomen kannalta, sanoo Orpo.
Menoja ei karsita tarpeeksi
Valtiovarainministeri (kesk.) Matti Vanhanen perusteli aiemmin menokehyksen ylityksiä sillä, että ne ovat välttämättömiä valtion kasvavien kulujen kattamiseksi. Näitä kuluja Vanhasen mukaan ovat muun muassa EU:n jäsenmaksuosuuden kasvu, sosiaali-ja terveydenhuollon uudistuksesta aiheutuvat kustannukset ja veikkausvarojen pieneneminen.
Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan Vanhasen perustelut ovat huonot.
– Ne ovat erittäin huonoja perusteluja. On hyvä, että uhkapelaaminen on vähentynyt koronan myötä ja toivottavasti muutos on pysyvä. Veikkaus-voittovaratkin silloin pienenevät. Nyt pitäisi erittäin kriittisellä kädellä arvioida, onko kaikki järjestötoiminta välttämätöntä ja yhteiskunnan rahoitettavaa. Siellä on paljon tarpeellista toimintaa, mutta siellä on kyllä myös paljon kaikkea turhaa, toteaa Halla-aho.
Halla-ahon mukaan sote-uudistus pitäisi panna jäihin vähintään siksi aikaa, että valtion talous on jälleen tasapainossa. Lisäksi Halla-aho keskeyttäisi turhana pitämänsä oppivelvollisuuden uudistuksen ja vähentäisi kehitysapua.
– Budjetissa on edelleen menokohtia, joihin hallituspuolueet eivät ole valmiita kajoamaan. Esimerkiksi Suomi maksaa tänä vuonna 1 200 miljoonaa kehitysapua. Summa on kasvanut koronasta huolimatta koko hallituskauden ajan, sanoo Halla-aho.
Kehysriihen päätösten mukaan valtion menokehystä korotetaan ensi vuonna 900 miljoonaa ja 500 miljoonaa vuonna 2023. Myös tämä päätös saa oppositiolta arvostelua. Orpon mukaan menokehyksen ylitys ei ole välttämättömissäkään menoissa perusteltua.
– Aina ennen, oli sitten kyseessä finanssikriisi, lama tai pakolaiskriisi, välttämättömät päätökset on tehty kehysten sisällä, sillä kehykset turvaavat veronmaksajia tuhlailevilta poliitikoilta. Hallituksen tehtävä on vetää rajaa siihen, kuinka paljon rahaa voi käyttää. Nythän hallitus ei pystynyt siihen, sanoo Orpo.
Työllisyyttä tuetaan riittämättömin keinoin
Hallitus on arvioinut esittämiensä työllisyystoimien tuottavan lisää työtä noin 40 000 suomalaiselle. Sekä Halla-aho että Orpo moittivat hallituksen työllisyystoimia siitä, ettei niillä saada aikaan riittävästi uusia työpaikkoja.
– Valtiovarainministeriön arviot tuskin ovat samaa luokkaan hallituksen työllisyystoimista. Hallituksen toimet keskittyvät siihen, miten hallinnoidaan työttömyyttä ja miten autetaan työttömiä. Heiltä puuttuvat kokonaan toimet, joilla saadaan syntymään uusia työpaikkoja yrityksiin ja yksityiselle sektorille, sanoo Orpo.
Kokoomus on esittänyt työllisyyttä korjaavina toimina muun muassa paikallista sopimista, ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista ja ansiotulojen verotuksen keventämistä.
– Olemme esittäneet lukemattomia toimia, joilla saadaan investoinnit liikkeelle ja yritykset toimimaan, toteaa Orpo.
Myös Halla-aho pitää työvoimapalvelujen siirtoa valtiolta kunnille turhana toimenpiteenä. Perussuomalaisten vaihtoehto työllisyystoimille olisi ollut muun muassa ansiotulon verotuksen vähentäminen.
– Työn vastaanottamisen pitää olla nykyistä kannattavampaa. Tämä on mahdollista ilman minimipalkkojen korotusta siten, että kevennetään työssäkäyvien keskituloisten ihmisten ansiotuloverotusta sekä asumisen ja liikkumisen hintaa, esittää Halla-aho.
Oppositiossa katsotaan, että näillä toimilla hallitus sysää Suomen julkisen talouden ongelmat tulevan hallituksen ratkaistavaksi.
– Hallitus jättää siivoamisen seuraavalle hallitukselle, kun ei samaan aikaan tehdä niitä toimia, joilla saataisiin talouskasvua, yritykset kasvamaan ja työllistämään ja uskomaan tulevaan. Tämä johtaa siihen, että menopohja pettää ja velka nousee taivaisiin ja Suomen kestävyys heikkenee, maalaa Orpo.